Dokumentti-podcast kertoo vangitsevia tositarinoita Ruotsista ja Suomesta. Dokumentti är Sveriges Radio Finskas dokumentära podd om nutida och historiska livsöden från Sverige och Finland.
En mystiker lockar människor till Finland för att leta efter ett underjordiskt tempel. Men är allt bara en bluff?
Mystikern Ior Bock börjar 1984 berätta om hur människan fått sin början i det som idag är Finland. Enligt Bocksagan ligger här mänsklighetens urhem, och även det tempel som tillhört hjälten Lemminkäinen, känd från nationaleposet Kalevala.
Utgrävningarna pågår fortfarande, men har under åren kantats av stora motgångar. Tempelområdet har flera gånger sålts på auktion och lockar besökare från alla möjliga länder. Är allting bara en bluff eller kanske en ledtråd till något som faktiskt finns?
Medverkande:
Roger Nikkanen / studiekompis med Ior Bock
Magnus Londén / journalist som granskat Bocksagan
Marcus Lundqvist / som söker efter templet
Michele Merle / gammal ungdomsvän till Ior Bock
Heinrich Kusch / arkeolog och författare
Ett program av Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se
Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Berättare: Ramin Farzin
Manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Magnus Kjellsson
Arkivljud: Yle, BBC, Youtube, The Bocksaga podcast
Programmet gjordes våren 2026. Alla avsnitt av Finska Dokumentti hittar du här.
Elsa, 84, syyttää Uppsalan kotipalvelun työntekijää raiskauksesta. Miksi kunta reagoi vasta mediamyrskyn jälkeen?
Ohjelma sisältää kuvauksia seksuaalisesta väkivallasta. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua tai tukea? Alla on eri tukipalvelujen yhteystiedot.
Keväällä 2024 84-vuotiaan Elsan koti Uppsalassa muuttuu turvattomaksi, kun kotipalvelussa työskentelevä mies vierailee Elsan luona. Elsa kertoo, että mies raiskaa hänet. Vielä tänä päivänä Elsa elää painajaisten ja epäluottamuksen kanssa, vaikka on samalla edelleen täysin riippuvainen avusta.
Tyttärentytär Mimmi ryhtyy toimeen, ja tapaus paisuu mediamyrskyksi: mitä kunnan olisi pitänyt tehdä – ja kuka kantaa vastuun vanhuksen turvallisuudesta kotona?
Haastateltavat:
Elsa / kotipalvelun asiakas
Mimmi / Elsan tyttärentytär
Rasmus Sundström / osaston johtaja, Uppsalan kunta
Veronica / kotipalvelun työntekijä
Ohjelman on tehnyt: Tuomas Ojala ja Julia Wiraeus
Tuottajat: Julia Wiraeus julia.wiraeus@sverigesradio.se ja Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Käsikirjoitustoimittaja: Tiina Laitila Kälvemark
Kertoja: Tuomas Ojala
Loppumiksaus: Björn Nitzler
Ohjelma tehtiin keväällä 2026.
Kaikki Finska Dokumentti -ohjelmat löytyvät Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti.”
Jos sinä tai joku läheisesi tarvitsee apua ja tukea
Akuuteissa hengenvaarallisissa tilanteissa: soita aina 112.
Kvinnofridslinjen: puhelin 116 016 tai chatti.
Stödlinjen för män: puhelin 020-80 80 80 tai chatti.
Jourhavande medmänniska: puhelin 08-702 16 80 tai chatti.
Ruotsin kirkon suomenkielinen palveleva puhelin: 020-26 25 00 iltaisin klo 21–23 ja chatissa torstaisin ja sunnuntaisin kello 18–20.
När 19-årige Kevin dör i självmord, börjar mamma Raija leta efter ett sätt att överleva – och förstå vad som hände.
Programmet innehåller berättelser om självmord.
Raija får samtalet hon aldrig trodde skulle komma: hennes son Kevin, 19, är död. Nu börjar en resa genom chock, skuldkänslor och en vardag som plötsligt blir livsfarligt svår. Hur går man vidare när de sista orden var: ”Vi hörs sen, mamma”?
Varje år tar cirka 1500 personer sitt liv i Sverige. Barn till finlandsfödda är överrepresenterade i statistiken.
Medverkande:
Raija Zidén / Kevins mamma, grundare av organisationen HOPE – Att leva vidare
Camilla Zidén / Kevins storasyster
Mika Gissler / senior forskare, Karolinska institutet
Ett program av Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Producent: Julia Wiraeus
Slutmix: Björn Nitzler
Berättare: Ramin Farzin
Mika Gisslers intervju: Jorma Ikäheimo.
Research: Eric Weber
Programmet innehåller berättelser om självmord. Behöver du hjälp eller stöd? Du hittar kontaktuppgifter till olika stödlinjer nedan. Vid livshotande situationer, ring alltid 112.
Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska hittar du här.
Om du eller någon i din närhet behöver hjälp och stöd, ring:
Bris: Barns telefon 116 111, vuxnas telefon 077-150 50 50. Chatta här.
Stödlinjen för män: 020 - 80 80 80 eller chatta här.
Jourhavande medmänniska: 08 - 702 16 80 eller chatta här.
Mind Självmordslinjen: 90 101 eller chatta här.
Tiinan äiti Ulla saa Alzheimerin diagnoosin vuonna 2019. Siitä alkaa taistelu, äidille on saatava hoivaa hänen omalla äidinkielellään.
Äiti Ulla on 69-vuotias, kun hänellä todetaan Alzheimerin tauti. Sairauden edetessä hän unohtaa myös ruotsin kielen taitonsa. Tytär Tiina yrittää vuosikausia saada muistisairaalle äidilleen suomenkielistä hoivaa. Eteen tulee kuitenkin pitkä ketju vastoinkäymisiä.
Ruotsinkielisessä hoivakodissa Nykvarnissa Ulla eristäytyy ja masentuu. Taistelu suomenkielisestä hoivapaikasta vie myös Tiinan voimia.
Viiden vuoden päästä Ullan diagnoosista kaikki muuttuu.
Haastateltavat: Tiina/Ullan tytär, Minna/Mariekällgårdenin työntekijä, Miia Kivipelto/kliinisen geriatrian professori/Tukholman Karoliininen Instituutti.
Ohjelman on tehnyt: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se
Tuottaja: Julia Wiraeus julia.wiraeus@sverigesradio.se
Käsikirjoitus: Virpi Inkeri ja Tiina Laitila Kälvemark
Kertoja: Ramin Farzin
Loppumiksaus: Eskil Lövström
Ohjelma tehtiin keväällä 2026.
Kaikki Finska Dokumentti -ohjelmat löytyvät Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti.”
Sten adopteras till Sverige från Finland som nyfödd. När han blir vuxen börjar två familjers hemligheter rullas upp.
Sten Eriksson växer upp nära Umeå. Den två år yngre Marko Säävälä tillbringar sin barndom i Dalarna. Drygt 60 mil och åratal av tystnad skiljer bröderna åt.
När Sten är i 25-årsåldern får han plötsligt ett brev som kommer att förändra allt.
Marko är totalt ovetande om vad som väntar.
Medverkande:
Sten Eriksson
Marko Säävälä
Anneli Rikala / Rädda Barnen Finland
Ett program av Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Producent: Lotta Hoppu
Manusredaktör: Julia Wiraeus
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Johannes Oscarsson
Programmet gjordes hösten 2025 och våren 2026.
Som 16-åring bor Dessi Hietala i en liten by och mår så dåligt att hon inte vill leva. Sen förändras allt.
En kväll i början av 2010-talet sitter Dessi Hietala i sitt flickrum med en hög med piller och en spritflaska framför sig.
Det går inte som planerat. Hon överlever. Kort därefter får hon en diagnos: bipolär sjukdom.
Idag bor Dessi Hietala i Stockholm och uppträder med etablerade komiker som Magnus Betnér, Kirsty Armstrong och Henrik Nyblom. Samtidigt puttrar hennes depression och ångest på.
Hur kan man få andra att skratta kväll efter kväll, när man själv mår riktigt dåligt?
Medverkande:
Dessi Hietala, komiker
Mats Lekander, professor i hälsopsykologi vid Karolinska Institutet och vid Stockholms Universitet Magnus Betnér, komiker
Henrik Nyblom, komiker
Ett program av Anni Riit'aho och Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Producent: Maiju Ristkari
Manus: Anni Riit'aho, Maiju Ristkari och Tiina Laitila Kälvemark
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Björn Nitzler
Arkivklipp: Magnus Betnérs Youtubekanal
Programmet gjordes hösten 2025 och våren 2026.
Programmet innehåller berättelser om psykisk ohälsa. Behöver du hjälp eller stöd?
Mind Självmordslinjen: 90 101 eller chatta här
Mind Livslinjen: chatta här
Hjälplinjen: 90 390
Vid livshotande situationer, ring alltid 112.
Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska hittar du här.
Suomalaisperhe pahoinpidellään kotonaan Norrköpingissä. Hetken päästä kymmeniä miehiä aseistautuu ja lähtee jahtiin. Onko kaikki vain sattumaa?
Helmikuussa 1979 Navestadin lähiössä Norrköpingissä tavallinen perjantai-ilta muuttuu painajaiseksi, kun kolme aseistautunutta miestä tunkeutuu Jaakon ja Lyylin asuntoon.
Sana leviää: Seppo ja kymmenet muut suomalaiset kokoontuvat ja alkavat etsiä “veljeksiä”, joita syytetään suomalaisten pahoinpitelyistä. Pian paikalla ovat myös median edustajat ja myrsky on valmis. Miksi ruotsalaisen nuorisojengin uhrit ovat suomalaisia – ja kenen vastuulla on pitää huolta ettei suomalaisia enää pahoinpidellä?
Haastateltavat: Jaakko / navestadlainen, Lyyli / navestadlainen, Seppo / navestadlainen, Peter Bauer / tutkija Linnéuniversite
Ohjelman on tehnyt: Lotta Hoppu
Tuottaja: Julia Wiraeus.
Käsikirjoitus: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila Kälvemark
Kertoja: Ramin Farzin
Loppumix: Björn Nitzler.
Nadja är bara 14 år gammal när mamma Mirja försvinner spårlöst i Värnamo i oktober 1995. Vart har mamma tagit vägen?
Nadjas mamma Mirja har varit borta många gånger förut – ibland flera dagar i rad. Mamma kommer nog tillbaka när hon lugnat ner sig och nyktrat till, tänker Nadja.
