Finska Dokumentti

Dokumentär RSS aktiv

Dokumentti-podcast kertoo vangitsevia tositarinoita Ruotsista ja Suomesta. Dokumentti är Sveriges Radio Finskas dokumentära podd om nutida och historiska livsöden från Sverige och Finland.

Programsidan på sverigesradio.se

Feed-URL

Kryssa i valen ovan så skrivs feed-URL:en om - kopiera den sedan till din poddspelare.

Avsnitt (238)

Alla avsnitt Utan dubbletter
SpelaDatumTitelSäsong/avsnittLängd
2026-06-15 05:30 Ior Bock och jakten på Lemminkäinens tempel - 42:53
2026-06-05 05:30 Elsa ja Uppsalan kotipalveluskandaali – ”En voi antaa anteeksi” - 38:46
2026-05-18 05:30 Vi hörs sen, mamma – om livet efter Kevin - 38:37
2026-05-06 05:30 Tiinan äiti hiljeni ruotsinkielisessä hoivakodissa - 34:32
2026-04-22 05:30 Sten – den hemliga halvbrodern - 38:03
2026-03-23 05:30 Dessi Hietala – från ångest & depression till de stora standupscenerna - 34:08
2026-03-09 05:30 Navestad 1979 – kun Norrköpingin suomalaiset tarttuivat aseisiin - 33:45
2026-02-09 05:30 Min mamma försvann – Nadjas berättelse - 41:33
2026-01-26 05:30 Simo Häyhä – talvisodan tunnetuin tarkka-ampuja - 44:31
2026-01-13 05:30 Smygfotograferingen som chockade Jarkko och andra naturister - 27:32
2025-12-05 05:30 Simo Häyhä – det finska vinterkrigets mytomspunne prickskytt - 43:54
2025-11-17 05:30 Sirkka och miljonbedrägeriet på Röda Korset - 41:31
2025-11-03 05:30 Vähemmistölaki 25 vuotta – Ruotsin huonoin laki? - 39:43
2025-10-20 05:30 Saksalaista sotilasisää etsimässä – Riitan tarina - 46:39
2025-09-22 05:30 Hannah – DNA-testet och den förlorade familjehistorien - 34:17
2025-09-08 05:30 Adam Taal – hiphoprevolutionen som började i Tensta - 32:05
2025-06-02 05:30 Min finska skolklass i Sverige – Vad blev det av oss? - 34:08
2025-05-16 05:30 Bastu-VM som slutade i tragedi - 40:18
2025-05-12 05:30 Sauna-Timo ja tappavat löylyt – MM-kisojen traaginen loppu - 39:42
2025-05-05 05:30 MM95 ja Jarmo Myllys – maalivahti, joka pysäytti Ruotsin - 36:41
2025-04-22 05:30 Lapplandskriget – flykten till Sverige och Sirkkas hemlighet - 47:50
2025-04-07 05:30 Pia Herrera – tack vare min finska mamma - 36:51
2025-03-10 05:30 Ali och kampen om finskan – från skam till stolthet - 34:55
2025-02-24 05:30 Antti Jalava – kirjailija joka herätti kielensä kuolleista - 35:57
2025-02-10 05:30 Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igen - 36:03
2025-01-27 05:30 Kerttu – sjuksköterskan som inte var rädd för aids - 34:27
2025-01-13 05:30 Darya ja tango – suomalainen perintö joka muutti elämän - 38:27
2024-12-02 05:30 Katri, Eevi ja Lapin sota – lasten pakomatka Ruotsiin - 53:41
2024-11-18 05:00 Emilia – veljeni kuoli, mutta minä selvisin - 33:12
2024-11-04 05:30 Vesa ja kohtalokas onnettomuus – 18 vuoden piina - 31:36
2024-10-21 18:45 Darya och den finska tangon – arvet som ändrade livet - 35:02
2024-10-11 05:30 Ulfs kamp – striden om huset på Åland som ryssarna tog - 38:12
2024-09-09 05:30 Lauri – matka köyhästä sota-Suomesta Ruotsin karaokelavoille - 31:06
2024-08-26 05:30 Lea – fyrabarnsmamman som blev knarksmugglare - 34:10
2024-06-03 05:30 Isabelle – arg, stolt och inte tillräckligt finsk - 36:17
2024-05-26 16:03 Kalle och kriget i Ukraina – en soldats dagbok - 37:48
2024-05-19 16:03 Kalle ja Ukrainan sota – erään sotilaan päiväkirja: osa 2/2 - 24:44
2024-05-12 16:03 Kalle ja Ukrainan sota – erään sotilaan päiväkirja: osa 1/2 - 25:58
2024-04-22 05:30 Saabin konkurssi – kun Sirpa ja tuhannet muut menettivät työnsä - 33:06
2024-04-08 05:30 Viking Sally – mordbåten som blev Estonia - 30:48
2024-03-25 05:30 Matti ja Bengt – talvisodan kipeät arvet - 43:06
2024-03-11 05:30 Ismo Leikola – Erövra världen med finsk brytning - 35:16
2024-02-26 05:30 Viking Sally – ensimmäisestä murhasta Estonia-katastrofiin - 30:45
2024-02-12 15:00 Kari ja Neurosedyn-skandaali – pitkään vaiettu salaisuus - 30:41
2024-01-29 05:30 Leena – taistelu ruotsinsuomesta - 37:24
2024-01-15 05:30 Dieselin salakuljetus – kansanliikkeestä rikollisliigoihin - 37:31
2023-12-18 05:30 Antti Jalava – Att döda sitt språk och ge det liv igen - 35:32
2023-12-04 05:30 Matti och Bengt – Arvet efter vinterkriget - 42:25
2023-11-06 05:30 Pekka ja Leila – Kuopion bussiturma muutti kaiken - 34:48
2023-10-19 05:30 Irma – 15-vuotiaan karkumatka Ruotsiin - 27:22
2023-10-09 05:30 Ismo Leikola – suomiaksentilla maailmankartalle - 36:03
2023-10-05 06:00 Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa? - 26:05
2023-09-29 06:00 Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa - 26:22
2023-09-22 06:00 Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun - 26:44
2023-09-15 06:00 Vain hetkeksi piti jäädä: 1980-luvun permanentti ja värilliset vaatteet veivät vanhan punkkarin hautaan - 26:42
2023-09-08 06:00 Vain hetkeksi piti jäädä: 1970-luvulla vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin - 26:09
2023-09-01 06:00 Vain hetkeksi piti jäädä: 1960-luvulla tultiin suoraan liukuhihnalle - 25:43
2023-08-25 06:00 Vain hetkeksi piti jäädä: 1950-luvulla isälle tuotiin lauantaisin palkka kotiin - 24:42
2023-06-16 08:00 Armi Ratia - suomalaisen kansallisaarteen Marimekon perustaja - 36:30
2023-05-12 08:05 Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 10 – Paluumuuttajat - 23:31
2023-05-12 08:04 Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 9 – Syöksysynnytys - 25:29
2023-05-12 08:03 Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 8 – Pitääkö hermo? - 23:05
2023-05-12 08:01 Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 7 – Lähtökahvit - 24:23
2023-05-12 08:00 Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 6 – Lauantain toivotut - 24:24
2023-04-14 08:00 Kuunnelma: Jokin sinusta, osa 2 – Vai katkarapuja! - 23:07
2023-02-24 20:06 Leena Huss on saanut vuoden 2022 elämäntyöpalkinnon - 47:04
2023-01-22 09:00 Minun sotani – suomalaiset sotaveteraanit Ruotsissa kertovat talvisodasta ja jatkosodasta - 52:02
2023-01-06 08:00 Dokumentti: Unelmien Karjala – juuret Muolaassa - 25:06
2022-12-25 07:30 Dokumentti: Mummini sotalapsuus - 38:19
2022-12-16 08:00 Dokumentti: Crazy Finnish Cruise - 37:19
2022-12-09 08:00 Kipupiste: Hyvän elämän ainekset - 38:15
2022-12-02 08:00 Kipupiste: Elämä narsistin kanssa - 44:22
2022-11-25 08:00 Kipupiste: Itsetuhoisuus - 40:36
2022-11-18 08:00 Kipupiste: Alkoholismi - 35:54
2022-11-11 08:00 Kipupiste: Syömishäiriöt - 38:09
2022-11-04 08:00 Kipupiste: Uskonnollisesta yhteisöstä irtaantuminen - 54:22
2022-10-28 08:00 Dokumentti: Kun Suomi-kuva muuttui – pikkuveljestä tuli isoveli - 40:58
2022-10-21 08:00 Voimanaisia Suomesta: Riina Tanskanen –sarjakuvataiteilija, joka julistaa tyttöyden ilosanomaa - 30:49
2022-10-14 08:00 Voimanaisia Suomesta: Fadumo Dayib – lukutaidottomasta pakolaisesta presidenttiehdokkaaksi - 31:28
2022-10-07 08:00 Voimanaisia Suomesta: Linda-Maria Raninen – Rap-tähti ja syrjäytyneiden puolestapuhuja - 27:13
2022-09-30 08:00 Voimanaisia Suomesta: Elisabeth Rehn – politiikan huipulta sotatantereille - 31:33
2022-09-23 08:00 Voimanaisia Suomesta: Papananaama – ammattina sosiaalinen media - 26:38
2022-09-16 08:00 Voimanaisia Suomesta: Milja Köpsi – hanttihommista teknologiavaikuttajaksi - 27:21
2022-09-08 11:45 Vaalit 2022: Viikko vaaleihin - 39:03
2022-08-26 08:00 Dokumentti: Itämeri – tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö - 30:58
2022-06-10 08:00 Vaalit 2022: Itämeri – tunteiden, politiikan ja ilmastokriisin näyttämö - 31:38
2022-06-03 06:00 Vaalit 2022: Pohjoisen uusi työmaa ja sen haasteet - 28:03
2022-05-27 08:00 Vaalit 2022: Ruotsinsuomalainen vanhuus - 30:27
2022-05-20 06:00 Vaalit 2022: Voiko Ruotsin koulussa oppia suomea? - 24:21
2022-05-13 08:00 Vaalit 2022: Digitaalinen ulkopuolisuus on ikäihmisen arkea - 27:36
2022-05-05 16:03 Vaalit 2022: Löytyykö maanpuolustustahtoa? - 33:13
2022-04-29 06:05 Dokumentti: Hiljaa luokassa – kun suomalaislapset saapuivat Ruotsiin - 42:53
2022-04-22 08:00 Coachen Aicha: Inspirerad handling - 38:06
2022-04-15 08:00 Coachen Aicha: Att fortsätta mot målet trots motstånd - 34:24
2022-04-08 08:00 Coachen Aicha: Sisäinen kriitikko on epämiellyttävä tyyppi - 33:18
2022-04-01 08:00 Coachen Aicha: Kun itsetunto pettää - 40:11
2022-03-27 16:03 Coachen Aicha: Miten pääsee eroon sisäisistä jumiutumisista - 42:11
2022-03-20 16:03 Coachen Aicha: Kun sisäiset jumiutumat estävät tavoitteeseen pääsyn - 39:09
2022-03-13 16:03 Coachen Aicha: Miksi teet sitä, mitä teet? - 36:54
2022-03-07 16:12 Käteistä ja kultaa – pankkiiri ja arkeologi kaivavat esiin rahan sielun - 39:51
2022-01-14 08:00 Falafel muutti Nidal Kershin elämän - 34:00
2022-01-07 06:00 Kekkonen – teinisotilaasta Suomen presidentiksi - 45:39
2021-12-10 08:00 Dokumentti: Isoviha – historian julma menneisyys - 30:20
2021-09-30 12:03 Ihan homo juttu 4: Seniorikoti sateenkaaren alla - 32:14
2021-09-30 12:02 Ihan homo juttu 3: Onko koulu kaikille? - 32:29
2021-09-30 12:01 Ihan homo juttu 2: Trans, queer ja muut termit - 37:48
2021-09-30 12:00 Ihan homo juttu 1: Kaapista ulos! - 37:00
2021-09-24 15:30 Kipupiste: Lapsuudessa koettu trauma - 46:21
2021-09-17 08:00 Kipupiste: Aikuisiän ystävyys - 46:53
2021-09-10 13:00 Kipupiste: Väkivalta lähisuhteessa - 35:18
2021-09-03 11:00 Kipupiste: Avioero - 48:54
2021-05-11 07:06 Kypäräpipot ja kodin orjat: Yhteenvedon aika – mitä opimme? - 14:31
2021-05-11 07:05 Kypäräpipot ja kodin orjat: Suomalainen etävanhempi ja ruotsalaiset vuoroviikot - 41:00
2021-05-11 07:04 Kypäräpipot ja kodin orjat: Debatoivat ruotsalaisoppilaat ja osaavat suomalaiskoululaiset - 27:14
2021-05-11 07:03 Kypäräpipot ja kodin orjat: Tasa-arvoinen nainen imurin varressa - 34:57
2021-05-11 07:02 Kypäräpipot ja kodin orjat: Käskevä Suomi ja pyytävä Ruotsi - 39:28
2021-05-11 07:01 Kypäräpipot ja kodin orjat: Ruotsalaiset koti-isät ja suomalaiset perheenelättäjät - 37:58
2021-04-05 07:10 Ont i gurkan osa 10: Tomera salsatar ja mokatykitystä! - 5:27
2021-04-05 07:09 Ont i gurkan osa 9: Sukukalleudet kadoksissa - 5:49
2021-04-05 07:08 Ont i gurkan osa 8: Pusuttelua ja sappileikattuja hevosia - 5:13
2021-04-05 07:07 Ont i gurkan osa 7: Pahasti velkaantuneet broilerit - 6:32
2021-04-05 07:06 Ont i gurkan osa 6: Back to the USSR - 5:00
2021-04-05 07:05 Ont i gurkan osa 5: Finsk sej - 5:09
2021-04-05 07:04 Ont i gurkan osa 4: Tulipalokiire Suomeen - 5:57
2021-04-05 07:03 Ont i gurkan osa 3: Historian lehtien havinaa ja reippaita suomalaisia - 5:59
2021-04-05 07:02 Ont i gurkan osa 2: Sairaalasanastoa - 5:00
2021-04-05 07:01 Ont i gurkan osa 1: Kaksimielinen kuntosalitreeni - 6:01
2021-03-26 11:42 Kipupiste: Korona-arki erityslapsiperheessä - 50:37
2021-03-26 08:00 Suomalaisten jalanjäljillä 3: Kirjoissa ja kansissa - 56:27
2021-03-19 08:00 Suomalaisten jalanjäljillä 2: Merkkimiehiä ja -naisia - 55:57
2021-03-12 08:00 Suomalaisten jalanjäljillä 1: Ruotsi-Suomen aika - 55:53
2021-02-16 09:04 Kun kaikki muuttui – mutta maahan ei jääty makaamaan: Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirk - 17:26
2021-02-16 09:03 Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Toimittaja-kirjailija Joni Nykänen - 13:54
2021-02-16 09:02 Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Skånen tanssiteatterin johtaja Mira Helenius Martinsson - 18:59
2021-02-16 09:01 Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Yrittäjä Hannu Cronemyr - 15:46
2021-02-16 09:00 Kun kaikki muuttui - mutta maahan ei jääty makaamaan: Suurlähettiläs Liisa Talonpoika - 21:39
2021-02-14 16:03 Kipupiste: Unettomuus ja stressi - 43:04
2021-02-05 10:00 Kipupiste: Yksinäisyys - 34:09
2021-01-29 12:16 Kipupiste: Ahdistus - 40:10
2021-01-22 08:00 Urheilun ihanuus ja kauheus: Voittaminen - 38:17
2021-01-15 09:00 Urheilun ihanuus ja kauheus: Häviäminen - 39:02
2020-12-25 08:00 Dokumentti: Savuntuoksuinen kulttuurimatka suomalaismetsien kulta-aikaan - 55:00
2020-12-18 08:00 Juhlaohjelma: Väinö Linna – tunnetumpi kuin sotilaansa - 47:50
2020-12-07 06:08 Koronavuoden viemät: Lauri Pihlajamaan tarina - 16:25
2020-12-07 06:07 Koronavuoden viemät: Sinikka Gurin tarina - 14:03
2020-12-07 06:06 Koronavuoden viemät: Matti Hiltusen tarina - 15:36
2020-12-07 06:05 Koronavuoden viemät: Taimi Kumakarin tarina - 14:52
2020-12-07 06:04 Vi minns coronaårets offer: Till minne av Lauri Pihlajamaa - 13:01
2020-12-07 06:03 Vi minns coronaårets offer: Till minne av Sinikka Guri - 17:19
2020-12-07 06:02 Vi minns coronaårets offer: Till minne av Matti Hiltunen - 16:31
2020-12-07 06:01 Vi minns coronaårets offer: Till minne av Taimi Kumakari - 11:56
2020-11-27 08:00 Kipupiste: Masennus - 41:33
2020-11-20 08:00 Kipupiste: Loppuunpalaminen - 38:07
2020-11-13 08:00 Dokumentti: Sateenkaaripakolaiset - 38:38
2020-11-08 08:00 Dokumentti: Kun kuolema tulee töihin - 27:48
2020-10-30 08:00 Historia på finska: Hän jätti jäljen – Kössi Kaatra, Suomen sisällissodan pakolainen Ruotsissa - 35:02
2020-10-23 08:00 Historia på finska: Hän jätti jäljen – Miina Sillanpää nousi piiasta ministeriksi - 36:59
2020-10-16 08:00 Historia på finska: Hän jätti jäljen – Väinö Lassila, rotututkija ja ihmisoikeustaistelija - 36:07
2020-10-09 08:00 Historia på finska: Hän jätti jäljen – Armi Ratia, suomalaisen kansallisaarteen perustaja - 36:32
2020-06-19 08:00 Dokumentti: Sotakapsekki - 46:43
2020-06-17 06:15 Ont i gurkan 10: Salabiletystä ja mokatykitystä - 5:18
2020-06-17 06:14 Ont i gurkan 9: Patongilla päähän - 5:09
2020-06-17 06:13 Ont i gurkan 8: Pahoin huoriteltu jänis - 5:27
2020-06-17 06:12 Ont i gurkan 7: Veljekset uunissa - 5:27
2020-06-17 06:11 Ont i gurkan 6: Onnea kullista - 5:45
2020-06-12 15:05 Sukellus Itämereen 6: Itämeren pienet ja suuret pelastustyöt - 10:36
2020-06-12 15:03 Sukellus Itämereen 5: Itämerellä on kuumetta - 10:00
2020-06-12 15:02 Sukellus Itämereen 4: Turskan tarina ja muita kalajuttuja - 11:24
2020-06-12 15:01 Sukellus Itämereen 3: Törkyjen Itämeri - 11:20
2020-06-12 15:00 Sukellus Itämereen 2: Miksi Itämeri kukkii? - 11:04
2020-06-12 15:00 Sukellus Itämereen 1: Heikko potilas - 10:49
2020-06-01 16:05 Monikielistä arkea 10: Greatest hits vol. 1 eli kauden päätösjakso - 38:39
2020-05-25 06:00 Monikielistä arkea 9: Ulkopuolisena omassa kodissaan – puolisoiden vuoro kertoa - 31:38
2020-05-20 06:00 Ont i gurkan 5: Itsetunto kohdallaan - 5:29
2020-05-20 06:00 Ont i gurkan 4: Vyönalaisia - 5:12
2020-05-20 06:00 Ont i gurkan 3: Ota rennosti - 5:09
2020-05-20 06:00 Ont i gurkan 2: Lastenhoitosanastoa - 5:24
2020-05-20 06:00 Ont i gurkan 1: Kanelipullaa ja gurkkua - 5:43
2020-05-18 06:05 Monikielistä arkea 8: Onko kolmekielisissä perheissä helpompaa? - 32:31
2020-05-11 06:05 Monikielistä arkea 7: Juan Havanan parisuhdevinkit - 36:05
2020-05-04 06:00 Monikielistä arkea 6: ”Onko lapseni unohtanut minut?” - 34:43
2020-04-27 06:00 Monikielistä arkea 5: Kaunis ja ruma kieli – kielen statuksesta - 30:30
2020-04-20 06:00 Monikielistä arkea 4: Onko kaikilla oikeus kritisoida kielitaitoa? Vieraana Helena Duplantis - 34:39
2020-04-13 06:00 Monikielistä arkea 3 - Vihainen suomalainen nainen ja natsismi - 36:31
2020-04-06 06:07 Monikielistä arkea 2 - Timo Räisänen: Poikani nimi on kuin pitkä suomalainen kirosana - 33:50
2020-04-06 06:05 Monikielistä arkea 1 - ”Olen epäonnistunut tehtävässäni” - 30:43
2019-12-13 08:00 Dokumentär: Finska fruarna på Fårö - 39:22
2019-12-13 08:00 Dokumentti: Suomalaisvaimot Fåröllä - 45:16
2019-05-29 06:00 Dokumentti: Valokuvaaja Tuija Lindström kuviensa edessä - 54:59
2019-04-12 12:31 Puhelu äidille: Ruotsinsuomalainen Silvia perusti perheen Delhiin - 32:16
2019-04-12 12:27 Puhelu äidille: Adoptoitu Reeta löysi kodin Ruotsista - 32:06
2019-04-12 12:23 Puhelu äidille: Helmin äitiä ei perhetatuointi säikäytä - 32:03
2019-04-12 12:19 Puhelu äidille: Manu kasvoi skitsofreniaa sairastavan veljensä varjossa - 32:25
2019-04-12 12:15 Puhelu äidille: Äitiys on vain yksi elämän monista rooleista - 32:15
2019-04-12 12:11 Puhelu äidille: Nuorta yksinhuoltajaäitiä ei katsottu hyvällä 1957 - 32:20
2019-04-08 06:16 Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 8: Kaksi tarinaa suhteesta Suomeen - 17:33
2019-04-08 06:14 Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 7: Usko on osa Orvon arkipäivää - 17:58
2019-04-08 06:12 Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 6: Paljon on tapahtunut 20 vuodessa - 17:44
2019-04-08 06:10 Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 5: Luottamus on kaveruudessa A ja O - 18:05
2019-04-08 06:08 Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 4: Joustamalla työelämään - 17:20
2019-04-08 06:06 Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 3: Aino ja Orvo Grönfors pitävät romanikielen elävänä arjessaan - 15:47
2019-04-08 06:04 Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 2: Rasismia ja uskoa tulevaisuuteen - 15:11
2019-04-08 06:02 Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa 1: Romaninaisten ompelukerhossa - 25:25
2018-12-27 06:04 Poismuuttajat Osa 5 – Kotona Ruotsissa - 10:01
2018-12-27 06:03 Poismuuttajat Osa 4 – Paluumuuttajat - 10:00
2018-12-27 06:02 Poismuuttajat Osa 3 – Silminnäkijät - 9:59
2018-12-27 06:01 Poismuuttajat Osa 2 – Kylä, joka melkein hävisi - 9:59
2018-12-27 06:00 Poismuuttajat Osa 1 – Lähtö - 10:00
2018-12-26 06:00 Dokumentti: Tuntematon Rokka - 36:55
2017-12-18 17:20 Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 10 - 13:08
2017-12-18 17:19 Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 9 - 11:02
2017-12-18 17:18 Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 8 - 9:34
2017-12-18 17:17 Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 7 - 10:43
2017-12-18 17:16 Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 6 - 11:05
2017-12-18 17:15 Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 5 - 10:11
2017-12-18 17:14 Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 4 - 10:46
2017-12-18 17:13 Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 3 - 10:24
2017-12-18 17:12 Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 2 - 10:30
2017-12-18 17:11 Pako, Pakhoonlähtö, Flykten – 1 - 10:48
2016-06-23 11:00 Mamut - Ali Jahangiri: Ihmisiä ärsyttää se, ettei enää ole selkeää suomalaisuutta - 31:36
2016-06-23 11:00 Mamut - Abdirahim Husu Hussein: Ihmiset liikkuvat jatkuvasti Suomeen ja pois Suomesta - 23:02
2016-06-23 11:00 Mamut - Oleg Oksanen: Sen näkee, jos joku ei ole asunut Suomen ulkopuolella - 22:07
2016-06-23 11:00 Mamut - Warda Ahmed: Me ei olla kaikki tultu Suomeen eilen - 23:36
2016-06-23 11:00 Mamut - Koko Hubara: Kuka saa olla suomalainen? - 31:01
2016-06-23 11:00 Mamut - Biniyam Schelling: Ulkomaalaisuus trendinä on joskus in ja joskus out - 20:29
2016-06-23 11:00 Mamut - Jani Toivola: Keskustelu erilaisuudesta alkaa aina nollasta - 26:51
2016-06-22 11:00 Vain hetkeksi piti jäädä: Miksi Ruotsi on yhä 2010-luvullakin suomalaisten suosikkimuuttomaa? - 25:15
2016-06-22 11:00 Vain hetkeksi piti jäädä: Kulttuurishokki 2000-luvun Ruotsissa - 24:57
2016-06-22 11:00 Vain hetkeksi piti jäädä: 1990-luvun maahanmuuttaja muistaa pankkikriisin ja matkapuhelimien maaottelun - 25:24
2016-06-22 11:00 Vain hetkeksi piti jäädä: 1980-luvun permanentti ja värilliset vaatteet veivät vanhan punkkarin hautaan - 25:21
2016-06-22 11:00 Vain hetkeksi piti jäädä: 1970-luvulla vapaus ja suvaitsevaisuus houkuttelivat Ruotsiin - 24:28
2016-06-22 11:00 Vain hetkeksi piti jäädä: 1960-luvulla tultiin suoraan liukuhihnalle - 24:09
2016-06-22 11:00 Vain hetkeksi piti jäädä: 1950-luvulla isälle tuotiin lauantaisin palkka kotiin - 23:52
2016-02-16 11:00 Maamme tulevaisuus - "Haluan tappaa kaltaiseni naisen" - 4:42
2016-02-16 11:00 Maamme tulevaisuus - Somemaailman tulevaisuus - 5:56
2016-02-16 11:00 Maamme tulevaisuus - Nu även på svenska: Besök exotiska Sverigefinland - 7:07
2016-02-16 11:00 Maamme tulevaisuus - Linda Lampeniuksen rinnalla on turvallinen olla - 6:01
2016-02-16 11:00 Maamme tulevaisuus - Apua, vaimoni on Matti Nykänen! - 5:25

2026-06-15 05:30 - 42:53

En mystiker lockar människor till Finland för att leta efter ett underjordiskt tempel. Men är allt bara en bluff?