Men veckorna går och Nadja väntar på att mamma ska komma tillbaka. Hon kämpar med känslor av skuld och ilska. Deras sista möte slutade i ett gräl.
30 år efter mamma Mirjas spårlösa försvinnande snurrar frågorna fortfarande i Nadjas huvud: vad var det egentligen som hände? Kommer hon någonsin få veta sanningen om sin försvunna mamma – och hur ska hon kunna gå vidare om hon inte gör det?
Medverkande:
Nadja Niemelä
Rebecca Stenberg, räddningsforskare vid Linköpings universitet
Tessan Jigfjord, Missing People Jönköping
Ett program av Niki Bergman niki.bergman@sverigesradio.se
Producent: Maiju Ristkari och Lotta Hoppu
Manus: Niki Bergman och Tiina Laitila Kälvemark
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Björn Nitzler
Programmet gjordes vintern 2025/2026.
Programmet innehåller berättelser om våld i nära relationer och psykisk ohälsa. Behöver du hjälp eller stöd? Du hittar kontaktuppgifter till olika stödlinjer nedan. Vid livshotande situationer, ring alltid 112.
Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska hittar du här.
Om du eller någon i din närhet behöver hjälp och stöd. Jos sinä tai joku läheisesi tarvitsee apua ja tukea. Ring:
Kvinnofridslinjen: 116 016 eller chatta här.
Bris: Barns telefon 116 111, vuxnas telefon 077-150 50 50. Chatta här.
Stödlinjen för män: 020-80 80 80 eller chatta här.
Jourhavande medmänniska: 08-702 16 80 eller chatta här.
Mind Självmordslinjen: 90 101 eller chatta här.
”Valkoinen kuolema” Karjalasta: Simo Häyhästä tuli myytti, joka elää yhä. Mutta minkälainen oli mies legendan takana?
On hyytävän kylmä talvi vuonna 1939. Metsässä, Suomen ja silloisen Neuvostoliiton rajalla, piileskelee lyhyt karjalalainen maanviljelijä. Valkoiseen lumipukuun pukeutuneena hän on lähes näkymätön valkoisessa maisemassa puiden keskellä. Hän tarkkailee ympäristöään kiväärin avotähtäimen läpi ja odottaa.
Miehen nimi on Simo Häyhä. Hän on tarkka-ampuja Suomen armeijassa, ja myöhemmin hänet tullaan tuntemaan nimellä Valkoinen kuolema. Talvisodassa hänestä tulee suomalaisen vastarinnan symboli, mutta myös propagandan väline, kun hänen kerrotaan ampuneen yli 500 neuvostosotilasta. Yli 80 vuotta myöhemmin monet ylistävät häntä sankarina sosiaalisessa mediassa, mutta Venäjällä reaktiot ovat toisenlaisia.
Kotona keittiönpöydän ääressä hän on kuitenkin vain Simo-setä – mies, jonka leuka naksuu syödessä. Hän ei puhu sodasta, eivätkä kaikki sukulaiset edes tiedä, mitä Simo teki talvisodassa.
Simo ei kuitenkaan koskaan unohda. Ja kun kyläläinen Olli kysyy, voisiko haastatella häntä, Simo kertoo sodasta omin sanoin.
Haastateltavat: Joakim Paasikivi / sota-asiantuntija, geopoliittinen neuvonantaja ja eläkkeellä oleva majuri, Terhi / Simo Häyhän sukulainen, Tapio Saarelainen / kirjailija, sotatieteiden tohtori ja entinen Suomen puolustusvoimien työntekijä,
Kari Partanen / toiminnanjohtaja Kollaa ja Simo Häyhä -museo, Simo Häyhä / maanviljelijä, tarkka-ampuja
Dokumentin on tehnyt Hanna Sihlman
Simo Häyhän haastattelu: Olli Häyhä
Vastaava tuottaja Sveriges Radio Finska: Lotta Hoppu, lotta.hoppu@sverigesradio.se
Käsikirjoitustoimittaja: Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus: Johannes Oscarsson
Lainauksia lukivat: Kris Boswell, Onni Halme, Edit Lindblad, Marko Säävälä, Maiju Ristkari, Lotta Hoppu.
Ohjelmassa käytetyt ääniklipit: Anis Don Deminan, Weird Historyn ja Sabaton Historyn youtubekanavat. Tiktok ja Instagram: Sohobrody, Ryan Kelly Comedy, Brut, Cronicashlh, Turkcetarih, Hapi, The LSD Exprecience, IconinInspires, Braindinnerr, Steven Bell, USP, Gpenceresitarih, Pandoras Box.
Ohjelma tehtiin talvella 2025.
När Jarkko Pesonen besöker en naturiststrand i början av 2000-talet förändras hans liv. Han blir naturist – men hur är det att leva öppet i ett samhälle där nakenhet nästan alltid sexualiseras?
En varm sommardag i början av 2000-talet är Jarkko i Stockholm på grund av jobbet. Han kör lastbil, är trött – och badsugen. Utan badkläder väljer han att besöka en naturiststrand. Den harmoniska miljön gör starkt intryck och Jarkko blir naturist.
Han börjar besöka olika naturistcampingar och stränder runt om i Sverige och hittar till slut både hem och gemenskap i Skåne. Tillsammans med sambon Pia börjar han driva ett nakenbad i ett badshus i Burlöv. Naturistparet Pia och Jarkko finner många likasinnade och blir eldsjälar inom naturismen.
Men under en nakenbadskväll gör Jarkko en obehaglig upptäckt. I duschen hittar han en dold kamera. Någon har tagit sig in i badhuset för att i hemlighet filma nakna människor – människor som, enligt Jarkko, inte är där för att visa upp sig, utan som helt enkelt är ”nakenglada”.
Hur är det att leva som naturist i ett samhälle där nakenhet sällan får vara något annat än sex?
Medverkande: Jarkko Pesonen / naturist, Pia Alphed / naturist, Henric Bagerius / docent och universitetslektor i historia vid Örebro universitet, Joel / badgäst / naturist
En dokumentär av Anni Riit'aho
Producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Berättarröst: Ramin Farzin
Manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Björn Nitzler
Inläsning av: Yasmin Tohidi
Ljudklipp från: Soundly
Programmet gjordes hösten 2025
Vita döden från Karelen: Simo Häyhä fascinerar långt efter vinterkriget. Vad kostar det att bli symbol för Finlands överlevnad?
I den isande skogen vid gränsen mellan Finland och dåvarande Sovjetunionen, vintern 1939, ligger en kort man från finska Karelen gömd i snön. Han heter Simo Häyhä – prickskytten som senare kommer att beskrivas som världens dödligaste. Under vinterkriget blir han en symbol för finskt motstånd, men också ett propagandaverktyg när han enligt uppgifter skjuter över 500 sovjetiska soldater. 80 år senare hyllas han som hjälte i sociala medier, medan han i ryska uttalanden avfärdas som något helt annat.
Hemma vid köksbordet är han däremot bara farbror Simo – mannen vars käke låter konstigt när han äter. Han som aldrig talar om kriget men som ändå, ända in i sitt testamente, håller fast vid hoppet om att få tillbaka det som en gång gick förlorat.
Medverkande: Joakim Paasikivi / militärexpert, geopolitisk rådgivare, pensionerad överstelöjtnant
Terhi / släkting till Simo Häyhä. Tapio Saarelainen / författare, doktor i krigsvetenskap, tidigare anställd vid finska Försvarsmakten, Kari Partanen / museichef Kollaa ja Simo Häyhä-museum
En dokumentär av Hanna Sihlman
Exekutiv producent på Sveriges Radio Finska: Lotta Hoppu, lotta.hoppu@sverigesradio.se
Berättarröst: Ramin Farzin
Manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Magnus Kjellsson
Arkivljud från Yle och Sveriges Radio
Inläsningar av: Kris Boswell, Jesse Majakari, Edit Lindblad, Marko Säävälä, Johanna Dickson
Ljudklipp från: Anis Don Deminas youtube-kanal, Weird Historys youtube-kanal, Sabaton Historys youtube-kanal. Från tiktok och instagram: Sohobrody, Ryan Kelly Comedy, Brut, Cronicashlh, Turkcetarih, Hapi, The LSD Exprecience, IconinInspires, Braindinnerr, Steven Bell, USP, Gpenceresitarih, Pandoras Box.
Programmet gjordes hösten 2025
Sirkka misstänker att det är något lurt med chefen och hans märkliga fakturor. Snart avslöjas skandalen som skakar om hela välgörenhets-Sverige.
Sirkka Gustafsson jobbar på Svenska Röda Korsets kommunikationsavdelning, när hon en dag 2004 får en ny chef: Johan af Donner. Den nya kommunikationschefen tas emot med öppna armar. Även Sirkka imponeras av den charmige af Donner.
Men några år senare gör Sirkka en ovanlig upptäckt på kontoret: hon stöter på en minst sagt märklig faktura – som är skickad till Johan af Donner. Sen händer det igen. Och så en gång till.
”Då väcktes alla röda lampor i mitt huvud, att nu är något helt fel.” Men hur allvarlig situationen egentligen är kan Sirkka inte ens föreställa sig än.
Intervjupersoner: Sirkka Gustafsson, Bernt Hermele/journalist och författare, och Josefine Karlsson/kommunikationschef på Svenska Röda Korset sedan 2022
Ett program av: Elizabeth Pouliaki
Producent: Hanna Sihlman
Manus: Elizabeth Pouliaki, Hanna Sihlman och Tiina Laitila Kälvemark
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Eskil Lövström
Arkivklipp: Sveriges Radio
Sveriges Radio Finska har sökt Johan af Donner för en kommentar, utan framgång.
Programmet gjordes hösten 2025.
Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska
Marja, Nina ja yli 80 muuta ruotsinsuomalaista ovat yrittäneet saada tuomioistuimesta oikeutta suomenkieleen. Vain harva on onnistunut. Miksi?
Hoforsin ikääntyneet tehdastyöläiset toivovat, että kunnan uuteen vanhainkotiin tulisi suomenkielinen osasto. Heitähän on niin monta, että yksi jos toinenkin osasto voisi olla suomenkielinen. Kunta ei kuitenkaan lupaa mitään. Hoforsilaiset valittavat hallinto-oikeuteen, mutta tuomioistuin ei edes käsittele valitusta.
Ruotsinsuomalaiset ovat yrittäneet ainakin 80 kertaa saada oikeutta suomen kieleen tuomioistuimen kautta. Vain harva on onnistunut. Miksi vähemmistölaki ei voi turvata oikeutta suomen kieleen?