Mystikern Ior Bock börjar 1984 berätta om hur människan fått sin början i det som idag är Finland. Enligt Bocksagan ligger här mänsklighetens urhem, och även det tempel som tillhört hjälten Lemminkäinen, känd från nationaleposet Kalevala. Utgrävningarna pågår fortfarande, men har under åren kantats av stora motgångar. Tempelområdet har flera gånger sålts på auktion och lockar besökare från alla möjliga länder. Är allting bara en bluff eller kanske en ledtråd till något som faktiskt finns? Medverkande: Roger Nikkanen / studiekompis med Ior Bock Magnus Londén / journalist som granskat Bocksagan Marcus Lundqvist / som söker efter templet Michele Merle / gammal ungdomsvän till Ior Bock Heinrich Kusch / arkeolog och författare Ett program av Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Berättare: Ramin Farzin Manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Magnus Kjellsson Arkivljud: Yle, BBC, Youtube, The Bocksaga podcast Programmet gjordes våren 2026. Alla avsnitt av Finska Dokumentti hittar du här.

2026-06-05 05:30 - 38:46

Elsa, 84, syyttää Uppsalan kotipalvelun työntekijää raiskauksesta. Miksi kunta reagoi vasta mediamyrskyn jälkeen?

Ohjelma sisältää kuvauksia seksuaalisesta väkivallasta. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua tai tukea? Alla on eri tukipalvelujen yhteystiedot. Keväällä 2024 84-vuotiaan Elsan koti Uppsalassa muuttuu turvattomaksi, kun kotipalvelussa työskentelevä mies vierailee Elsan luona. Elsa kertoo, että mies raiskaa hänet. Vielä tänä päivänä Elsa elää painajaisten ja epäluottamuksen kanssa, vaikka on samalla edelleen täysin riippuvainen avusta. Tyttärentytär Mimmi ryhtyy toimeen, ja tapaus paisuu mediamyrskyksi: mitä kunnan olisi pitänyt tehdä – ja kuka kantaa vastuun vanhuksen turvallisuudesta kotona? Haastateltavat: Elsa / kotipalvelun asiakas Mimmi / Elsan tyttärentytär Rasmus Sundström / osaston johtaja, Uppsalan kunta Veronica / kotipalvelun työntekijä Ohjelman on tehnyt: Tuomas Ojala ja Julia Wiraeus Tuottajat: Julia Wiraeus julia.wiraeus@sverigesradio.se ja Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Käsikirjoitustoimittaja: Tiina Laitila Kälvemark Kertoja: Tuomas Ojala Loppumiksaus: Björn Nitzler Ohjelma tehtiin keväällä 2026. Kaikki Finska Dokumentti -ohjelmat löytyvät Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti.” Jos sinä tai joku läheisesi tarvitsee apua ja tukea Akuuteissa hengenvaarallisissa tilanteissa: soita aina 112. Kvinnofridslinjen: puhelin 116 016 tai chatti. Stödlinjen för män: puhelin 020-80 80 80 tai chatti. Jourhavande medmänniska: puhelin 08-702 16 80 tai chatti. Ruotsin kirkon suomenkielinen palveleva puhelin: 020-26 25 00 iltaisin klo 21–23 ja chatissa torstaisin ja sunnuntaisin kello 18–20.

2026-05-18 05:30 - 38:37

När 19-årige Kevin dör i självmord, börjar mamma Raija leta efter ett sätt att överleva – och förstå vad som hände.

Programmet innehåller berättelser om självmord. Raija får samtalet hon aldrig trodde skulle komma: hennes son Kevin, 19, är död. Nu börjar en resa genom chock, skuldkänslor och en vardag som plötsligt blir livsfarligt svår. Hur går man vidare när de sista orden var: ”Vi hörs sen, mamma”? Varje år tar cirka 1500 personer sitt liv i Sverige. Barn till finlandsfödda är överrepresenterade i statistiken. Medverkande: Raija Zidén / Kevins mamma, grundare av organisationen HOPE – Att leva vidare Camilla Zidén / Kevins storasyster Mika Gissler / senior forskare, Karolinska institutet Ett program av Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Producent: Julia Wiraeus Slutmix: Björn Nitzler Berättare: Ramin Farzin Mika Gisslers intervju: Jorma Ikäheimo. Research: Eric Weber Programmet innehåller berättelser om självmord. Behöver du hjälp eller stöd? Du hittar kontaktuppgifter till olika stödlinjer nedan. Vid livshotande situationer, ring alltid 112. Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska hittar du här. Om du eller någon i din närhet behöver hjälp och stöd, ring: Bris: Barns telefon 116 111, vuxnas telefon 077-150 50 50. Chatta här. Stödlinjen för män: 020 - 80 80 80 eller chatta här. Jourhavande medmänniska: 08 - 702 16 80 eller chatta här. Mind Självmordslinjen: 90 101 eller chatta här.

2026-05-06 05:30 - 34:32

Tiinan äiti Ulla saa Alzheimerin diagnoosin vuonna 2019. Siitä alkaa taistelu, äidille on saatava hoivaa hänen omalla äidinkielellään.

Äiti Ulla on 69-vuotias, kun hänellä todetaan Alzheimerin tauti. Sairauden edetessä hän unohtaa myös ruotsin kielen taitonsa. Tytär Tiina yrittää vuosikausia saada muistisairaalle äidilleen suomenkielistä hoivaa. Eteen tulee kuitenkin pitkä ketju vastoinkäymisiä. Ruotsinkielisessä hoivakodissa Nykvarnissa Ulla eristäytyy ja masentuu. Taistelu suomenkielisestä hoivapaikasta vie myös Tiinan voimia. Viiden vuoden päästä Ullan diagnoosista kaikki muuttuu. Haastateltavat: Tiina/Ullan tytär, Minna/Mariekällgårdenin työntekijä, Miia Kivipelto/kliinisen geriatrian professori/Tukholman Karoliininen Instituutti. Ohjelman on tehnyt: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se Tuottaja: Julia Wiraeus julia.wiraeus@sverigesradio.se Käsikirjoitus: Virpi Inkeri ja Tiina Laitila Kälvemark Kertoja: Ramin Farzin Loppumiksaus: Eskil Lövström Ohjelma tehtiin keväällä 2026. Kaikki Finska Dokumentti -ohjelmat löytyvät Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti.”

2026-04-22 05:30 - 38:03

Sten adopteras till Sverige från Finland som nyfödd. När han blir vuxen börjar två familjers hemligheter rullas upp.

Sten Eriksson växer upp nära Umeå. Den två år yngre Marko Säävälä tillbringar sin barndom i Dalarna. Drygt 60 mil och åratal av tystnad skiljer bröderna åt. När Sten är i 25-årsåldern får han plötsligt ett brev som kommer att förändra allt. Marko är totalt ovetande om vad som väntar. Medverkande: Sten Eriksson Marko Säävälä Anneli Rikala / Rädda Barnen Finland Ett program av Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Producent: Lotta Hoppu Manusredaktör: Julia Wiraeus Berättare: Ramin Farzin Slutmix: Johannes Oscarsson Programmet gjordes hösten 2025 och våren 2026.

2026-03-23 05:30 - 34:08

Som 16-åring bor Dessi Hietala i en liten by och mår så dåligt att hon inte vill leva. Sen förändras allt.

En kväll i början av 2010-talet sitter Dessi Hietala i sitt flickrum med en hög med piller och en spritflaska framför sig. Det går inte som planerat. Hon överlever. Kort därefter får hon en diagnos: bipolär sjukdom. Idag bor Dessi Hietala i Stockholm och uppträder med etablerade komiker som Magnus Betnér, Kirsty Armstrong och Henrik Nyblom. Samtidigt puttrar hennes depression och ångest på. Hur kan man få andra att skratta kväll efter kväll, när man själv mår riktigt dåligt? Medverkande: Dessi Hietala, komiker Mats Lekander, professor i hälsopsykologi vid Karolinska Institutet och vid Stockholms Universitet Magnus Betnér, komiker Henrik Nyblom, komiker Ett program av Anni Riit'aho och Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Producent: Maiju Ristkari Manus: Anni Riit'aho, Maiju Ristkari och Tiina Laitila Kälvemark Berättare: Ramin Farzin Slutmix: Björn Nitzler Arkivklipp: Magnus Betnérs Youtubekanal Programmet gjordes hösten 2025 och våren 2026. Programmet innehåller berättelser om psykisk ohälsa. Behöver du hjälp eller stöd? Mind Självmordslinjen: 90 101 eller chatta här Mind Livslinjen: chatta här Hjälplinjen: 90 390 Vid livshotande situationer, ring alltid 112. Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska hittar du här.

2026-03-09 05:30 - 33:45

Suomalaisperhe pahoinpidellään kotonaan Norrköpingissä. Hetken päästä kymmeniä miehiä aseistautuu ja lähtee jahtiin. Onko kaikki vain sattumaa?

Helmikuussa 1979 Navestadin lähiössä Norrköpingissä tavallinen perjantai-ilta muuttuu painajaiseksi, kun kolme aseistautunutta miestä tunkeutuu Jaakon ja Lyylin asuntoon. Sana leviää: Seppo ja kymmenet muut suomalaiset kokoontuvat ja alkavat etsiä “veljeksiä”, joita syytetään suomalaisten pahoinpitelyistä. Pian paikalla ovat myös median edustajat ja myrsky on valmis. Miksi ruotsalaisen nuorisojengin uhrit ovat suomalaisia – ja kenen vastuulla on pitää huolta ettei suomalaisia enää pahoinpidellä? Haastateltavat: Jaakko / navestadlainen, Lyyli / navestadlainen, Seppo / navestadlainen, Peter Bauer / tutkija Linnéuniversite Ohjelman on tehnyt: Lotta Hoppu Tuottaja: Julia Wiraeus. Käsikirjoitus: Lotta Hoppu ja Tiina Laitila Kälvemark Kertoja: Ramin Farzin Loppumix: Björn Nitzler.

2026-02-09 05:30 - 41:33

Nadja är bara 14 år gammal när mamma Mirja försvinner spårlöst i Värnamo i oktober 1995. Vart har mamma tagit vägen?