Dokumentissa kuullaan oikeuksiaan vaativia ruotsinsuomalaisia, lain tekoon osallistuneita virkamiehiä ja poliitikkoja – sekä ensi kertaa tuomarin ja oikeustieteen professorin arviot siitä, miksi useimmat valitukset oikeuteen ovat tuomittuja epäonnistumaan.
Den svenska minoritetslagen – Sveriges sämsta lag?
Den svenska minoritetslagen, som fyllde 25 år i april 2025, skyddar inte sverigefinnarnas rätt till finska språket när den prövas i domstol.
Drygt 80 gånger har sverigefinnarna gått till domstol för att hävda sina språkliga rättigheter.
Bara i ett fåtal fall har domstolen kunnat döma till minoritetens fördel.
I dokumentären berättar Marja Luusua från Hofors vad som hände när hon överklagade kommunens beslut att inte inrätta en finskspråkig avdelning på det nya äldreboendet, och Nina Jakku i Malmö varför hon är besviken, trots att förvaltningsrätten dömde till de klagande föräldrarnas fördel när staden bestämde sig för att inte erbjuda barnen i förskoleklass undervisning i finska.
Chefsrådmannen Ulrika Geijer och Karin Åhman, professor i statsrätt vid Stockholms universitet, berättar varför domare har svårt att döma till minoritetens fördel trots minoritetslagen som ska garantera deras språkliga rättigheter.
Programmet är på finska. Här kan du läsa en manusöversättning på svenska medan du lyssnar: Minoritetslagen 25 år - manus på svenska Sveriges Radio Finska Dokumentti
Medverkande/Mukana olevat
Marja Luusua, eläkeläinen ja Hoforsin Suomi-seuran puheenjohtaja / pensionär och ordförande för Hofors finska förening
Nina Jakku, vanhempi Malmössä / förälder i Malmö
Paavo Vallius, entinen valtiopäiväedustaja ja selvittäjä / tidigare riksdagsledamot och utredare för Rätten till mitt språk - förstärkt minoritetsskydd (SOU 2005:40)
Kaisa Syrjänen Schaal, juristi ja selvityssihteeri / jurist och utredningssekreterare för Rätten till mitt språk - förstärkt minoritetsskydd (SOU 2005:40)
Tomas Isaksson, Cissi Hedwall, Jenny Hammar Hoforsin kunta / Hofors kommun
Ulrika Geijer, ylituomari Malmön hallinto-oikeus / chefsrådman Malmö förvaltningsrätt
Karin Åhman, Tukholman yliopiston valtio-opin professori / professor i statsrätt Stockholm universitet
Dokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Niki Bergman
Tuottaja/producent: Lotta Hoppu
Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson
Ohjelma tehtiin 2025.
Programmet gjordes 2025.
Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.
Teini-iässä Riitta saa tietää, että hänen isänsä on saksalainen sotilas. Mutta koko totuus isästä selviää Riitalle vasta lähes 70 vuotta myöhemmin.
Syksyllä 2024 Riitta on 81-vuotias. Hän istuu pyörätuolissa ja kärsii jatkuvista säryistä. Mutta menneisyys ei päästä otteestaan: kuka oli hänen saksalaisisänsä ja miksi äiti ei puhunut isästä liki koskaan?
Upplands Väsbyssä asuva Riitta on aiemmin yrittänyt saada selville isänsä kohtalon, tuloksetta. Nyt hänelle tarjoutuu vielä kerran mahdollisuus selvittää totuus – Sveriges Radio Finskan avulla.
Dokumentti Riitasta on ehdolla kansainvälisessä New York Festivals Radio Awards -kilpailussa 2026.
Min pappa var en tysk soldat – Riittas historia
I tonåren får Riitta veta att hennes riktiga pappa är en tysk soldat.
Nästan 70 år senare sitter Riitta i rullstol och lider av ständiga smärtor, men kan inte släppa tankarna på det förflutna: vem var hennes tyska pappa, och varför pratade mamman nästan aldrig om honom?
Riitta har tidigare inte lyckats ta reda på sin pappas öde, men får nu en till chans att få reda på sanningen – med hjälp av Sveriges Radio Finska.
Programmet är på finska.
Medverkande/Mukana olevat
Haastateltavat/intervjupersoner: Riitta Jylhä, Anu Heiskanen/poliittisen historian tutkija Helsingin yliopisto/forskare i politisk historia vid Helsingfors universitet, Irja Wendisch/saksansuomalainen toimittaja/tysk-finsk journalist, Helmut Henseler/saksalainen eläkeläinen/tysk pensionär, Sandra Henseler/Helmutin tytär/Helmuts dotter
Dokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Maiju Ristkari
Tuottaja/producent: Lotta Hoppu
Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus/slutmix: Johannes Oscarsson
Ohjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Lars Westerlund/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum Marinum
Ohjelma tehtiin syksyllä 2024 ja keväällä 2025.
Programmet gjordes hösten 2024 och våren 2025.
Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.
Saksalaisten sotilaiden lapset Suomessa
Suomi ja Saksa ovat aseveljiä toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1941 syksyyn 1944. Maat sotivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, ja yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta on sijoitettu Pohjois-Suomeen.
Aseveljeyden aikana moni suomalainen suhtautuu myönteisesti saksalaisiin. Syntyy tuttavuus-, ystävyys- ja seurustelusuhteita.
On arvioitu, että suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden suhteista syntyi Suomessa satoja lapsia. Määrää on kuitenkin mahdoton tarkkaan arvioida.
Suomi solmii Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen vuonna 1944. Sopimuksen ehtona on, että Suomen pitää katkaista kaikki suhteet Saksaan. Aseveljestä ja yhteistyökumppanista tulee yhtäkkiä vihollinen. Lapin sota alkaa.
Saksalaiset perääntyvät Lapista, mutta taistellen. He polttavat mennessään taloja jopa ja kokonaisia kyliä, vain piiput jäävät jäljelle. Lapin suurin kaupunki Rovaniemi palaa melkein maan tasalle.
Saksalaisisä ei sen jälkeen ole mikään ylpeydenaihe. Monet saksalaissotilaiden lapsista eivät koskaan tapaa isäänsä.
”Kaikkia heitä yhdistää syvä kaipuu, voisi sanoa. Sellainen, että kun saisin vihdoinkin tietää, kuka minun isäni oli”, kertoo saksansuomalainen toimittaja Irja Wendisch.
För Hannah blir DNA-testet som mamma gjort början på en omtumlande resa bakåt i tiden: till en bortglömd del av familjens historia.
En vinterdag 2023 sitter Hannah Rane på kontoret, när ett meddelande från mamma lyser upp mobilskärmen. Resultatet från DNA-testet har kommit.
Men i sms:et har mamma också skrivit ett ord som Hannah inte känner till. Det är ett ord som inte kommit på tal inom familjen förut – inte ens med mormor Clary som är en av Hannahs bästa vänner.
Ordet leder henne till en av Sveriges nationella minoriteter, och snart öppnas en helt ny värld upp för Hannah.
Intervjupersoner: Hannah Rane, Clary Johansson och Daniel Fjellborg/forskare i statsvetenskap vid Luleå Tekniska Universitet
Ett program av: Elizabeth Pouliaki
Producent: Maiju Ristkari
Manus: Elizabeth Pouliaki, Maiju Ristkari och Tiina Laitila Kälvemark
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Björn Nitzler
Arkivklipp: Sveriges Radio och Hannah Ranes sociala medier
Programmet gjordes våren 2025.
Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska
Vilka är Sveriges nationella minoriteter?
Sveriges fem erkända nationella minoriteter är judar, romer, samer, sverigefinnar och tornedalingar.
Vilka är Sveriges nationella minoritetsspråk?
De nationella minoritetsspråken är jiddisch, romani chib, samiska, finska och meänkieli.
Adam Taals hiphop-karriär börjar i en garderob i Stockholmsförorten Tensta. Senare gör han succé världen över, men tackar nej till ett internationellt kontrakt.
Adam Taal blir känd som hiphop-artisten Adam Tensta under 00-talets senare hälft. Hans låtar berättar om ungas verklighet i miljonprogramsområden, och tar ställning mot rasism. Tillsammans med kompisen och producenten Babak Azarmi och musikkollektivet RMH skriver Adam svensk hiphop-historia. I bakgrunden finns hela tiden även Adams sverigefinska mamma Katarina, som aldrig slutar att tro på sin son.
Adam och Babak blir erbjudna ett saftigt, internationellt skivkontrakt, men bestämmer sig för att fortsätta stå på egna ben.
Utöver sin artistkarriär jobbar Adam Taal idag med olika musikutbildningar för unga. Genom dem vill han bidra med något han själv saknade som ung med musikdrömmar i Tensta.
Intervju och research: Charlotta Haapakorpi
Manus: Charlotta Haapakorpi, Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark
Producent: Maiju Ristkari
Berättare: Ramin Farzin
Slutmix: Björn Nitzler
Arkivmaterial: Sveriges Radio, YLE och TV4
Intervjupersoner:
Adam Taal/artist och musiker
Petter Hallén/musikjournalist
Programmet gjordes sommaren 2025.
Charlotta gick i en finsk klass i 80-talets Jordbro. 40 år senare vill hon veta hur det gick för alla. Slumpen leder henne till Solvallamördaren Janne Raninen.
Åren 1985-1991 går Sveriges Radio Finskas reporter Charlotta i en finsk klass i Lundaskolan i Jordbro i Haninge utanför Stockholm. Där lever hon och hennes klasskamrater i en slags finsk bubbla, parallellt med de svenska eleverna. De har sina klasser i en annan byggnad. På rasterna är det svennar mot finnar.
De finska klasserna finns över hela Sverige på 80-talet och har tusentals elever. Hur har det gått för Charlotta, Susanna, Janne och de andra? Vilka spår har åren i den finska klassen och uppväxten i Jordbro lämnat hos dem?
”Tänk dig hur likadana och oskyldiga vi är här (på skolfotot, reds. anm.) och hur vägarna kan gå så olika”, säger Charlottas skolkamrat Janne Raninen, som i slutet av 90-talet hamnade på löpsedlarna som Solvallamördaren.
Intervjupersoner: Susanna, Miia, Janne/fd. elever på Lundaskolan, Erik Olsson/professor emeritus i socialantropologi, Stockholms universitet
Ett program av Charlotta Haapakorpi
Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Manus: Charlotta Haapakorpi, Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Björn Nitzler
Arkivklipp: Sveriges Radio.
Programmet gjordes våren 2025.
Finska klasser i Sverige
På 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska återstår år 2025 bara två kommunala skolor med finskspråkiga klasser med ett elevantal på totalt 29 barn.
VM-finalen i 110 graders hetta har pågått i sex minuter. Två finalister är kvar i bastun när domaren avbryter tävlingen, men det är redan för sent.
Bastu-VM har varit en glad sommartradition i finska Heinola sedan 1999 och lockar varje år bastuentusiaster från hela världen. Den femfaldige världsmästaren Timo Kaukonen är en av favoriterna och har tränat hårt inför mästerskapet 2010.
Finalen startar i 110 graders värme. Var trettionde sekund hälls en halvliter vatten på de brännheta stenarna. En efter en lämnar finalisterna bastun – alla utom Timo Kaukonen och en rysk tävlande. De sitter kvar, stilla och tysta, samtidigt som publiken jublar och hejar.
Snart börjar många på läktaren oroa sig. Sex minuter in i finalen avbryter arrangörerna tävlingen. Då är den ena mannen redan bortom räddning, medan den andra svävar mellan liv och död.
Intervjupersoner:
Timo Kaukonen/finalist i bastu-VM 2010
Jonas Jaako/svensk mästare i bastubad
Anu Tolonen/journalist på SVT
Programmet gjordes av: Hanna Sihlman
Exekutiv producent på Sveriges Radio Finska: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Berättare: Tiina Laitila Kälvemark
Slutmix: Magnus Kjellsson
Arkivmaterial: Yle, SVT, Sveriges Radio, AP News, Al Jazeera och SaunaHeinolas Youtube-kanal
Programmet gjordes våren 2025.
Lyssna på finska: Sauna-Timo ja tappavat löylyt – MM-kisojen traaginen loppu
Vad är bastu-VM?
Världsmästerskapen i bastubad arrangerades i Heinola i södra Finland årligen 1999–2010. Tävlingen gick ut på att de tävlande skulle hålla ut så länge som möjligt i bastun, samtidigt som het vattenånga fyllde utrymmet. Redan innan dödsolyckan i bastu-VM 2010 hade tävlingens säkerhet blivit ifrågasatt, då en finalist inte kunde ta sig ut ur bastun på egen hand år 2008.
Elokuussa 2010 Timo Kaukonen tavoittelee kuudetta saunomisen maailmanmestaruuttaan. Finaalisaunassa istuvat enää vain Timo ja venäläinen kilpailija, kun kaikki menee pahasti pieleen.
Löylynheiton MM-kisat ovat olleet osa Suomen Heinolan kesää vuodesta 1999 lähtien, ja kisoista on tullut monelle iloinen kesäperinne. Naapurikaupunki Lahdessa asuva Timo Kaukonen on yksi niistä saunojista, jotka treenaavat määrätietoisesti MM-kisoja varten.
– Treenikauden aikana usein kokeiltiin saunoa sykemyyttarin kanssa. En muista, että sainko hölkätessä tai pyöräillessä sykettä lähelle 200, mutta siellä saunassa se meni. Se oli kovaa, mutta kivaa, sanoo Timo.
Vuoden 2010 finaali alkaa 110 asteen lämmöstä, ja puolen minuutin välein kiukaalle lasketaan puoli litraa vettä. Övertorneålainen Jonas Jaako on itsekin kilpaillut MM-kisoissa, mutta pudonnut puolivälierissä, ja seuraa vuoden 2010 finaalia katsomosta.
Jonas näkee, kuinka yksi kerrallaan finalistit lähtevät saunasta – kaikki paitsi Timo Kaukonen ja venäläiskilpailija, jotka istuvat paikoillaan.
– Siellähän oli ihan älytömmän kova kannustus. Musiikki oli päällä ja meteli oli mieletön… En muista, minkä minuutin kohdalla se oli, mutta sitten alkoi ihmiset yleisöstäkin huutamaan, että ottakaa ne pois sieltä saunasta… Mutta eihän kukaan kuullut mitään. Se hälinä, mikä siellä oli, oli niin kova, sanoo Jonas Jaako.
Kun finaalia on käyty kuusi minuuttia, järjestäjät keskeyttävät kilpailun. He kiskovat miehet ulos saunasta, ja sekä Timo että venäläisfinalisti lyyhistyvät lavalle yleisön eteen. Paikalle saadaan nopeasti pressu, jotta loukkaantuneita ei nähtäisi, mutta moni on jo ehtinyt huomata, että tilanne on vakava.
– Muuten koko tämä laji on ollut parhaita vuosia elämässäni. Mutta tätä en olisi halunnut nähdä, sanoo Jonas Jaako.
Jonas miettii hiljaa mielessään, että tästä Timo ei selviä.
Haastateltavat:
Timo Kaukonen/Saunomisen moninkertainen maailmanmestari
Jonas Jaako/Ruotsin edustaja saunomisen MM-kisoissa
Ohjelman on tehnyt Hanna Sihlman.
Vastaava tuottaja Sveriges Radio Finskalla: Lotta Hoppu
Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark
Loppumiksaus: Björn Nitzler
Arkistoäänet: Yle, SVT, Sveriges Radio, AP News, Al Jazeera, SaunaHeinola youtube-sivu.
Ohjelma tehtiin keväällä 2025.
Lyssna på svenska: Bastu-VM som slutade i tragedi
Globenin jääkiekkokatsomo on loppuunmyyty ja meteli korviahuumaava, mutta Jarmo Myllys ei kuule sitä. Hän keskittyy pian alkavaan finaaliin, josta tulisi historiallinen.
Suomen Leijonien ja Ruotsin Tre Kronorin saapuessa Globenin kaukaloon 7. toukokuuta 1995 katsomosta lähtevä meteli on korviahuumaava. Suomen maalivahti Jarmo Myllys ei kuule sitä: hän on täysin keskittynyt pian alkavaan finaalipeliin Ruotsia vastaan.
Kun kiekko lähtee liikkeelle, Lea Leskinen on liimautunut tv-ruudun ääreen olohuoneessaan Etelä-Tukholmassa. Vannoutunut Leijonien kannattaja on toiveikas: jospa nyt – viimeinkin – olisi Suomen vuoro?
VM 1995 och Jarmo Myllys – målvakten som stoppade Sverige
Globens läktare är fullsatta och närmare 14 000 åskådare är på plats för att se VM-finalen i ishockey. Det är söndagen den 7 maj 1995 – ett datum som kommer att gå till historieböckerna.
De Finska Lejonen och Sveriges Tre Kronor kommer ut i rinken till ett öronbedövande jubel från publiken, men Finlands målvakt Jarmo Myllys hör inget: han är helt fokuserad på finalmatchen mot Sverige som snart ska starta.
När matchen startar sitter den hängivna supportern Lea Leskinen fastklistrad vid tv-skärmen i sitt vardagsrum i södra Stockholm. Hon är hoppfull: kanske är det Finlands tur att äntligen få lyfta bucklan?
Programmet är på finska.
Haastateltavat/intervjupersoner: Jarmo Myllys, Lea Leskinen/fani/supporter, Kaj Kunnas/Urheilutoimittaja/sportjournalist
Ohjelman teki/programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se
Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se
Käsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Maiju Ristkari
Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin
Loppumiksaus/slutmix: Björn Nitzler
Arkistomateriaali: SVT, Yle ja Sveriges Radio
Ohjelma tehtiin keväällä 2025 Programmet gjordes under våren 2025.
Maalivahti Jarmo Myllys
Jarmo Myllys on kotoisin Savonlinnasta, Itä-Suomesta. Hänestä tulee jääkiekkoammattilainen 18-vuotiaana. Parikymppisenä Myllys pelaa NHL:ssä useamman kauden. Vuonna 1994 hän siirtyy Ruotsiin, Luleå HF:ään. Kausia Luleå HF:ssä kertyy Myllykselle lopulta seitsemän, ja sinä aikana hän nousee niiden harvalukuisten maalivahtien joukkoon, jotka ovat laukoneet pelissä maalin. Ensin hän tekee sen vieraspelissä – ja sitten Luulajassa, kotiyleisön edessä.
Myllyksen paita nostetaan Luulajssa kattoon vuonna 2011, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän on siirtynyt Luleå HF:stä takaisin Suomeen.
Jarmo Myllys on mukana Suomen maajoukkueessa lukemattomia kertoja, ja voittaa useita arvokisamitaleja. Jääkiekkouransa hän lopettaa vuonna 2005, 39-vuotiaana.
MM95 – jääkiekon MM-kisat vuonna 1995
Miesten jääkiekon MM-turnaus alkaa huhtikuussa 1995. Suomi on edellisvuosina alkanut päästä arvokisoissa mitalisijoille, ja nyt tavoitteena on ensimmäinen MM-kulta. Ruotsalainen valmentaja Curt ”Curre” Lindström on valanut pelaajiin uskoa: Leijonat kyllä pystyisivät siihen.
Finaalissa vastakkain ovat rakkaat veriviholliset: Leijonat ja Tre Kronor. Ruotsi on voittanut maailmanmestaruuden jo kuusi kertaa aiemmin, ja tähtäimessä on kulta myös tällä kertaa.
Vaikka Ruotsi pyörii kiivaasti Suomen päädyssä, pelin ensimmäisen maalin tekee Leijonat. Jännitysnäytelmä kestää kolmanteen erään saakka, ja lopulta ottelu päättyy luvuin 4–1. Suomi on voittanut ensimmäisen miesten jääkiekon maailmanmestaruuden!
Kultajuhlia vietetään ensin Tukholmassa Sergelin torilla ja seuraavana päivänä Suomessa Kauppatorilla. Ihmismassat kerääntyvät hurraamaan Leijonille, Suomen liput liehuvat ja Den Glider In raikaa. Lamasta toipuva Suomi on mennyt sekaisin.
Oktober 1982. Kerttu Sturesson tar emot en svårt sjuk man – han blir Sveriges första kända fall av aids. Kerttu blir en legend bland homosexuella män i Stockholm och på 2000-talet ber Jonas Gardell henne om hjälp: han har något stort på gång.
Kun Darya Pakarinen on 17-vuotias, menettää hän rakkaan vaarinsa. Perintönä saadut suomalaiset tangolevyt auttavat Daryaa surun yli – ja tekevät hänestä myöhemmin ruotsinsuomalaisen tangon kuningattaren.