Nadjas mamma Mirja har varit borta många gånger förut – ibland flera dagar i rad. Mamma kommer nog tillbaka när hon lugnat ner sig och nyktrat till, tänker Nadja. Men veckorna går och Nadja väntar på att mamma ska komma tillbaka. Hon kämpar med känslor av skuld och ilska. Deras sista möte slutade i ett gräl. 30 år efter mamma Mirjas spårlösa försvinnande snurrar frågorna fortfarande i Nadjas huvud: vad var det egentligen som hände? Kommer hon någonsin få veta sanningen om sin försvunna mamma – och hur ska hon kunna gå vidare om hon inte gör det? Medverkande: Nadja Niemelä Rebecca Stenberg, räddningsforskare vid Linköpings universitet Tessan Jigfjord, Missing People Jönköping Ett program av Niki Bergman niki.bergman@sverigesradio.se Producent: Maiju Ristkari och Lotta Hoppu Manus: Niki Bergman och Tiina Laitila Kälvemark Berättare: Ramin Farzin Slutmix: Björn Nitzler Programmet gjordes vintern 2025/2026. Programmet innehåller berättelser om våld i nära relationer och psykisk ohälsa. Behöver du hjälp eller stöd? Du hittar kontaktuppgifter till olika stödlinjer nedan. Vid livshotande situationer, ring alltid 112. Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska hittar du här. Om du eller någon i din närhet behöver hjälp och stöd. Jos sinä tai joku läheisesi tarvitsee apua ja tukea. Ring: Kvinnofridslinjen: 116 016 eller chatta här. Bris: Barns telefon 116 111, vuxnas telefon 077-150 50 50. Chatta här. Stödlinjen för män: 020-80 80 80 eller chatta här. Jourhavande medmänniska: 08-702 16 80 eller chatta här. Mind Självmordslinjen: 90 101 eller chatta här.

2026-01-26 05:30 - 44:31

”Valkoinen kuolema” Karjalasta: Simo Häyhästä tuli myytti, joka elää yhä. Mutta minkälainen oli mies legendan takana?

On hyytävän kylmä talvi vuonna 1939. Metsässä, Suomen ja silloisen Neuvostoliiton rajalla, piileskelee lyhyt karjalalainen maanviljelijä. Valkoiseen lumipukuun pukeutuneena hän on lähes näkymätön valkoisessa maisemassa puiden keskellä. Hän tarkkailee ympäristöään kiväärin avotähtäimen läpi ja odottaa. Miehen nimi on Simo Häyhä. Hän on tarkka-ampuja Suomen armeijassa, ja myöhemmin hänet tullaan tuntemaan nimellä Valkoinen kuolema. Talvisodassa hänestä tulee suomalaisen vastarinnan symboli, mutta myös propagandan väline, kun hänen kerrotaan ampuneen yli 500 neuvostosotilasta. Yli 80 vuotta myöhemmin monet ylistävät häntä sankarina sosiaalisessa mediassa, mutta Venäjällä reaktiot ovat toisenlaisia. Kotona keittiönpöydän ääressä hän on kuitenkin vain Simo-setä – mies, jonka leuka naksuu syödessä. Hän ei puhu sodasta, eivätkä kaikki sukulaiset edes tiedä, mitä Simo teki talvisodassa. Simo ei kuitenkaan koskaan unohda. Ja kun kyläläinen Olli kysyy, voisiko haastatella häntä, Simo kertoo sodasta omin sanoin. Haastateltavat: Joakim Paasikivi / sota-asiantuntija, geopoliittinen neuvonantaja ja eläkkeellä oleva majuri, Terhi / Simo Häyhän sukulainen, Tapio Saarelainen / kirjailija, sotatieteiden tohtori ja entinen Suomen puolustusvoimien työntekijä, Kari Partanen / toiminnanjohtaja Kollaa ja Simo Häyhä -museo, Simo Häyhä / maanviljelijä, tarkka-ampuja Dokumentin on tehnyt Hanna Sihlman Simo Häyhän haastattelu: Olli Häyhä Vastaava tuottaja Sveriges Radio Finska: Lotta Hoppu, lotta.hoppu@sverigesradio.se Käsikirjoitustoimittaja: Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus: Johannes Oscarsson Lainauksia lukivat: Kris Boswell, Onni Halme, Edit Lindblad, Marko Säävälä, Maiju Ristkari, Lotta Hoppu. Ohjelmassa käytetyt ääniklipit: Anis Don Deminan, Weird Historyn ja Sabaton Historyn youtubekanavat. Tiktok ja Instagram: Sohobrody, Ryan Kelly Comedy, Brut, Cronicashlh, Turkcetarih, Hapi, The LSD Exprecience, IconinInspires, Braindinnerr, Steven Bell, USP, Gpenceresitarih, Pandoras Box. Ohjelma tehtiin talvella 2025.

2026-01-13 05:30 - 27:32

När Jarkko Pesonen besöker en naturiststrand i början av 2000-talet förändras hans liv. Han blir naturist – men hur är det att leva öppet i ett samhälle där nakenhet nästan alltid sexualiseras?

En varm sommardag i början av 2000-talet är Jarkko i Stockholm på grund av jobbet. Han kör lastbil, är trött – och badsugen. Utan badkläder väljer han att besöka en naturiststrand. Den harmoniska miljön gör starkt intryck och Jarkko blir naturist. Han börjar besöka olika naturistcampingar och stränder runt om i Sverige och hittar till slut både hem och gemenskap i Skåne. Tillsammans med sambon Pia börjar han driva ett nakenbad i ett badshus i Burlöv. Naturistparet Pia och Jarkko finner många likasinnade och blir eldsjälar inom naturismen. Men under en nakenbadskväll gör Jarkko en obehaglig upptäckt. I duschen hittar han en dold kamera. Någon har tagit sig in i badhuset för att i hemlighet filma nakna människor – människor som, enligt Jarkko, inte är där för att visa upp sig, utan som helt enkelt är ”nakenglada”. Hur är det att leva som naturist i ett samhälle där nakenhet sällan får vara något annat än sex? Medverkande: Jarkko Pesonen / naturist, Pia Alphed / naturist, Henric Bagerius / docent och universitetslektor i historia vid Örebro universitet, Joel / badgäst / naturist En dokumentär av Anni Riit'aho Producent: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Berättarröst: Ramin Farzin Manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Björn Nitzler Inläsning av: Yasmin Tohidi Ljudklipp från: Soundly Programmet gjordes hösten 2025

2025-12-05 05:30 - 43:54

Vita döden från Karelen: Simo Häyhä fascinerar långt efter vinterkriget. Vad kostar det att bli symbol för Finlands överlevnad?

I den isande skogen vid gränsen mellan Finland och dåvarande Sovjetunionen, vintern 1939, ligger en kort man från finska Karelen gömd i snön. Han heter Simo Häyhä – prickskytten som senare kommer att beskrivas som världens dödligaste. Under vinterkriget blir han en symbol för finskt motstånd, men också ett propagandaverktyg när han enligt uppgifter skjuter över 500 sovjetiska soldater. 80 år senare hyllas han som hjälte i sociala medier, medan han i ryska uttalanden avfärdas som något helt annat. Hemma vid köksbordet är han däremot bara farbror Simo – mannen vars käke låter konstigt när han äter. Han som aldrig talar om kriget men som ändå, ända in i sitt testamente, håller fast vid hoppet om att få tillbaka det som en gång gick förlorat. Medverkande: Joakim Paasikivi / militärexpert, geopolitisk rådgivare, pensionerad överstelöjtnant Terhi / släkting till Simo Häyhä. Tapio Saarelainen / författare, doktor i krigsvetenskap, tidigare anställd vid finska Försvarsmakten, Kari Partanen / museichef Kollaa ja Simo Häyhä-museum En dokumentär av Hanna Sihlman Exekutiv producent på Sveriges Radio Finska: Lotta Hoppu, lotta.hoppu@sverigesradio.se Berättarröst: Ramin Farzin Manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Magnus Kjellsson Arkivljud från Yle och Sveriges Radio Inläsningar av: Kris Boswell, Jesse Majakari, Edit Lindblad, Marko Säävälä, Johanna Dickson Ljudklipp från: Anis Don Deminas youtube-kanal, Weird Historys youtube-kanal, Sabaton Historys youtube-kanal. Från tiktok och instagram: Sohobrody, Ryan Kelly Comedy, Brut, Cronicashlh, Turkcetarih, Hapi, The LSD Exprecience, IconinInspires, Braindinnerr, Steven Bell, USP, Gpenceresitarih, Pandoras Box. Programmet gjordes hösten 2025

2025-11-17 05:30 - 41:31

Sirkka misstänker att det är något lurt med chefen och hans märkliga fakturor. Snart avslöjas skandalen som skakar om hela välgörenhets-Sverige.

Sirkka Gustafsson jobbar på Svenska Röda Korsets kommunikationsavdelning, när hon en dag 2004 får en ny chef: Johan af Donner. Den nya kommunikationschefen tas emot med öppna armar. Även Sirkka imponeras av den charmige af Donner. Men några år senare gör Sirkka en ovanlig upptäckt på kontoret: hon stöter på en minst sagt märklig faktura – som är skickad till Johan af Donner. Sen händer det igen. Och så en gång till. ”Då väcktes alla röda lampor i mitt huvud, att nu är något helt fel.” Men hur allvarlig situationen egentligen är kan Sirkka inte ens föreställa sig än. Intervjupersoner: Sirkka Gustafsson, Bernt Hermele/journalist och författare, och Josefine Karlsson/kommunikationschef på Svenska Röda Korset sedan 2022 Ett program av: Elizabeth Pouliaki Producent: Hanna Sihlman Manus: Elizabeth Pouliaki, Hanna Sihlman och Tiina Laitila Kälvemark Berättare: Ramin Farzin Slutmix: Eskil Lövström Arkivklipp: Sveriges Radio Sveriges Radio Finska har sökt Johan af Donner för en kommentar, utan framgång. Programmet gjordes hösten 2025. Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska

2025-11-03 05:30 - 39:43

Marja, Nina ja yli 80 muuta ruotsinsuomalaista ovat yrittäneet saada tuomioistuimesta oikeutta suomenkieleen. Vain harva on onnistunut. Miksi?

Hoforsin ikääntyneet tehdastyöläiset toivovat, että kunnan uuteen vanhainkotiin tulisi suomenkielinen osasto. Heitähän on niin monta, että yksi jos toinenkin osasto voisi olla suomenkielinen. Kunta ei kuitenkaan lupaa mitään. Hoforsilaiset valittavat hallinto-oikeuteen, mutta tuomioistuin ei edes käsittele valitusta. Ruotsinsuomalaiset ovat yrittäneet ainakin 80 kertaa saada oikeutta suomen kieleen tuomioistuimen kautta. Vain harva on onnistunut. Miksi vähemmistölaki ei voi turvata oikeutta suomen kieleen? Dokumentissa kuullaan oikeuksiaan vaativia ruotsinsuomalaisia, lain tekoon osallistuneita virkamiehiä ja poliitikkoja – sekä ensi kertaa tuomarin ja oikeustieteen professorin arviot siitä, miksi useimmat valitukset oikeuteen ovat tuomittuja epäonnistumaan. Den svenska minoritetslagen – Sveriges sämsta lag? Den svenska minoritetslagen, som fyllde 25 år i april 2025, skyddar inte sverigefinnarnas rätt till finska språket när den prövas i domstol. Drygt 80 gånger har sverigefinnarna gått till domstol för att hävda sina språkliga rättigheter. Bara i ett fåtal fall har domstolen kunnat döma till minoritetens fördel. I dokumentären berättar Marja Luusua från Hofors vad som hände när hon överklagade kommunens beslut att inte inrätta en finskspråkig avdelning på det nya äldreboendet, och Nina Jakku i Malmö varför hon är besviken, trots att förvaltningsrätten dömde till de klagande föräldrarnas fördel när staden bestämde sig för att inte erbjuda barnen i förskoleklass undervisning i finska. Chefsrådmannen Ulrika Geijer och Karin Åhman, professor i statsrätt vid Stockholms universitet, berättar varför domare har svårt att döma till minoritetens fördel trots minoritetslagen som ska garantera deras språkliga rättigheter. Programmet är på finska. Här kan du läsa en manusöversättning på svenska medan du lyssnar: Minoritetslagen 25 år - manus på svenska Sveriges Radio Finska Dokumentti Medverkande/Mukana olevat Marja Luusua, eläkeläinen ja Hoforsin Suomi-seuran puheenjohtaja / pensionär och ordförande för Hofors finska förening Nina Jakku, vanhempi Malmössä / förälder i Malmö Paavo Vallius, entinen valtiopäiväedustaja ja selvittäjä / tidigare riksdagsledamot och utredare för Rätten till mitt språk - förstärkt minoritetsskydd (SOU 2005:40) Kaisa Syrjänen Schaal, juristi ja selvityssihteeri / jurist och utredningssekreterare för Rätten till mitt språk - förstärkt minoritetsskydd (SOU 2005:40) Tomas Isaksson, Cissi Hedwall, Jenny Hammar Hoforsin kunta / Hofors kommun Ulrika Geijer, ylituomari Malmön hallinto-oikeus / chefsrådman Malmö förvaltningsrätt Karin Åhman, Tukholman yliopiston valtio-opin professori / professor i statsrätt Stockholm universitet Dokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Niki Bergman Tuottaja/producent: Lotta Hoppu Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/slutmix: Magnus Kjellsson Ohjelma tehtiin 2025. Programmet gjordes 2025. Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”.