Katri ylittää rajan kävellen, Eevi junalla. On syksy 1944, ja tuhannet ihmiset pakenevat Suomesta Ruotsiin Lapin sodan alta. Evakuointi on valtava operaatio, jonka todistajista enää harva on jäljellä.
Emilian ja hänen veljensä Miskan lapsuutta varjostaa turvattomuus. Miska kuolee traagisesti ennen kuin ehtii täyttää 40, mutta Emilia selviää lapsuudesta hengissä – ja hänestä tulee kirjailija.
Vesa Franzon joutuu koko elämän mullistavaan onnettomuuteen vuonna 2006, kun hän kaatuu työpaikkansa ulkorappusilla. Sitä seuranneet vuodet ovat Vesalle kärsimyksen – ja välillä hengenvaaran aikaa.
När Darya Pakarinen är 17 år förlorar hon sin finska morfar och ärver hans gamla tangoskivor. De vemodiga tonerna hjälper henne genom sorgen – och gör henne senare till drottningen av sverigefinsk tango.
Ulf Grüssner är sex år gammal när kostymklädda män dyker upp på hans familjegård på Åland. Enligt männen tillhör marken nu Sovjet. Hör historien om ”Putins strandtomt” – och om en mans kamp för sitt barndomshem.
Ruotsinsuomalaisten tunteman karaokeisäntä Lauri Kuusisen elämä on ollut mutkikas. Kun naapuri eräänä päivänä yllättäen koputtaa ovelle, Lauri heittäytyy musiikin maailmaan.
Ett passagerarplan närmar sig Tokyo. 51-åriga Lea sitter vid en fönsterplats och blickar ut. Det snurrar i huvudet på henne. Vad finns egentligen i den stora resväskan som hon checkade in på flygplatsen?
Isabelle växer upp med finska rötter men utan det finska språket. Gång på gång får hon höra att hon inte är finsk nog. När hon blir gravid vill hon ta tag i drömmen hon haft sedan barnsben. Men är det för sent?
Ruotsinsuomalainen Kalle on taistellut Ukrainan armeijan joukoissa keväästä 2022 lähtien, ja kohdannut kuoleman silmästä silmään. Kaksiosaisen dokumentin toinen osa.
Ruotsinsuomalainen Kalle taistelee Ukrainan sodassa Venäjää vastaan. Hän pitää päiväkirjaa kokemuksistaan – Kalle tietää, ettei välttämättä palaa kotiin hengissä.
Sirpa menettää työpaikkansa 35 vuoden jälkeen. Hän tehnyt koko uransa, 17-vuotiaasta asti, Saab Automobilen palveluksessa. Mistä löytyy uusi työ, kun Trollhättan on täynnä työttömiä?
Viking Sallys tragiska historia, från första mordet till Estoniakatastrofen, börjar på Östersjön 1980. Färjan Viking Sally markerar en ny era, men snart börjar fasansfulla händelser inträffa ombord.
Ruotsalainen vapaaehtoinen Matti Sundsten puolustaa Suomea talvisodassa vuonna 1940. Hän joutuu vihollislinjojen taakse, mutta selviytyy kuin ihmeen kautta. Matti palaa Ruotsiin, mutta sota ei lähde hänestä koskaan.
Komikern Ismo Leikola vill bli bäst, och finskheten får honom att sticka ut från mängden. En dag sitter han i jacuzzin i Los Angeles, när han får ett telefonsamtal som ska lyfta hans karriär till helt nya höjder.
Viking Sally on 1980-luvulla Itämeren ylpeys, kunnes laivalta löydetään ruumis. Murha on kuitenkin vasta alkua. Kun kuolema on kerran noussut Viking Sallyn kyytiin, se ei poistu sieltä enää.
Nuori Kari Palo-oja pohtii, miksi hänen kehonsa ei ole samanlainen kuin muiden. Miksi äidille tulee paha mieli, kun hän yrittää kysyä asiasta? Hän saa vastauksen vasta vuosikymmeniä myöhemmin, kun puhelin soi ja lääkäri kertoo pysäyttävän uutisen.
Opettaja Leena Paalanen kirjoittaa Trollhättanin suomalaisluokan vanhemmille kirjeen. Hän ei aio opettaa lapsille suomea, vaan ruotsinsuomea. Taistelu jatkuu vuosikymmeniä – ja sillä on hintansa.
Poliisin suuroperaatio pysäytti miljoonabisneksen Ruotsin ja Suomen pohjoisella rajalla. Mitä oikein tapahtui, kun cowboy-hattu päässään öljylasteja kuljettanut Kenneth Hannu poistui laittomasta diesel-bisneksestä ja paikan ottivat isommat tekijät?
Asfaltblomman. Tioåriga Antti flyttar till Sverige år 1959. Han kan ingen svenska och klasskamrater och grannar skriker glåpord efter familjen. Där sås fröet till vad som ska bli en banbrytande sverigefinsk författare.
År 1940 är Matti Sundsten en av de över 9000 svenska frivilliga i finska vinterkriget. Han överlever mirakulöst, men kriget lämnar honom aldrig, och sonen Bengt växer upp med en pappa som har mardrömmar om kriget.
Linja-auto putoaa sillalta lähes kymmenen metriä junaradalle. Aviopari Pekka ja Leila ovat kaksi matkustajista – kyydissä on Kuopioon kylpyläreissulle lähtenyt kalixilainen lauluklubi, jonka kaikki jäsenet eivät selviä turmasta.
Kuopio, syyskuu 1969. 15-vuotias Irma on kadonnut jäljettömiin, eikä tule veljensä häihin. Perhe etsii häntä pitkin Kuopiota kunnes yhtenä päivänä eteiseen tipahtaa postikortti. Irma on Turun satamassa matkalla Ruotsiin.
Maailman hauskin -tittelin voittanut Ismo Leikola ei halua tulla tunnetuksi maahanmuuttajakoomikkona, mutta juuri suomalaisuus ja suomiaksentti ovat hänet valttikorttejaan. Eräänä päivänä Ismo Leikola istuu Los Angelesissa poreammeessa, kun hän saa puhelun, joka muuttaa kaiken.
Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta. Ohjelma on uusinta vuodelta 2020.
Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 10 osa: Aatos tekee jälleen kerran käänteentekevän päätöksen.
Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 9 osa: Marga todistaa dramaattista synnytystä keskellä katua.
Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 8 osa: Rantaperkiöille odotetaan esikoista.
Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 7 osa: Marga palaa Suomessa vietetyn kesäloman jälkeen kouluun Oxelösundiin.
Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 6 osa: Kesä vietetään Suomessa sairastuneen mummon apuna. Mänttään saapuu myös "Se toinen."
Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 2 osa: Muuttokuorma Mäntästä lähtee kohti Oxelösundia ja rautaruukkia. Ruotsissa odottaa uusi kerrostaloasunto kaikkine mukavuuksineen.
Suomen kielen professori Leena Hussin vuosikymmeniä kestänyt työ vähemmistökielten tutkijana ja puolesta puhujana palkitaan Ruotsinsuomalaisella elämäntyöpalkinnolla. Päätös aloittaa akateeminen ura suomen kielen ja monikielisyyden parissa sai kipinän Hussin omasta perhearjesta.
Karjalalainen Lahja Johansson hoiti jo 11-vuotiaana sodassa haavoittuneita, ja sota vei häneltä kodin - kahdesti. Aapo Knaapi lähti 19-vuotiaana rintamalle, ja näki sodasta painajaisia vuosikymmenten ajan. Tässä ohjelmassa myöhemmin Ruotsiin muuttaneet Johansson ja Knaapi kertovat, mitä he kokivat Suomen sodissa.
Maaret Riit'ahon sotalapsuutta Ruotsissa siivittivät huolettomat leikit. Samalla suuri tuska oman äidin yllättävästä ja salaperäisesta kuolemasta painoi pienen lapsen mieltä. Radiodokumentissa paljastuu vuosikymmeniä kestänyt mysteeri.
Jengi ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, on Helsingin risteilyllä. Matkan aikana tutustutaan toisiin ihan oikeassa elämässä ja pidetään hauskaa. Risteilyllä koetaan myös suuria tunnekuohuja, kun laiva lähestyy Suomea.
Mitä on hyvä elämä ja minkälaisista aineksista se koostuu? Kristiina Katajikko ja Johanna Underström keskustelevat näistä kysymyksistä terapeutti Pirita Jaaksin kanssa.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on vakava ja vaarallinen psyykkinen sairaus. Laura eli vuosia parisuhteessa narsistisen henkilön kanssa. Suhdetta värittivät niin manipuloiminen kuin uskottomuus.
Vakava masennus on usein syynä itsetuhoisuuteen, ja masennuksesta kärsivä voi pohtia jopa itsemurhaa. Kyse saattaa kuitenkin olla polttavasta tarpeesta päästä eroon henkisestä tuskasta eikä suinkaan elämänsä päättämisestä. Apua pitää aina hakea, kun itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen.
Alkoholismin taustalta löytyy muun muassa perinnöllisiä tekijöitä, lapsuudessa koettu trauma ja ulkopuolisuuden tunteita. Myös juomalla tulee alkoholistiksi, sanoo Kristiina Lönnroth, joka on katsonut alkoholismia monesta kulmasta. Hän toimii tukihenkilönä erilaisissa alkoholistien ryhmissä ja hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia riippuvaisuudesta.
Syömishäiriöön sairastunut kärsii ylikorostuneesta suhteesta ruokaan ja omaan kehoon. Kristiina Katajikko kamppaili anoreksiaa ja bulimiaa vastaan kymmenen vuotta. Näihin vuosiin mahtuu suurta syyllisyyttä, epäonnistumisen tunteita, itseinhoa sekä ahdistusta.
Syyllisyys, häpeä ja yksinäisyys ovat tunteita, jotka liittyvät voimakkaasti uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumiseen. Kuoleman- ja kadotukseen joutumisen pelko voivat seurata vuosia eroamispäätöksen jälkeen ja herättää epäilyä, oliko päätös sittenkään oikein.
Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon.
Tamperelainen Riina Tanskanen on palkittu sarjakuvapiirtäjä, joka julistaa sarjakuvillaan tyttöyden ilosanomaa. Tanskasen piirtämä Tympeät tytöt -sarjakuva ja sen piereskelevät ja purevat tytöt ovat nousseet Suomessa supersuosituksi. Fanien joukossa on kaikenikäisiä tyttöjä teineistä mummoihin.
Suomensomalialainen Fadumo Dayib on yksi maailman tunnetuimmista afrikkalaistaustaisista poliitikoista. Hän haluaa parantaa naisten asemaa niin Suomessa, Somaliassa kuin muuallakin maailmassa ja haaveilee nousevansa jonakin päivänä Somalian presidentiksi.