2025-10-20 05:30 - 46:39

Teini-iässä Riitta saa tietää, että hänen isänsä on saksalainen sotilas. Mutta koko totuus isästä selviää Riitalle vasta lähes 70 vuotta myöhemmin.

Syksyllä 2024 Riitta on 81-vuotias. Hän istuu pyörätuolissa ja kärsii jatkuvista säryistä. Mutta menneisyys ei päästä otteestaan: kuka oli hänen saksalaisisänsä ja miksi äiti ei puhunut isästä liki koskaan? Upplands Väsbyssä asuva Riitta on aiemmin yrittänyt saada selville isänsä kohtalon, tuloksetta. Nyt hänelle tarjoutuu vielä kerran mahdollisuus selvittää totuus – Sveriges Radio Finskan avulla. Dokumentti Riitasta on ehdolla kansainvälisessä New York Festivals Radio Awards -kilpailussa 2026. Min pappa var en tysk soldat – Riittas historia I tonåren får Riitta veta att hennes riktiga pappa är en tysk soldat. Nästan 70 år senare sitter Riitta i rullstol och lider av ständiga smärtor, men kan inte släppa tankarna på det förflutna: vem var hennes tyska pappa, och varför pratade mamman nästan aldrig om honom? Riitta har tidigare inte lyckats ta reda på sin pappas öde, men får nu en till chans att få reda på sanningen – med hjälp av Sveriges Radio Finska. Programmet är på finska. Medverkande/Mukana olevat Haastateltavat/intervjupersoner: Riitta Jylhä, Anu Heiskanen/poliittisen historian tutkija Helsingin yliopisto/forskare i politisk historia vid Helsingfors universitet, Irja Wendisch/saksansuomalainen toimittaja/tysk-finsk journalist, Helmut Henseler/saksalainen eläkeläinen/tysk pensionär, Sandra Henseler/Helmutin tytär/Helmuts dotter Dokumentin teki/Dokumentären gjordes av: Maiju Ristkari Tuottaja/producent: Lotta Hoppu Käsikirjoitustoimittaja/manusredaktör: Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/slutmix: Johannes Oscarsson Ohjelmaa varten on myös haastateltu/Övriga medverkande: Lars Westerlund/Amanuenssi Forum Marinum/Amanuens Forum Marinum Ohjelma tehtiin syksyllä 2024 ja keväällä 2025. Programmet gjordes hösten 2024 och våren 2025. Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio -apista, hakusana on ”Dokumentti”. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i appen Sveriges Radio – sökordet är ”Dokumentti”. Saksalaisten sotilaiden lapset Suomessa Suomi ja Saksa ovat aseveljiä toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1941 syksyyn 1944. Maat sotivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, ja yli 200 000 Saksan armeijan sotilasta on sijoitettu Pohjois-Suomeen. Aseveljeyden aikana moni suomalainen suhtautuu myönteisesti saksalaisiin. Syntyy tuttavuus-, ystävyys- ja seurustelusuhteita. On arvioitu, että suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden suhteista syntyi Suomessa satoja lapsia. Määrää on kuitenkin mahdoton tarkkaan arvioida. Suomi solmii Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen vuonna 1944. Sopimuksen ehtona on, että Suomen pitää katkaista kaikki suhteet Saksaan. Aseveljestä ja yhteistyökumppanista tulee yhtäkkiä vihollinen. Lapin sota alkaa. Saksalaiset perääntyvät Lapista, mutta taistellen. He polttavat mennessään taloja jopa ja kokonaisia kyliä, vain piiput jäävät jäljelle. Lapin suurin kaupunki Rovaniemi palaa melkein maan tasalle. Saksalaisisä ei sen jälkeen ole mikään ylpeydenaihe. Monet saksalaissotilaiden lapsista eivät koskaan tapaa isäänsä. ”Kaikkia heitä yhdistää syvä kaipuu, voisi sanoa. Sellainen, että kun saisin vihdoinkin tietää, kuka minun isäni oli”, kertoo saksansuomalainen toimittaja Irja Wendisch.

2025-09-22 05:30 - 34:17

För Hannah blir DNA-testet som mamma gjort början på en omtumlande resa bakåt i tiden: till en bortglömd del av familjens historia.

En vinterdag 2023 sitter Hannah Rane på kontoret, när ett meddelande från mamma lyser upp mobilskärmen. Resultatet från DNA-testet har kommit. Men i sms:et har mamma också skrivit ett ord som Hannah inte känner till. Det är ett ord som inte kommit på tal inom familjen förut – inte ens med mormor Clary som är en av Hannahs bästa vänner. Ordet leder henne till en av Sveriges nationella minoriteter, och snart öppnas en helt ny värld upp för Hannah. Intervjupersoner: Hannah Rane, Clary Johansson och Daniel Fjellborg/forskare i statsvetenskap vid Luleå Tekniska Universitet Ett program av: Elizabeth Pouliaki Producent: Maiju Ristkari Manus: Elizabeth Pouliaki, Maiju Ristkari och Tiina Laitila Kälvemark Berättare: Ramin Farzin Slutmix: Björn Nitzler Arkivklipp: Sveriges Radio och Hannah Ranes sociala medier Programmet gjordes våren 2025. Fler dokumentärer från Sveriges Radio Finska Vilka är Sveriges nationella minoriteter? Sveriges fem erkända nationella minoriteter är judar, romer, samer, sverigefinnar och tornedalingar. Vilka är Sveriges nationella minoritetsspråk? De nationella minoritetsspråken är jiddisch, romani chib, samiska, finska och meänkieli.

2025-09-08 05:30 - 32:05

Adam Taals hiphop-karriär börjar i en garderob i Stockholmsförorten Tensta. Senare gör han succé världen över, men tackar nej till ett internationellt kontrakt.

Adam Taal blir känd som hiphop-artisten Adam Tensta under 00-talets senare hälft. Hans låtar berättar om ungas verklighet i miljonprogramsområden, och tar ställning mot rasism. Tillsammans med kompisen och producenten Babak Azarmi och musikkollektivet RMH skriver Adam svensk hiphop-historia. I bakgrunden finns hela tiden även Adams sverigefinska mamma Katarina, som aldrig slutar att tro på sin son. Adam och Babak blir erbjudna ett saftigt, internationellt skivkontrakt, men bestämmer sig för att fortsätta stå på egna ben. Utöver sin artistkarriär jobbar Adam Taal idag med olika musikutbildningar för unga. Genom dem vill han bidra med något han själv saknade som ung med musikdrömmar i Tensta. Intervju och research: Charlotta Haapakorpi Manus: Charlotta Haapakorpi, Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark Producent: Maiju Ristkari Berättare: Ramin Farzin Slutmix: Björn Nitzler Arkivmaterial: Sveriges Radio, YLE och TV4 Intervjupersoner: Adam Taal/artist och musiker Petter Hallén/musikjournalist Programmet gjordes sommaren 2025.

2025-06-02 05:30 - 34:08

Charlotta gick i en finsk klass i 80-talets Jordbro. 40 år senare vill hon veta hur det gick för alla. Slumpen leder henne till Solvallamördaren Janne Raninen.

Åren 1985-1991 går Sveriges Radio Finskas reporter Charlotta i en finsk klass i Lundaskolan i Jordbro i Haninge utanför Stockholm. Där lever hon och hennes klasskamrater i en slags finsk bubbla, parallellt med de svenska eleverna. De har sina klasser i en annan byggnad. På rasterna är det svennar mot finnar. De finska klasserna finns över hela Sverige på 80-talet och har tusentals elever. Hur har det gått för Charlotta, Susanna, Janne och de andra? Vilka spår har åren i den finska klassen och uppväxten i Jordbro lämnat hos dem? ”Tänk dig hur likadana och oskyldiga vi är här (på skolfotot, reds. anm.) och hur vägarna kan gå så olika”, säger Charlottas skolkamrat Janne Raninen, som i slutet av 90-talet hamnade på löpsedlarna som Solvallamördaren. Intervjupersoner: Susanna, Miia, Janne/fd. elever på Lundaskolan, Erik Olsson/professor emeritus i socialantropologi, Stockholms universitet Ett program av Charlotta Haapakorpi Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Manus: Charlotta Haapakorpi, Lotta Hoppu och Tiina Laitila Kälvemark   Slutmix: Björn Nitzler Arkivklipp: Sveriges Radio. Programmet gjordes våren 2025. Finska klasser i Sverige På 1980-talet fanns hundratals finskspråkiga klasser i kommunala skolor runt om i Sverige. Toppåret 1981 var antalet verksamma klasser totalt 468 med ett elevantal på 7000-9000 elever, enligt boken Tvåspråkighet med förhinder? av Kenneth Hyltenstam (1996). Sedan 1980-talet har de finskspråkiga klasserna lagts ner en efter en. Enligt en kartläggning av Sveriges Radio Finska återstår år 2025 bara två kommunala skolor med finskspråkiga klasser med ett elevantal på totalt 29 barn.

2025-05-16 05:30 - 40:18

VM-finalen i 110 graders hetta har pågått i sex minuter. Två finalister är kvar i bastun när domaren avbryter tävlingen, men det är redan för sent.

Bastu-VM har varit en glad sommartradition i finska Heinola sedan 1999 och lockar varje år bastuentusiaster från hela världen. Den femfaldige världsmästaren Timo Kaukonen är en av favoriterna och har tränat hårt inför mästerskapet 2010. Finalen startar i 110 graders värme. Var trettionde sekund hälls en halvliter vatten på de brännheta stenarna. En efter en lämnar finalisterna bastun – alla utom Timo Kaukonen och en rysk tävlande. De sitter kvar, stilla och tysta, samtidigt som publiken jublar och hejar. Snart börjar många på läktaren oroa sig. Sex minuter in i finalen avbryter arrangörerna tävlingen. Då är den ena mannen redan bortom räddning, medan den andra svävar mellan liv och död. Intervjupersoner: Timo Kaukonen/finalist i bastu-VM 2010 Jonas Jaako/svensk mästare i bastubad Anu Tolonen/journalist på SVT Programmet gjordes av: Hanna Sihlman Exekutiv producent på Sveriges Radio Finska: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Berättare: Tiina Laitila Kälvemark Slutmix: Magnus Kjellsson Arkivmaterial: Yle, SVT, Sveriges Radio, AP News, Al Jazeera och SaunaHeinolas Youtube-kanal Programmet gjordes våren 2025. Lyssna på finska: Sauna-Timo ja tappavat löylyt – MM-kisojen traaginen loppu Vad är bastu-VM? Världsmästerskapen i bastubad arrangerades i Heinola i södra Finland årligen 1999–2010. Tävlingen gick ut på att de tävlande skulle hålla ut så länge som möjligt i bastun, samtidigt som het vattenånga fyllde utrymmet. Redan innan dödsolyckan i bastu-VM 2010 hade tävlingens säkerhet blivit ifrågasatt, då en finalist inte kunde ta sig ut ur bastun på egen hand år 2008.

2025-05-12 05:30 - 39:42

Elokuussa 2010 Timo Kaukonen tavoittelee kuudetta saunomisen maailmanmestaruuttaan. Finaalisaunassa istuvat enää vain Timo ja venäläinen kilpailija, kun kaikki menee pahasti pieleen.

Löylynheiton MM-kisat ovat olleet osa Suomen Heinolan kesää vuodesta 1999 lähtien, ja kisoista on tullut monelle iloinen kesäperinne. Naapurikaupunki Lahdessa asuva Timo Kaukonen on yksi niistä saunojista, jotka treenaavat määrätietoisesti MM-kisoja varten. – Treenikauden aikana usein kokeiltiin saunoa sykemyyttarin kanssa. En muista, että sainko hölkätessä tai pyöräillessä sykettä lähelle 200, mutta siellä saunassa se meni. Se oli kovaa, mutta kivaa, sanoo Timo. Vuoden 2010 finaali alkaa 110 asteen lämmöstä, ja puolen minuutin välein kiukaalle lasketaan puoli litraa vettä. Övertorneålainen Jonas Jaako on itsekin kilpaillut MM-kisoissa, mutta pudonnut puolivälierissä, ja seuraa vuoden 2010 finaalia katsomosta. Jonas näkee, kuinka yksi kerrallaan finalistit lähtevät saunasta – kaikki paitsi Timo Kaukonen ja venäläiskilpailija, jotka istuvat paikoillaan. – Siellähän oli ihan älytömmän kova kannustus. Musiikki oli päällä ja meteli oli mieletön… En muista, minkä minuutin kohdalla se oli, mutta sitten alkoi ihmiset yleisöstäkin huutamaan, että ottakaa ne pois sieltä saunasta… Mutta eihän kukaan kuullut mitään. Se hälinä, mikä siellä oli, oli niin kova, sanoo Jonas Jaako. Kun finaalia on käyty kuusi minuuttia, järjestäjät keskeyttävät kilpailun. He kiskovat miehet ulos saunasta, ja sekä Timo että venäläisfinalisti lyyhistyvät lavalle yleisön eteen. Paikalle saadaan nopeasti pressu, jotta loukkaantuneita ei nähtäisi, mutta moni on jo ehtinyt huomata, että tilanne on vakava. – Muuten koko tämä laji on ollut parhaita vuosia elämässäni. Mutta tätä en olisi halunnut nähdä, sanoo Jonas Jaako. Jonas miettii hiljaa mielessään, että tästä Timo ei selviä. Haastateltavat: Timo Kaukonen/Saunomisen moninkertainen maailmanmestari Jonas Jaako/Ruotsin edustaja saunomisen MM-kisoissa Ohjelman on tehnyt Hanna Sihlman. Vastaava tuottaja Sveriges Radio Finskalla: Lotta Hoppu Kertoja: Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus: Björn Nitzler Arkistoäänet: Yle, SVT, Sveriges Radio, AP News, Al Jazeera, SaunaHeinola youtube-sivu. Ohjelma tehtiin keväällä 2025. Lyssna på svenska: Bastu-VM som slutade i tragedi

2025-05-05 05:30 - 36:41

Globenin jääkiekkokatsomo on loppuunmyyty ja meteli korviahuumaava, mutta Jarmo Myllys ei kuule sitä. Hän keskittyy pian alkavaan finaaliin, josta tulisi historiallinen.

Suomen Leijonien ja Ruotsin Tre Kronorin saapuessa Globenin kaukaloon 7. toukokuuta 1995 katsomosta lähtevä meteli on korviahuumaava. Suomen maalivahti Jarmo Myllys ei kuule sitä: hän on täysin keskittynyt pian alkavaan finaalipeliin Ruotsia vastaan. Kun kiekko lähtee liikkeelle, Lea Leskinen on liimautunut tv-ruudun ääreen olohuoneessaan Etelä-Tukholmassa. Vannoutunut Leijonien kannattaja on toiveikas: jospa nyt – viimeinkin – olisi Suomen vuoro? VM 1995 och Jarmo Myllys – målvakten som stoppade Sverige Globens läktare är fullsatta och närmare 14 000 åskådare är på plats för att se VM-finalen i ishockey. Det är söndagen den 7 maj 1995 – ett datum som kommer att gå till historieböckerna. De Finska Lejonen och Sveriges Tre Kronor kommer ut i rinken till ett öronbedövande jubel från publiken, men Finlands målvakt Jarmo Myllys hör inget: han är helt fokuserad på finalmatchen mot Sverige som snart ska starta. När matchen startar sitter den hängivna supportern Lea Leskinen fastklistrad vid tv-skärmen i sitt vardagsrum i södra Stockholm. Hon är hoppfull: kanske är det Finlands tur att äntligen få lyfta bucklan? Programmet är på finska. Haastateltavat/intervjupersoner: Jarmo Myllys, Lea Leskinen/fani/supporter, Kaj Kunnas/Urheilutoimittaja/sportjournalist Ohjelman teki/programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Käsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Maiju Ristkari Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Björn Nitzler Arkistomateriaali: SVT, Yle ja Sveriges Radio Ohjelma tehtiin keväällä 2025  Programmet gjordes under våren 2025. Maalivahti Jarmo Myllys Jarmo Myllys on kotoisin Savonlinnasta, Itä-Suomesta. Hänestä tulee jääkiekkoammattilainen 18-vuotiaana. Parikymppisenä Myllys pelaa NHL:ssä useamman kauden. Vuonna 1994 hän siirtyy Ruotsiin, Luleå HF:ään. Kausia Luleå HF:ssä kertyy Myllykselle lopulta seitsemän, ja sinä aikana hän nousee niiden harvalukuisten maalivahtien joukkoon, jotka ovat laukoneet pelissä maalin. Ensin hän tekee sen vieraspelissä – ja sitten Luulajassa, kotiyleisön edessä. Myllyksen paita nostetaan Luulajssa kattoon vuonna 2011, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän on siirtynyt Luleå HF:stä takaisin Suomeen. Jarmo Myllys on mukana Suomen maajoukkueessa lukemattomia kertoja, ja voittaa useita arvokisamitaleja. Jääkiekkouransa hän lopettaa vuonna 2005, 39-vuotiaana. MM95 – jääkiekon MM-kisat vuonna 1995 Miesten jääkiekon MM-turnaus alkaa huhtikuussa 1995. Suomi on edellisvuosina alkanut päästä arvokisoissa mitalisijoille, ja nyt tavoitteena on ensimmäinen MM-kulta. Ruotsalainen valmentaja Curt ”Curre” Lindström on valanut pelaajiin uskoa: Leijonat kyllä pystyisivät siihen. Finaalissa vastakkain ovat rakkaat veriviholliset: Leijonat ja Tre Kronor. Ruotsi on voittanut maailmanmestaruuden jo kuusi kertaa aiemmin, ja tähtäimessä on kulta myös tällä kertaa. Vaikka Ruotsi pyörii kiivaasti Suomen päädyssä, pelin ensimmäisen maalin tekee Leijonat. Jännitysnäytelmä kestää kolmanteen erään saakka, ja lopulta ottelu päättyy luvuin 4–1. Suomi on voittanut ensimmäisen miesten jääkiekon maailmanmestaruuden! Kultajuhlia vietetään ensin Tukholmassa Sergelin torilla ja seuraavana päivänä Suomessa Kauppatorilla. Ihmismassat kerääntyvät hurraamaan Leijonille, Suomen liput liehuvat ja Den Glider In raikaa. Lamasta toipuva Suomi on mennyt sekaisin.

2025-02-10 05:30 - 36:03

Asfaltblomman. Tioåriga Antti flyttar till Sverige år 1959. Han kan ingen svenska och klasskamrater och grannar skriker glåpord efter familjen. Där sås fröet till vad som ska bli en banbrytande sverigefinsk författare.

2025-01-27 05:30 - 34:27

Oktober 1982. Kerttu Sturesson tar emot en svårt sjuk man – han blir Sveriges första kända fall av aids. Kerttu blir en legend bland homosexuella män i Stockholm och på 2000-talet ber Jonas Gardell henne om hjälp: han har något stort på gång.

2024-12-02 05:30 - 53:41

Katri ylittää rajan kävellen, Eevi junalla. On syksy 1944, ja tuhannet ihmiset pakenevat Suomesta Ruotsiin Lapin sodan alta. Evakuointi on valtava operaatio, jonka todistajista enää harva on jäljellä.

2024-11-18 05:00 - 33:12

Emilian ja hänen veljensä Miskan lapsuutta varjostaa turvattomuus. Miska kuolee traagisesti ennen kuin ehtii täyttää 40, mutta Emilia selviää lapsuudesta hengissä – ja hänestä tulee kirjailija.

2024-11-04 05:30 - 31:36

Vesa Franzon joutuu koko elämän mullistavaan onnettomuuteen vuonna 2006, kun hän kaatuu työpaikkansa ulkorappusilla. Sitä seuranneet vuodet ovat Vesalle kärsimyksen – ja välillä hengenvaaran aikaa.

2024-10-21 18:45 - 35:02

När Darya Pakarinen är 17 år förlorar hon sin finska morfar och ärver hans gamla tangoskivor. De vemodiga tonerna hjälper henne genom sorgen – och gör henne senare till drottningen av sverigefinsk tango.

2024-10-11 05:30 - 38:12

Ulf Grüssner är sex år gammal när kostymklädda män dyker upp på hans familjegård på Åland. Enligt männen tillhör marken nu Sovjet. Hör historien om ”Putins strandtomt” – och om en mans kamp för sitt barndomshem.

2024-08-26 05:30 - 34:10

Ett passagerarplan närmar sig Tokyo. 51-åriga Lea sitter vid en fönsterplats och blickar ut. Det snurrar i huvudet på henne. Vad finns egentligen i den stora resväskan som hon checkade in på flygplatsen?

2024-06-03 05:30 - 36:17

Isabelle växer upp med finska rötter men utan det finska språket. Gång på gång får hon höra att hon inte är finsk nog. När hon blir gravid vill hon ta tag i drömmen hon haft sedan barnsben. Men är det för sent?

2024-04-08 05:30 - 30:48

Viking Sallys tragiska historia, från första mordet till Estoniakatastrofen, börjar på Östersjön 1980. Färjan Viking Sally markerar en ny era, men snart börjar fasansfulla händelser inträffa ombord.

2024-03-25 05:30 - 43:06

Ruotsalainen vapaaehtoinen Matti Sundsten puolustaa Suomea talvisodassa vuonna 1940. Hän joutuu vihollislinjojen taakse, mutta selviytyy kuin ihmeen kautta. Matti palaa Ruotsiin, mutta sota ei lähde hänestä koskaan.

2024-03-11 05:30 - 35:16

Komikern Ismo Leikola vill bli bäst, och finskheten får honom att sticka ut från mängden. En dag sitter han i jacuzzin i Los Angeles, när han får ett telefonsamtal som ska lyfta hans karriär till helt nya höjder.

2024-02-12 15:00 - 30:41

Nuori Kari Palo-oja pohtii, miksi hänen kehonsa ei ole samanlainen kuin muiden. Miksi äidille tulee paha mieli, kun hän yrittää kysyä asiasta? Hän saa vastauksen vasta vuosikymmeniä myöhemmin, kun puhelin soi ja lääkäri kertoo pysäyttävän uutisen.

2024-01-29 05:30 - 37:24

Opettaja Leena Paalanen kirjoittaa Trollhättanin suomalaisluokan vanhemmille kirjeen. Hän ei aio opettaa lapsille suomea, vaan ruotsinsuomea. Taistelu jatkuu vuosikymmeniä – ja sillä on hintansa.

2024-01-15 05:30 - 37:31

Poliisin suuroperaatio pysäytti miljoonabisneksen Ruotsin ja Suomen pohjoisella rajalla. Mitä oikein tapahtui, kun cowboy-hattu päässään öljylasteja kuljettanut Kenneth Hannu poistui laittomasta diesel-bisneksestä ja paikan ottivat isommat tekijät?

2023-12-18 05:30 - 35:32

Asfaltblomman. Tioåriga Antti flyttar till Sverige år 1959. Han kan ingen svenska och klasskamrater och grannar skriker glåpord efter familjen. Där sås fröet till vad som ska bli en banbrytande sverigefinsk författare.

2023-12-04 05:30 - 42:25

År 1940 är Matti Sundsten en av de över 9000 svenska frivilliga i finska vinterkriget. Han överlever mirakulöst, men kriget lämnar honom aldrig, och sonen Bengt växer upp med en pappa som har mardrömmar om kriget.

2023-11-06 05:30 - 34:48

Linja-auto putoaa sillalta lähes kymmenen metriä junaradalle. Aviopari Pekka ja Leila ovat kaksi matkustajista – kyydissä on Kuopioon kylpyläreissulle lähtenyt kalixilainen lauluklubi, jonka kaikki jäsenet eivät selviä turmasta.

2023-10-19 05:30 - 27:22

Kuopio, syyskuu 1969. 15-vuotias Irma on kadonnut jäljettömiin, eikä tule veljensä häihin. Perhe etsii häntä pitkin Kuopiota kunnes yhtenä päivänä eteiseen tipahtaa postikortti. Irma on Turun satamassa matkalla Ruotsiin.

2023-10-09 05:30 - 36:03

Maailman hauskin -tittelin voittanut Ismo Leikola ei halua tulla tunnetuksi maahanmuuttajakoomikkona, mutta juuri suomalaisuus ja suomiaksentti ovat hänet valttikorttejaan. Eräänä päivänä Ismo Leikola istuu Los Angelesissa poreammeessa, kun hän saa puhelun, joka muuttaa kaiken.