Linda-Maria Raninen eli Mercedes on suomalainen rap-tähti ja kirjailija, jolla on takanaan rankka menneisyys. Raninen eli teini-iässä vuosia päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä Helsingissä. Nyt hän haluaa nostaa esille syrjäytyneiden romaninuorten ongelmia.
Minkälaista oli tulla mukaan politiikkaan untuvikkona 70-luvun Suomessa? Minkälainen on nainen, joka nousi Suomen ja koko Euroopan ensimmäisenä naisena maansa puolustusministeriksi ja yhtenä ensimmäisistä naisista presidenttiehdokkaaksi? Miltä tuntuu katsoa kuolemaa silmästä silmään?
2000-luku on tuonut maailmaan aivan uuden ammattikunnan, sosiaalisen median vaikuttajat. Uranuurtajana ovat olleet nuoret naiset. Suomessa yksi suurimmista sosiaalisen median tähdistä on 30-vuotias Sini "Papananaama" Laitinen.
Teknologia-ala on yhä miesten valtakuntaa. Joensuulainen Milja Köpsi haluaa oman esimerkkinsä avulla kannustaa naisia teknologian pariin. Köpsi vaihtoi alaa kuusi vuotta sitten ja on noussut nopeasti yhdeksi Suomen merkittävimmistä teknologia-alan vaikuttajista – ilman alan koulutusta.
Pekka Kenttälä vetää yhteen kuluneen vaalikauden merkittävimmät käännekohdat ja päätökset. Södertörnin korkeakoulussa työskentelevä valtiotieteilijä Jaakko Turunen kommentoi ohjelmassa vaalikauteen mahtuneita muutoksia.
Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyvä osa maailman politiikan pelikentällä.
Itämeressä tiivistyy monta asiaa. Se on nautinnon ja mielihyvän meri. Se on kuitenkin yksi maailman saastuneimmista meristä ja kamppailee ilmastonmuutoksien kourissa. Samaan aikaan Itämerellä on näkyvä osa maailman politiikan pelikentällä.
Yritykset investoivat miljardeja Pohjois-Ruotsiin. Työpaikkoja riittää, mutta työntekijöistä on huutava pula. "Se on sellainen industriell boom. Se on vähä sama juttu kun meidän vanhemmat tulivat tänne 50 vuotta sitten työn takia", sanoo Helsingborgista Skellefteåån muuttanut Léa Montin.
Vanheneminen saattaa tuoda mukanaan sairauksia tai yksinäisyyttä. Ihminen tulee myös riippuvaisemmaksi toisten avusta, ja se on monille vaikea paikka. Ohjelma etsii vastausta siihen, miten ikääntymiseen kannattaa suhtautua.
Suomen kielen opetusta tarjotaan Ruotsin peruskoulussa nykyään myös lapsille, jotka opettelevat kielen alkeita. Mutta voiko kielen oppia, jos opetusta on tunti viikossa? Samoilla tunneilla vasta-alkajien kanssa ovat välillä oppilaat, jotka ovat puhuneet suomea koko elämänsä – miten heille käy?
Yhteiskunnan palvelut siirtyvät internetiin, mutta sadat tuhannet ihmiset eivät pysy kehityksen perässä. Ruotsissa on noin 600 000 digitaalisesti syrjäytynyttä. "Vanhat ihmiset ei pysy mukana", sanoo 80-vuotias Anneli Sassi.
Ukrainan sodan myötä maanpuolustus on noussut yhdeksi kuumimmista puheenaiheista Ruotsissa ja Suomessa – mutta löytyykö täältä tahtoa puolustaa omaa maata?
Suurten muuttovuosien aikana ruotsalaisiin kouluihin ilmestyi valtava määrä lapsia, jotka eivät osanneet ruotsia. Jotkut lapsista eivät uskaltaneet edes puhua koulussa, ja vain istuivat pulpettien ääressä ja katselivat hiljaa seinille, kun toiset tekivät tehtäviä.
Ilo ja mielihyvä auttavat pääsemään tavoitteisiin. Nu har vi kommit till mållinjen i serien Coachen Aicha – kohti onnistumista. Vi har undersökt ditt varför, identifierat blockeringar, övervunnit dem, vi har pratat om självvärdet, jobbat med den inre kritikern och motståndet i sluttampen. Nu är det dags att hitta lusten och glädjen som tar dig framåt.
Kohti tavoitteita vastoinkäymisistä huolimatta. Motstånd och hinder är en del av resan mot målen, det kan faktiskt stärka oss, om vi vill det. Vi behöver inte se motstånd som något negativt eller ens uppleva rädslor kring det.
Den inre kritikern – den otrevliga rösten. Jokaisella on sisäinen kriitikko, joka ajoittain pistää epäilemään omia kykyjään. Se on kuin epämukava seuralainen, joka vähättelee ja kyseenalaistaa taitojasi. Sisäinen kriitikko iskee heikoimpiin kohtiin ja saattaa vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista ja toiveiden täyttymystä.
När självvärdet sviktar. Itsetunto on tiedollinen ja elämyksellinen kokemus itsestämme, se on tietoisuus omasta arvosta. Hyvä itsetunto on sitä, että kokee olevansa arvokas ja hyväksytty sellaisena kuin on.
Hur övervinner man inre blockeringar? Sisäiset esteet saattavat katkaista tavoitteeseen pääsyn varsinkin, jos itse ikään kuin ruokkii niitä. Sisäiset jumiutumat kumpuavat usein pelkästä ajatuksesta, josta muodostuu mielipide ja lopulta rajoittava ajatusmalli.
Vad håller dig tillbaka från det du vill uppnå? Tie tavoitteisiin saattaa katketa sisäisten jumiutumien takia. Sen takia onkin hyvä tunnistaa seikat, jotka aiheuttavat paikalleen jäämisen. Joskus laitamme itse kapuloita rattaisiin, joskus taas sisäiset jumiutumat saattavat olla piilevinä alitajunnassa.
Vad är ditt varför? Omien tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää pohtia, onko saavutusten kohde todellakin sitä, mitä haluaa. Ohjelmassa elämänvalmentaja Aicha Gaye tapaa tanssija, koreografi ja teatterinjohtaja Jukka Korven, joka kertoo, miten ja milloin hänelle selkiintyi uravalinta.
Ohjelma perehtyy Ruotsin rahahuoltoon, kruunun olemukseen sekä siihen, mitä käytössä olevat setelit ja kolikot kertovat meille. Piipahdamme myös kryptovaluuttojen maailmassa.
Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta.
Isoviha on yksi Suomen historian synkimmistä vaiheista, joka vaati kymmeniä tuhansia uhreja. Kolme sataa vuotta sitten, eritoten Pohjanmaalla, tehtyjä hirmutöitä voidaan nykyisin verrata jopa kansanmurhaan.
Millaista oli tulla kaapista 50 vuotta sitten? Siitä kertoo 74-vuotias Anders. Hän myös valottaa sateenkaariseniorikodin arkea. Lisäksi juontajat iloittelevat mahdollisilla tulevaisuudenkuvilla.
15-vuotias Lou on avoimesti ickebinär – myös koulussa. Maijun ja Lauran nuoruudessa kaikki pysyivät visusti kaapissa. Miten koulumaailma on muuttunut? Onko todellisuus yhtä hyvä kuin laki vaatii?
Jakson vieras, rap-artisti ja transnainen Mandy Rich kertoo, mikä voima sanoilla voi olla. Lisäksi pohdimme HBTQI-sanastoa ja termien eri merkityksiä. Luvassa myös hinttari- ja marsutarinat!
Sarjan ensimmäisessä jaksossa käsitellään kaapista tulemisen niin vapauttavia, ihania kuin rankkojakin puolia. Lisäksi mietitään, kenet pitää hyväksyä ja miksi. Hyväksytäänkö heterot?
Kun oma tausta, suomalaisuus, on lapsuuden trauman takana. Timo Järpeskog joutui jo ala-asteella oppilaiden ja opettajien silmätikuksi. Hän koki kouluikäisenä myös seksuaalista väkivaltaa. Vuosikymmeniä kestänyt ulkopuolisuuden tunne ja pelko loppuivat, kun Järpeskog pääsi traumaterapiaan.
"Jos en voi hyvin ja mene eteenpäin, eksäni voittaa". Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Jaanan, joka lähti väkivaltaisesta suhteesta. Väkivalta tuli suhteeseen hiljaa hiipien.
Hannat pohtivat, ovatko Suomi ja Ruotsi erilaisuuksista huolimatta lähestymässä toisiaan lapsiperheiden arjen suhteen. Viimeisessä jaksossa Hannat myös huomaavat olevansa juuri tyypillisiä suomalaisia ja ruotsalaisia vanhempia.
Suomalaisvanhemmat auttavat oppilaita enemmän läksyissä kuin ruotsalaiset, sanoo Ruotsissa opettava opettaja. Oppilaissa ja vanhemmissa aavan meren eri puolilla on eroa. Johtuuko se siitä, että suomalainen koulu on hitaasti kääntyvä laiva, kun taas Ruotsissa poliittiset aallot ovat vaihtaneet koulun kurssia useasti?
Ruotsia ja Suomea pidetään tasa-arvoisuuden huippumaina, mutta kotityöt kaatuvat yhä suurilta osin naisten niskaan. Miksi puolisoiden on niin vaikea päästä yhteysymmärrykseen kotitöiden jakamisesta?
Suomessa on perinteisesti opetettu lapsia tottelemaan, mutta asetelma on muuttumassa, sillä monet kovassa kurissa kasvaneet vanhemmat eivät halua samaa omille lapsilleen. Ruotsissa sen sijaan lasten kanssa neuvotellaan pidempään ja lapsilta pyydetään asioita.
Suomalaiset miehet ottavat vanhempainvapaasta vain kymmenesosan ja moni jättää senkin käyttämättä. Ruotsissa samassa tilanteessa oltiin parikymmentä vuotta sitten. Mistä tämä johtuu? Eivätkö suomalaiset äidit anna isille tilaa vai pitäisikö Suomessa ottaa oppia ruotsalaisilta työnantajilta?
Millaista on korona-arki erityislasten kanssa? Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Annukan ja Jimmyn, jotka ovat neljän lapsen vanhempia. Perheen lapsilta löytyy sekä adhd- että autismidiagnoosit.
Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä?
Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Suomalaisia täällä on asunut valtakunnan synnystä alkaen, tuhatkunta vuotta. Myös monet suurista kulttuuripersoonallisuuksista ovat olleet suomalaissyntyisiä.
Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä?
Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirkin vuoden 2020 kalenterissa oli merkinnät kansainvälisistä kirjamessuista. Kaikki messut peruttiin, mutta ne järjestettiin digitaalisesti. Hän pitää korona-ajan parhaimpana puolena hektisen matkustamisen poisjääntiä. Aika on ollut myös meditatiivista. Se on ollut tervetullutta, ja Eleonoora Kirk on voinut rauhassa odottaa maaliskuussa 2021 syntyvää lastaan.
Toimittaja-kirjailija seisoi takapihallaan maaliskuussa 2020 ja juhlisti yksin esikoisteoksensa Förstfödd ilmestymistä. Tarkoitus oli juhlia suuremminkin ja lähteä kertomaan kirjasta yleisötilaisuuksiin, mutta korona pisti kapulan rattaisiin. Pandemiasta huolimatta kirja on löytänyt lukijansa.
Skånen tanssiteatterin toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja Mira Helenius Martinsson on koronan takia joutunut tekemään jokaisen suunnitelman osalta myös pari varasuunnitelmaa. Aika on myös pakottanut innovatiivisiin ratkaisuihin. Itse hän sanoo, että pandemian aikana tunne tanssin tärkeydestä on korostunut entisestäänkin.
Viranomaisten tiedotus koronasta yrittäjille on ollut koko ajan puutteellista ja omia tulkintoja on täytynyt tehdä, sanoo Hannu Cronemyr. Hän avasi golf- ja konferenssihotellin juuri ennen kuin korona alkoi levitä Ruotsissa. Alkujärkytyksen ja lukuisten peruutusten jälkeen, onni kääntyi kuitenkin yllättäen. Kesästä 2020 tuli odottamattoman hyvä.
Pandemia-ajan diplomatiaa hoidetaan digitaalisesti, kun fyysisiä tapaamisia ei voida järjestää. Tukholman Suomen suurlähettiläs Liisa Talonpoika kertoo, miten korona on muuttanut hänen arkeaan. Nyt kun pandemia on hankaloittanut matkustamista, Liisa Talonpoika sanoo arvostavansa liikkumisvapautta enemmän kuin koskaan.
Tuijalta puuttui läsnäolon taito - suorittaminen vei lopulta yöunet. Pirita Jaaksi tapaa hyvinvointivalmentajan Tuija Rantasen, joka kärsi stressistä ja alituisesta suorittamisesta.
Yksinäisyyttä kokevan Rian tukiverkko jäi Suomeen. Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa esikoulunopettajan ja pienen lapsen äidin Ria Aintilan, jolla on kokemusta yksinäisyydestä eri elämänvaiheissa.
Hengittäminen ja huolipäiväkirja tehokkaita ahdistuksen nujertajia. Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa johtamisen valmentajan Marika Nikkisen, joka on kärsinyt voimakkaasta ahdistuksesta.
Tässä ohjelmassa palaamme urheilumuistoihin, jotka ovat saaneet katsojat ja selostajat sekoamaan riemusta, ja keskustelemme voittamisesta. Vieraina: Risto Pakarinen, Charlotte Kalla ja Teddy Lucic.
Palaamme vaikeisiin muistoihin ja epätoivoisiin urheiluhetkiin, ja keskustelemme häviämisestä. Vieraina: Jenni Hiirikoski, Risto Pakarinen ja Erkka Petäjä.
Kulttuuridokumentissa pohdintaa savupirtissä ja kuusen alla. Tutkimme suomalaismetsien laulu- ja loitsuperinnettä Alftan suomalaismetsissä, Taalainmaan, Gästrikelandin ja Gävleborgin rajamaastossa.
Kirjailija Väinö Linnan syntymästä on 100 vuotta. Hänen teoksensa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla on käännetty kymmenille kielille. Niistä on myös tehty elokuvia, viimeisin vuonna 2017.
Motalassa pitkään asunut Matti Hiltunen (1946-2020) tuli Lapista, Posiolta Ruotsiin suurena muuttovuotena 1968. Hänet tunnettiin Ruotsissa menestyneenä jousiampujana.
Norrköpingiläinen Taimi Kumakari (1926-2020) eli pitkän elämän ennen kuin joutui pandemian uhriksi. Kemijärveltä kotoisin ollut Taimi muutti Ruotsiin yhdessä miehensä ja kuuden lapsensa kanssa 1960-luvun alussa.
Prästen Lauri Pihlajamaa (1932 - 21.03.2020) flyttade med sin familj från Finland till Sverige år 1975. I sitt yrke som präst kom han att bli en uppskattad arbetskamrat. "Han var en fantastisk pappa." Så minns dottern Kristiina Mellin sin far Lauri Pihlajamaa
Sinikka Guri (1939- 15.04.2020) flyttade som 16-åring från östra Finland till Sverige. Hennes man, barn och barnbarn hade en stor plats i Sinikkas hjärta i hela hennes liv. Hon bodde en kortare tid på ett vårdhem under år 2020. Där insjuknade hon i covid-19.
Matti Hiltunen (1946 - 29.06.2020) föddes i Posio i finska Lappland. Han kom till Husqvarna 1968, för att arbeta inom industrin. I Sverige fick Matti fru, barn och barnbarn. Matti fick till att börja med en förkylning med hosta. Förkylningen utvecklades och gav Matti svåra andningsbesvär. Han hade fått viruset covid-19. Det konstaterades när han sökte vård. Andningsbesvären försvårades ytterligare och han lades i respirator. Efter drygt tre veckor i respirator avled Matti Hiltunen.
Taimi Kumakari (1926 -15.05.2020) flyttade från norra Finland till Norrköping år 1964. Då hade hon man och sex barn. I Sverige tog hon anställning på en textilfabrik och sedan skilde hon sig ifrån sin man. 93-åriga Taimi Kumakari fick ett hastigt avslut på sitt liv när viruset covid-19 fick spridning i Sverige.
Loppuunpalanut Pauliina unohti miten kävellään. Pirita Jaaksi tapaa oopperalaulajan ja laulun opettajan Pauliina Sairasen, joka koki loppuunpalamisen reilu vuosi sitten.
1960- ja 70-luvuilla sadat tuhannet suomalaiset muuttavat Ruotsiin. Moni tulee työn perässä, mutta muuttajien joukossa on myös niitä, jotka kokevat, etteivät he voi jäädä Suomeen.
Kössi Kaatra (1882-1928) oli vasemmistolainen kirjailija ja lehtimies 1900-luvun alun kuohuvassa ja väkivaltaisessa Suomessa. Sisällissodassa punaisten puolella ollut Kaatra pakeni 1918 Ruotsiin. Hän jatkoi työtään täällä ja löysi myös rakkauden.
Suomi oli Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat äänioikeuden, ja suomalaiset naiset nousivat ensimmäisinä maailmassa eduskuntaan. Miina Sillanpää – köyhyydessä kasvanut entinen piika ja tuleva ministeri – oli yksi lasikaton rikkojista.
Sata vuotta sitten rotututkijat mittasivat ihmisiä ja avasivat hautoja selvittääkseen, kuuluivatko suomalaiset alempaan vai ylempään ihmisrotuun. Yksi rotututkijoista oli lääkäri ja professori Väinö Lassila, josta myöhemmin tuli rotuopin kovaäänisin vastustaja Suomessa.
Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta.
Radiodokumentti sodan seurauksista sodan uhreille. Vaikka Ruotsi ei olekaan ollut sodassa yli kahteensataan vuoteen, on Ruotsin asukkailla paljon sotakokemuksia. Sotatraumat saattavat periytyä monessa sukupolvessa.
Sarjan viimeisessä jaksossa toivotellaan vauvalle hivenen yllättävää anatomista onnea ja järjestetään salaiset juhlat. Kuulemme myös loppuun mehukkaan sikermän kuulijoiden piinallisia kielihuteja.
Tässä jaksossa saamme kuulla muun muassa kyseenalaisista lastenkasvatusmetodeista. Etsimme myös sänkyasiantuntijaa ja tutustumme tavallista juustoisempaan baakvärkkiin.
Annin ja Pamelan pöydälle on päätynyt koko jaksollinen sairaalakokemuksia. Saamme kuulla muun muassa kiusallisista prepositiovirheistä sekä julmetun nimittelyn kohteeksi joutuneesta jäniksestä.
Tällä kertaa Ont i gurkan käy läpi jopa perhettä polttavaa keittiösanastoa. Kuuntelijan viestistä päätellen suora käännös ei myöskään ole aina se osuvin tervehdystilanteissa.
Anni ja Pamela käsittelevät muun muassa kiusallisia mokia, joita O:n ja U:n lausuntaerot saattavat aiheuttaa. Tässä jaksossa ongelmia tulee myös muun muassa linssi- ja turkkiostoksilla.
Peltojen kipsikäsittely, kuolleen pohjasedimentin imurointi ja särkikalojen hoitokalastus ovat Itämeren tilan elvyttämiseen tähtääviä hankkeita. Itämeren hyvinvointiin voi vaikuttaa pieninkin konstein kuten välttämällä turhia kemikaaleja ja syömällä Itämeren kalaa.
Itämeren keskilämpötila on noussut kaksi astetta sitten 1990-luvun. Meren lämpötilan nousu vaikeuttaa jo olemassa olevaa Itämeren rehevöitymisongelmaa. Mitä lämpimämpää merivesi on, sitä huonommin se pystyy myös pidättämään happea.
Itämeren turskakanta on romahtanut hälyttävästi, ja vuonna 2020 turskan pyynti on kielletty miltei kokonaan. Itämeressä uiva turska on pieni, laiha, hitaasti kasvava ja altis loisille. Ahvenanmerellä uiskentelee kuitenkin tulevaisuudentoivo: Ålandstorsken, Ahvenanmeren turska.
Itämeren reunavaltioissa asuu 90 miljoonaa ihmistä, jokainen meistä kuormittaa tavallaan Itämerta. Kotitalouksista valuu esimerkiksi lääkeainejäämiä ja kemikaaleja viemärien kautta Itämereen. Pohjasedimentistä löytyy myös vanhoja syntejä, pitkäaikaisia ympäristömyrkkyjä kuten PCB:tä.
Itämeren leväkukinnot aiheutuvat pääasiallisesti maatalouden typpi- ja fosforipäästöistä. Kuolleet merenpohjat ovat taas suoraa seurausta Itämeren runsaasta rehevöitymisestä. Itämeren hapettoman pohjan pinta-ala on suurempi kuin koko Tanskan ala.
Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Maataloudesta mereen valuvat lannoiteet sekä ilmastonmuutokset ovat suurin syy päänsärkyyn. Itämerta kutsutaankin heikoksi potilaaksi, tosin se on parantumaan päin.
Miltä tuntuu, kun ei ymmärrä oman lapsensa puhetta? Entä miten onnistuvat vierailut puolison vanhempien luona, kun yhteistä kieltä ei ole? Hannat ovat kutsuneet studioonsa kaksi ruotsalaista isää, jotka kertovat monikielisestä vanhemmuudesta sen toisen vanhemman näkökulmasta.
Ruotsalais-suomalaiset kielimokat voivat olla elämän ja kuoleman asioita. Tässä jaksossa toivotaan kirjaimellisesti pahinta, mutta kohotetaan myös itsetuntoa uusiin ulottuvuuksiin.
Ruotsalais-suomalaiset mokat laskeutuvat tällä kertaa riman alle. Anni ja Pamela ovat saaneet kuuntelijoilta erikoisen mehukkaita tarinoita muun muassa moninäkökulmaisista työpresentaatioista.
Ruotsalais-suomalaisiin kielimokiin pystyvät niin lapset kuin aikuiset. Tässä jaksossa punastutaan pääsiäisostoksilla ja vieraillaan rennossa puhelinvaihteessa.
Ruotsalais-suomalaisia kielimokia sattuu juuri siellä missä ei pitäisi. Tässä jaksossa käydään läpi kyseenalaisia lastenhoitovihjeitä ja kuullaan muun muassa intohimoisesta museokäynnistä.
Anni ja Pamela tarttuvat ruotsalais-suomalaisten kielimokien klassikoihin. Nyt näet etsitään kestäviä työkaluja, kasvisläheisiä diagnooseja ja käydään napakoilla leivonnaisilla.
Syyriaa, suomea ja ruotsia tai suomea, ruotsia ja englantia? Käydäänkö äidinkielten välillä kilpailua siitä, kuinka paljon lapset kieltä käyttävät? Entä pitääkö Hannojen epätieteellinen teoria paikkansa, eli onko monikielisessä perheessä vähemmistökielen ylläpito helpompaa kuin kaksikielisessä perheessä?
Tässä jaksossa saamme apua ongelmiin, joita syntyy nimenomaan monikielisessä parisuhteessa. Miten saada Hannan ruotsalainen puoliso seurustelemaan suomenkielisten appivanhempiensa kanssa ilman yhteistä kieltä? Kuinka paljon ummikkopuolisolle täytyy kääntää ruokapöytäkeskustelun sisällöstä?
Mervi Müllerin 6-vuotias poika ei enää halunnut puhua suomea, eikä hän enää halunnut jakaa asioitaan äidin kanssa, vaan kääntyi ruotsinkielisen isänsä puoleen. Mitä on tapahtunut, ihmettelee Mervi ja alkaa syyttää itseään siitä, että on tehnyt jotakin väärin.
Tora Larusdottir on toisen polven islantilainen Ruotsissa. Hän puhuu omaa äidinkieltään vastasyntyneelle tyttärelleen Solveigille, mikä ulkopuolisista kuulostaa sekä coolilta että eksoottiselta. Veli Brijani sitä vastoin vältti puhumasta lapsilleen romania yleisillä paikoilla, sillä hän ei halunnut luoda kanssaihmisille itsestään kuvaa vaarallisena tai outona. Kuinka kielen status yhteiskunnassa vaikuttaa meihin vanhempina?
Kaikki lapset ovat erilaisia, myös kielten oppimisessa. Tämän on kokenut neljän lapsen äiti Helena Duplantiskin. Kun hänen pojastaan, amerikanruotsalaisesta seiväshyppääjä Armand Duplantiksesta tuli koko Ruotsin kansan urheilusankari, päätyivät myös Armandin ruotsin kielen taidot suurennuslasin alle. Monien mielestä Armandia ei voinut pitää ruotsalaisena, koska hän ei puhunut ruotsia, kertoo Helena Duplantis. Miltä tuntuu, kun ulkopuoliset arvioivat oman lapsen kielitaitoa?
Saksaa äidinkielenään puhuva itävaltalainen Elodie ja saksalainen Herbert ovat saanet kuulla kommentteja omasta järjestelmällisyydestään ja maidensa natsihistoriasta. Suomenkielistä Hannaa puolestaan luullaan vihaiseksi, eli ”tyypilliseksi suomalaiseksi naiseksi”. Pitäisikö lapsia suojella stereotyyppisiltä käsityksiltä, jotka liittyvät heidän kulttuuriseen taustaansa?
Artisti Timo Räisänen kasvoi kodissa, jossa oli läsnä sekä intialainen, libanonilainen, brasilialainen että suomalainen kulttuuri. Hannat tapaavat Timon Göteborgissa ja huomaavat, että Räisäsen perheen monikielisyys pitää sisällään myös paljon huumoria. Timo kertoo muun muassa, kuinka inspiraatio pojan nimeen löytyi pitkästä suomalaisesta kirosanasta.
40 vuotta sitten tutkijat varoittivat lasten puolikielisyydestä ja vanhempia kehotettiin puhumaan lapsilleen ainoastaan ruotsia. Nykyään tilanne on päinvastainen, ja oman äidinkielen siirtäminen lapselle on lähestulkoon itsestäänselvyys. Mutta onko se niin helppoa?
1947 satte unga män från Fårö in en gemensam kontaktannons i finska tidningar. Selma och Anna var några av dem som svarade och flyttade till Fårö. Nu berättar deras barn hur livet på Fårö blev.
40-luvulla fåröläiset poikamiehet etsivät suomalaisnaisia seuranhakuilmoituksilla suomalaislehdissä. Selma vastasi, ja muutti saarelle. Onnea hän ei löytänyt, ja 15 vuotta myöhemmin hän katosi.
Professori Tuija Lindström oli taisteleva taiteilija, joka työsti taidevalokuviensa kautta sekä henkilökohtaisia että yhteiskunnallisia aiheita teemalla yksityisestä yhteiseksi.
Silvia kasvoi Tukholmassa, mutta isän kotimaa Intia on aina kutsunut häntä. Aikuisena hän päätti toteuttaa unelmansa ja muuttaa Delhiin. Siellä hänestä tuli äiti ja kodissa asuivat myös appivanhemmat.
Reeta Akkanen ja hänen kaksi sisartaan ovat adoptoitu eri maista. Suomessa ventovieraat olettavat tuon tuosta, etteivät Akkasen perheen lapset puhu suomea. Ruotsissa taas Reetalle puhutaan lähes aina ruotsia.
Manun äiti sairastaa Alzheimerin tautia ja asuu nyt yksin, kun hänen miehensä on kuollut ja skitsofreniaa sairastava Manun veli on muuttanut pois kotoa. Äiti on ensimmäistä kertaa vastuussa vain itsestään.
Laulaja Darya Pakarinen on pohtinut paljon yhteiskunnan suhtautumista vapaaehtoisesti lapsettomiin naisiin ja sitä, kuinka moni vaikuttaa uskovan äitiyden olevan elämän tarkoitus.
Ritvasta tuli äiti jo 19-vuotiaana ja sen jälkeen seurasi villejä vuosia, jotka johtivat hänen lapsensa, Tainan, huostaanottoon. Taina asui lastenkodissa, kunnes hänen äitinsä lopetti juomisen.
Suomen romanit kuuluvat Ruotsissa kahteen kielivähemmistöön. Sekä romani chib että suomen kieli ovat tärkeitä. Kulttuurin suhteen Suomi on monen sydämen kotimaa, toisille se on Ruotsi.
Monet Ruotsissa asuvat romanit kuuluvat helluntaisaurakuntiin tai muihin vapaakirkkoihin ja ovat kiinteästi mukana kirkkojensa toiminnassa. Orvon usko ei lopu kirkon ovelle.
Lait antavat tukea, mutta samalla rasismi muuttaa muotoaan. Diana Nyman ja Domino Kai ovat tehneet yhteistyötä yli 20 vuotta työkenttänään romaniasiat sekä ihmisoikeuskysymykset yleensä.
Enköpingissä Palmien keittössä pohditaan tulevaisuutta. Allan, Roni, Alvari, Rainer ja Robertino pohtivat, kuinka pysyä hyvänä ihmisenä, kun ympäristö aina epäilee.
60- ja 70-luvun suuri muuttoaalto Ruotsiin tyhjensi pohjoissuomalaista Pudasjärven kaupunkia kyläkunnittain. Osa palasi, mutta moni löysi uuden, pysyvän kodin Ruotsista.
60- ja 70-luvulla tuhannet pohjoissuomalaisen Pudasjärven kaupungin asukkaat lähtivät etsimään parempaa elämää Ruotsista. Moni jäi sille tielleen, mutta monet myös palasivat.
Pintamon kylällä Pudasjärvellä asui 50-luvulla 500 ihmistä. Nyt asukkaita on enää muutamia kymmeniä. Tänä päivänä enemmän pintamolaisia asuu Boråsissa kuin kotikylällä Suomessa.
Pudasjärven kaupunki pullisteli väkeä vielä 50-luvulla. Lapsia syntyi ja uusia kyliä rakennettiin. Kymmentä vuotta myöhemmin naulattiin lautoja ikkunoihin. Väki oli lähdössä kohti Ruotsia.
Taalainmaalaisella hautausmaalla lepää mies nimeltä Antti Rokka, jatkosodan veteraani. Voisiko hänellä olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi?
Ali Jahangirin mukaan suomalaisuuden kulttuurin muutos on käynnissä, alkaen nuorista. Esimerkiksi yksittäisten suomalaisten menestystarinoiden myötä suomalaisuus on erilaista 90-lukuun verrattuna.
Abdirahim Husu Hussein kehuu kun on kehuttavaa, kritisoi kun on kritisoitavaa, ja näkee maahanmuuttajuuden, erilaisuuden ja erilaiset identiteetit arjen asioina.
Jaksossa painitaan rasismin kanssa: Kuinka se näkyy arjessa, miten rasisminvastaisessa taistelussa voi profiloitua ja millainen rasismin valtarakenne on.
Some, eli sosiaalinen media on uusi ilmiö, joka luo sekä epävarmuutta että hämmennystä. Maamme tulevaisuudessa on hiphop-henkinen teemaviikko: #haschtagi.