2023-09-29 06:00 - 26:22

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa. ”Vain hetkeksi piti jäädä” on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä.

2023-06-16 08:00 - 36:30

Marimekon perustaja Armi Ratian elämä oli täynnä railakkaita jetset-juhlia, joihin vieraita lennätettiin helikopterilla. Hänen elämäänsä reunustivat myös surut ja useat itsemurhayritykset. Yrityksessäänkin hän joutui kamppailemaan vallasta. Ohjelma on uusinta vuodelta 2020.

2023-05-12 08:05 - 23:31

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 10 osa: Aatos tekee jälleen kerran käänteentekevän päätöksen.

2023-05-12 08:04 - 25:29

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 9 osa: Marga todistaa dramaattista synnytystä keskellä katua.

2023-05-12 08:01 - 24:23

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 7 osa: Marga palaa Suomessa vietetyn kesäloman jälkeen kouluun Oxelösundiin.

2023-05-12 08:00 - 24:24

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 6 osa: Kesä vietetään Suomessa sairastuneen mummon apuna. Mänttään saapuu myös "Se toinen."

2023-04-14 08:00 - 23:07

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 2 osa: Muuttokuorma Mäntästä lähtee kohti Oxelösundia ja rautaruukkia. Ruotsissa odottaa uusi kerrostaloasunto kaikkine mukavuuksineen.

2023-02-24 20:06 - 47:04

Suomen kielen professori Leena Hussin vuosikymmeniä kestänyt työ vähemmistökielten tutkijana ja puolesta puhujana palkitaan Ruotsinsuomalaisella elämäntyöpalkinnolla. Päätös aloittaa akateeminen ura suomen kielen ja monikielisyyden parissa sai kipinän Hussin omasta perhearjesta.

2022-12-25 07:30 - 38:19

Maaret Riit'ahon sotalapsuutta Ruotsissa siivittivät huolettomat leikit. Samalla suuri tuska oman äidin yllättävästä ja salaperäisesta kuolemasta painoi pienen lapsen mieltä. Radiodokumentissa paljastuu vuosikymmeniä kestänyt mysteeri.

2022-12-16 08:00 - 37:19

Jengi ruotsinsuomalaisia, jotka ovat tutustuneet toisiinsa sosiaalisessa mediassa, on Helsingin risteilyllä. Matkan aikana tutustutaan toisiin ihan oikeassa elämässä ja pidetään hauskaa. Risteilyllä koetaan myös suuria tunnekuohuja, kun laiva lähestyy Suomea.

2022-12-09 08:00 - 38:15

Mitä on hyvä elämä ja minkälaisista aineksista se koostuu? Kristiina Katajikko ja Johanna Underström keskustelevat näistä kysymyksistä terapeutti Pirita Jaaksin kanssa.

2022-12-02 08:00 - 44:22

Narsistinen persoonallisuushäiriö on vakava ja vaarallinen psyykkinen sairaus. Laura eli vuosia parisuhteessa narsistisen henkilön kanssa. Suhdetta värittivät niin manipuloiminen kuin uskottomuus.

2022-11-25 08:00 - 40:36

Vakava masennus on usein syynä itsetuhoisuuteen, ja masennuksesta kärsivä voi pohtia jopa itsemurhaa. Kyse saattaa kuitenkin olla polttavasta tarpeesta päästä eroon henkisestä tuskasta eikä suinkaan elämänsä päättämisestä. Apua pitää aina hakea, kun itsetuhoiset ajatukset valtaavat mielen.

2022-11-18 08:00 - 35:54

Alkoholismin taustalta löytyy muun muassa perinnöllisiä tekijöitä, lapsuudessa koettu trauma ja ulkopuolisuuden tunteita. Myös juomalla tulee alkoholistiksi, sanoo Kristiina Lönnroth, joka on katsonut alkoholismia monesta kulmasta. Hän toimii tukihenkilönä erilaisissa alkoholistien ryhmissä ja hänellä on myös omakohtaisia kokemuksia riippuvaisuudesta.

2022-11-11 08:00 - 38:09

Syömishäiriöön sairastunut kärsii ylikorostuneesta suhteesta ruokaan ja omaan kehoon. Kristiina Katajikko kamppaili anoreksiaa ja bulimiaa vastaan kymmenen vuotta. Näihin vuosiin mahtuu suurta syyllisyyttä, epäonnistumisen tunteita, itseinhoa sekä ahdistusta.

2022-11-04 08:00 - 54:22

Syyllisyys, häpeä ja yksinäisyys ovat tunteita, jotka liittyvät voimakkaasti uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumiseen. Kuoleman- ja kadotukseen joutumisen pelko voivat seurata vuosia eroamispäätöksen jälkeen ja herättää epäilyä, oliko päätös sittenkään oikein.

2022-10-28 08:00 - 40:58

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon.

2022-09-30 08:00 - 31:33

Minkälaista oli tulla mukaan politiikkaan untuvikkona 70-luvun Suomessa? Minkälainen on nainen, joka nousi Suomen ja koko Euroopan ensimmäisenä naisena maansa puolustusministeriksi ja yhtenä ensimmäisistä naisista presidenttiehdokkaaksi? Miltä tuntuu katsoa kuolemaa silmästä silmään?

2022-09-16 08:00 - 27:21

Teknologia-ala on yhä miesten valtakuntaa. Joensuulainen Milja Köpsi haluaa oman esimerkkinsä avulla kannustaa naisia teknologian pariin. Köpsi vaihtoi alaa kuusi vuotta sitten ja on noussut nopeasti yhdeksi Suomen merkittävimmistä teknologia-alan vaikuttajista – ilman alan koulutusta.

2022-09-08 11:45 - 39:03

Pekka Kenttälä vetää yhteen kuluneen vaalikauden merkittävimmät käännekohdat ja päätökset. Södertörnin korkeakoulussa työskentelevä valtiotieteilijä Jaakko Turunen kommentoi ohjelmassa vaalikauteen mahtuneita muutoksia.

2022-06-03 06:00 - 28:03

Yritykset investoivat miljardeja Pohjois-Ruotsiin. Työpaikkoja riittää, mutta työntekijöistä on huutava pula. "Se on sellainen industriell boom. Se on vähä sama juttu kun meidän vanhemmat tulivat tänne 50 vuotta sitten työn takia", sanoo Helsingborgista Skellefteåån muuttanut Léa Montin.

2022-05-27 08:00 - 30:27

Vanheneminen saattaa tuoda mukanaan sairauksia tai yksinäisyyttä. Ihminen tulee myös riippuvaisemmaksi toisten avusta, ja se on monille vaikea paikka. Ohjelma etsii vastausta siihen, miten ikääntymiseen kannattaa suhtautua.

2022-05-20 06:00 - 24:21

Suomen kielen opetusta tarjotaan Ruotsin peruskoulussa nykyään myös lapsille, jotka opettelevat kielen alkeita. Mutta voiko kielen oppia, jos opetusta on tunti viikossa? Samoilla tunneilla vasta-alkajien kanssa ovat välillä oppilaat, jotka ovat puhuneet suomea koko elämänsä – miten heille käy?

2022-05-13 08:00 - 27:36

Yhteiskunnan palvelut siirtyvät internetiin, mutta sadat tuhannet ihmiset eivät pysy kehityksen perässä. Ruotsissa on noin 600 000 digitaalisesti syrjäytynyttä. "Vanhat ihmiset ei pysy mukana", sanoo 80-vuotias Anneli Sassi.

2022-05-05 16:03 - 33:13

Ukrainan sodan myötä maanpuolustus on noussut yhdeksi kuumimmista puheenaiheista Ruotsissa ja Suomessa – mutta löytyykö täältä tahtoa puolustaa omaa maata?

2022-04-29 06:05 - 42:53

Suurten muuttovuosien aikana ruotsalaisiin kouluihin ilmestyi valtava määrä lapsia, jotka eivät osanneet ruotsia. Jotkut lapsista eivät uskaltaneet edes puhua koulussa, ja vain istuivat pulpettien ääressä ja katselivat hiljaa seinille, kun toiset tekivät tehtäviä.

2022-04-22 08:00 - 38:06

Ilo ja mielihyvä auttavat pääsemään tavoitteisiin. Nu har vi kommit till mållinjen i serien Coachen Aicha – kohti onnistumista. Vi har undersökt ditt varför, identifierat blockeringar, övervunnit dem, vi har pratat om självvärdet, jobbat med den inre kritikern och motståndet i sluttampen. Nu är det dags att hitta lusten och glädjen som tar dig framåt.

2022-04-15 08:00 - 34:24

Kohti tavoitteita vastoinkäymisistä huolimatta. Motstånd och hinder är en del av resan mot målen, det kan faktiskt stärka oss, om vi vill det. Vi behöver inte se motstånd som något negativt eller ens uppleva rädslor kring det.

2022-04-08 08:00 - 33:18

Den inre kritikern – den otrevliga rösten. Jokaisella on sisäinen kriitikko, joka ajoittain pistää epäilemään omia kykyjään. Se on kuin epämukava seuralainen, joka vähättelee ja kyseenalaistaa taitojasi. Sisäinen kriitikko iskee heikoimpiin kohtiin ja saattaa vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista ja toiveiden täyttymystä.

2022-04-01 08:00 - 40:11

När självvärdet sviktar. Itsetunto on tiedollinen ja elämyksellinen kokemus itsestämme, se on tietoisuus omasta arvosta. Hyvä itsetunto on sitä, että kokee olevansa arvokas ja hyväksytty sellaisena kuin on.

2022-03-27 16:03 - 42:11

Hur övervinner man inre blockeringar? Sisäiset esteet saattavat katkaista tavoitteeseen pääsyn varsinkin, jos itse ikään kuin ruokkii niitä. Sisäiset jumiutumat kumpuavat usein pelkästä ajatuksesta, josta muodostuu mielipide ja lopulta rajoittava ajatusmalli.

2022-03-20 16:03 - 39:09

Vad håller dig tillbaka från det du vill uppnå? Tie tavoitteisiin saattaa katketa sisäisten jumiutumien takia. Sen takia onkin hyvä tunnistaa seikat, jotka aiheuttavat paikalleen jäämisen. Joskus laitamme itse kapuloita rattaisiin, joskus taas sisäiset jumiutumat saattavat olla piilevinä alitajunnassa.

2022-03-13 16:03 - 36:54

Vad är ditt varför? Omien tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää pohtia, onko saavutusten kohde todellakin sitä, mitä haluaa. Ohjelmassa elämänvalmentaja Aicha Gaye tapaa tanssija, koreografi ja teatterinjohtaja Jukka Korven, joka kertoo, miten ja milloin hänelle selkiintyi uravalinta.

2022-01-14 08:00 - 34:00

Nidal Kershin kahvila on menossa kohti perikatoa, kun hän saa idean. Uskaltaisiko hän kokeilla jotain aivan uutta kääntääkseen tappion voitoksi?

2022-01-07 06:00 - 45:39

Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta.

2021-12-10 08:00 - 30:20

Isoviha on yksi Suomen historian synkimmistä vaiheista, joka vaati kymmeniä tuhansia uhreja. Kolme sataa vuotta sitten, eritoten Pohjanmaalla, tehtyjä hirmutöitä voidaan nykyisin verrata jopa kansanmurhaan.

2021-09-30 12:03 - 32:14

Millaista oli tulla kaapista 50 vuotta sitten? Siitä kertoo 74-vuotias Anders. Hän myös valottaa sateenkaariseniorikodin arkea. Lisäksi juontajat iloittelevat mahdollisilla tulevaisuudenkuvilla.

2021-09-30 12:02 - 32:29

15-vuotias Lou on avoimesti ickebinär – myös koulussa. Maijun ja Lauran nuoruudessa kaikki pysyivät visusti kaapissa. Miten koulumaailma on muuttunut? Onko todellisuus yhtä hyvä kuin laki vaatii?

2021-09-30 12:01 - 37:48

Jakson vieras, rap-artisti ja transnainen Mandy Rich kertoo, mikä voima sanoilla voi olla. Lisäksi pohdimme HBTQI-sanastoa ja termien eri merkityksiä. Luvassa myös hinttari- ja marsutarinat!

2021-09-30 12:00 - 37:00

Sarjan ensimmäisessä jaksossa käsitellään kaapista tulemisen niin vapauttavia, ihania kuin rankkojakin puolia. Lisäksi mietitään, kenet pitää hyväksyä ja miksi. Hyväksytäänkö heterot?

2021-09-24 15:30 - 46:21

Kun oma tausta, suomalaisuus, on lapsuuden trauman takana. Timo Järpeskog joutui jo ala-asteella oppilaiden ja opettajien silmätikuksi. Hän koki kouluikäisenä myös seksuaalista väkivaltaa. Vuosikymmeniä kestänyt ulkopuolisuuden tunne ja pelko loppuivat, kun Järpeskog pääsi traumaterapiaan.

2021-09-17 08:00 - 46:53

Nuoruusiän kaverisuhteisiin pesiytyneet ikävät muistot saattavat tulla mieleen, kun yrittää solmia uusia tuttavuuksia aikuisena.

2021-09-10 13:00 - 35:18

"Jos en voi hyvin ja mene eteenpäin, eksäni voittaa". Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Jaanan, joka lähti väkivaltaisesta suhteesta. Väkivalta tuli suhteeseen hiljaa hiipien.

2021-09-03 11:00 - 48:54

Jannica Niklasson erosi miehestään kymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Nyt hänellä on selkeämmät rajat ja prioriteetit.

2021-05-11 07:06 - 14:31

Hannat pohtivat, ovatko Suomi ja Ruotsi erilaisuuksista huolimatta lähestymässä toisiaan lapsiperheiden arjen suhteen. Viimeisessä jaksossa Hannat myös huomaavat olevansa juuri tyypillisiä suomalaisia ja ruotsalaisia vanhempia.

2021-05-11 07:02 - 39:28

Suomessa on perinteisesti opetettu lapsia tottelemaan, mutta asetelma on muuttumassa, sillä monet kovassa kurissa kasvaneet vanhemmat eivät halua samaa omille lapsilleen. Ruotsissa sen sijaan lasten kanssa neuvotellaan pidempään ja lapsilta pyydetään asioita.

2021-04-05 07:05 - 5:09

Ihan niin kuin onnettomuudetkin, myös kielimokat tapahtuvat useimmiten kotiympäristössä.

2021-03-26 11:42 - 50:37

Millaista on korona-arki erityislasten kanssa? Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa Annukan ja Jimmyn, jotka ovat neljän lapsen vanhempia. Perheen lapsilta löytyy sekä adhd- että autismidiagnoosit.

2021-03-26 08:00 - 56:27

Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä?

2021-03-19 08:00 - 55:57

Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Suomalaisia täällä on asunut valtakunnan synnystä alkaen, tuhatkunta vuotta. Myös monet suurista kulttuuripersoonallisuuksista ovat olleet suomalaissyntyisiä.

2021-03-12 08:00 - 55:53

Voi sanoa, että Ruotsissa on asunut suomalaisia kautta aikojen. Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Keitä sitten olivat edeltäjämme, mistä he tulivat, miten hankkivat leipänsä?

2021-02-16 09:04 - 17:26

Kirjallisuusagentti Eleonoora Kirkin vuoden 2020 kalenterissa oli merkinnät kansainvälisistä kirjamessuista. Kaikki messut peruttiin, mutta ne järjestettiin digitaalisesti. Hän pitää korona-ajan parhaimpana puolena hektisen matkustamisen poisjääntiä. Aika on ollut myös meditatiivista. Se on ollut tervetullutta, ja Eleonoora Kirk on voinut rauhassa odottaa maaliskuussa 2021 syntyvää lastaan.

2021-02-16 09:01 - 15:46

Viranomaisten tiedotus koronasta yrittäjille on ollut koko ajan puutteellista ja omia tulkintoja on täytynyt tehdä, sanoo Hannu Cronemyr. Hän avasi golf- ja konferenssihotellin juuri ennen kuin korona alkoi levitä Ruotsissa. Alkujärkytyksen ja lukuisten peruutusten jälkeen, onni kääntyi kuitenkin yllättäen. Kesästä 2020 tuli odottamattoman hyvä.

2021-02-14 16:03 - 43:04

Tuijalta puuttui läsnäolon taito - suorittaminen vei lopulta yöunet. Pirita Jaaksi tapaa hyvinvointivalmentajan Tuija Rantasen, joka kärsi stressistä ja alituisesta suorittamisesta.

2021-02-05 10:00 - 34:09

Yksinäisyyttä kokevan Rian tukiverkko jäi Suomeen. Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa esikoulunopettajan ja pienen lapsen äidin Ria Aintilan, jolla on kokemusta yksinäisyydestä eri elämänvaiheissa.

2021-01-29 12:16 - 40:10

Hengittäminen ja huolipäiväkirja tehokkaita ahdistuksen nujertajia. Terapeutti Pirita Jaaksi tapaa johtamisen valmentajan Marika Nikkisen, joka on kärsinyt voimakkaasta ahdistuksesta.

2021-01-22 08:00 - 38:17

Tässä ohjelmassa palaamme urheilumuistoihin, jotka ovat saaneet katsojat ja selostajat sekoamaan riemusta, ja keskustelemme voittamisesta. Vieraina: Risto Pakarinen, Charlotte Kalla ja Teddy Lucic.

2021-01-15 09:00 - 39:02

Palaamme vaikeisiin muistoihin ja epätoivoisiin urheiluhetkiin, ja keskustelemme häviämisestä. Vieraina: Jenni Hiirikoski, Risto Pakarinen ja Erkka Petäjä.

2020-12-18 08:00 - 47:50

Kirjailija Väinö Linnan syntymästä on 100 vuotta. Hänen teoksensa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla on käännetty kymmenille kielille. Niistä on myös tehty elokuvia, viimeisin vuonna 2017.

2020-12-07 06:07 - 14:03

Sinikka Guri (1939-2020) muutti teini-ikäisenä Pohjois-Savosta Maaningalta Solnaan Tukholman seudulle. Koronaa hän sairasti vanhainkodissa.

2020-12-07 06:06 - 15:36

Motalassa pitkään asunut Matti Hiltunen (1946-2020) tuli Lapista, Posiolta Ruotsiin suurena muuttovuotena 1968. Hänet tunnettiin Ruotsissa menestyneenä jousiampujana.

2020-12-07 06:05 - 14:52

Norrköpingiläinen Taimi Kumakari (1926-2020) eli pitkän elämän ennen kuin joutui pandemian uhriksi. Kemijärveltä kotoisin ollut Taimi muutti Ruotsiin yhdessä miehensä ja kuuden lapsensa kanssa 1960-luvun alussa.

2020-12-07 06:04 - 13:01

Prästen Lauri Pihlajamaa (1932 - 21.03.2020) flyttade med sin familj från Finland till Sverige år 1975. I sitt yrke som präst kom han att bli en uppskattad arbetskamrat. "Han var en fantastisk pappa." Så minns dottern Kristiina Mellin sin far Lauri Pihlajamaa

2020-12-07 06:03 - 17:19

Sinikka Guri (1939- 15.04.2020) flyttade som 16-åring från östra Finland till Sverige. Hennes man, barn och barnbarn hade en stor plats i Sinikkas hjärta i hela hennes liv. Hon bodde en kortare tid på ett vårdhem under år 2020. Där insjuknade hon i covid-19.

2020-12-07 06:02 - 16:31

Matti Hiltunen (1946 - 29.06.2020) föddes i Posio i finska Lappland. Han kom till Husqvarna 1968, för att arbeta inom industrin. I Sverige fick Matti fru, barn och barnbarn. Matti fick till att börja med en förkylning med hosta. Förkylningen utvecklades och gav Matti svåra andningsbesvär. Han hade fått viruset covid-19. Det konstaterades när han sökte vård. Andningsbesvären försvårades ytterligare och han lades i respirator. Efter drygt tre veckor i respirator avled Matti Hiltunen.

2020-12-07 06:01 - 11:56

Taimi Kumakari (1926 -15.05.2020) flyttade från norra Finland till Norrköping år 1964. Då hade hon man och sex barn. I Sverige tog hon anställning på en textilfabrik och sedan skilde hon sig ifrån sin man. 93-åriga Taimi Kumakari fick ett hastigt avslut på sitt liv när viruset covid-19 fick spridning i Sverige.

2020-11-27 08:00 - 41:33

Masennus tuntuu siltä, kuin olisi mustassa säkissä ilman ulospääsyä. Pirita Jaaksi tapaa masennuksen kokeneet Johanna Underströmin ja Lea Leskisen.

2020-11-20 08:00 - 38:07

Loppuunpalanut Pauliina unohti miten kävellään. Pirita Jaaksi tapaa oopperalaulajan ja laulun opettajan Pauliina Sairasen, joka koki loppuunpalamisen reilu vuosi sitten.

2020-11-13 08:00 - 38:38

1960- ja 70-luvuilla sadat tuhannet suomalaiset muuttavat Ruotsiin. Moni tulee työn perässä, mutta muuttajien joukossa on myös niitä, jotka kokevat, etteivät he voi jäädä Suomeen.

2020-11-08 08:00 - 27:48

Millaista on, kun kuolema on osa omaa työtä? Siitä kertovat kätilö, sairaanhoitaja ja oikeuslääkäriksi erikoistuva.

2020-06-19 08:00 - 46:43

Radiodokumentti sodan seurauksista sodan uhreille. Vaikka Ruotsi ei olekaan ollut sodassa yli kahteensataan vuoteen, on Ruotsin asukkailla paljon sotakokemuksia. Sotatraumat saattavat periytyä monessa sukupolvessa.

2020-06-17 06:15 - 5:18

Sarjan viimeisessä jaksossa toivotellaan vauvalle hivenen yllättävää anatomista onnea ja järjestetään salaiset juhlat. Kuulemme myös loppuun mehukkaan sikermän kuulijoiden piinallisia kielihuteja.

2020-06-17 06:14 - 5:09

Tässä jaksossa saamme kuulla muun muassa kyseenalaisista lastenkasvatusmetodeista. Etsimme myös sänkyasiantuntijaa ja tutustumme tavallista juustoisempaan baakvärkkiin.

2020-06-17 06:13 - 5:27

Annin ja Pamelan pöydälle on päätynyt koko jaksollinen sairaalakokemuksia. Saamme kuulla muun muassa kiusallisista prepositiovirheistä sekä julmetun nimittelyn kohteeksi joutuneesta jäniksestä.

2020-06-17 06:12 - 5:27

Tällä kertaa Ont i gurkan käy läpi jopa perhettä polttavaa keittiösanastoa. Kuuntelijan viestistä päätellen suora käännös ei myöskään ole aina se osuvin tervehdystilanteissa.

2020-06-17 06:11 - 5:45

Anni ja Pamela käsittelevät muun muassa kiusallisia mokia, joita O:n ja U:n lausuntaerot saattavat aiheuttaa. Tässä jaksossa ongelmia tulee myös muun muassa linssi- ja turkkiostoksilla.

2020-06-12 15:05 - 10:36

Peltojen kipsikäsittely, kuolleen pohjasedimentin imurointi ja särkikalojen hoitokalastus ovat Itämeren tilan elvyttämiseen tähtääviä hankkeita. Itämeren hyvinvointiin voi vaikuttaa pieninkin konstein kuten välttämällä turhia kemikaaleja ja syömällä Itämeren kalaa.

2020-06-12 15:03 - 10:00

Itämeren keskilämpötila on noussut kaksi astetta sitten 1990-luvun. Meren lämpötilan nousu vaikeuttaa jo olemassa olevaa Itämeren rehevöitymisongelmaa. Mitä lämpimämpää merivesi on, sitä huonommin se pystyy myös pidättämään happea.

2020-06-12 15:02 - 11:24

Itämeren turskakanta on romahtanut hälyttävästi, ja vuonna 2020 turskan pyynti on kielletty miltei kokonaan. Itämeressä uiva turska on pieni, laiha, hitaasti kasvava ja altis loisille. Ahvenanmerellä uiskentelee kuitenkin tulevaisuudentoivo: Ålandstorsken, Ahvenanmeren turska.

2020-06-12 15:01 - 11:20

Itämeren reunavaltioissa asuu 90 miljoonaa ihmistä, jokainen meistä kuormittaa tavallaan Itämerta. Kotitalouksista valuu esimerkiksi lääkeainejäämiä ja kemikaaleja viemärien kautta Itämereen. Pohjasedimentistä löytyy myös vanhoja syntejä, pitkäaikaisia ympäristömyrkkyjä kuten PCB:tä.

2020-06-12 15:00 - 11:04

Itämeren leväkukinnot aiheutuvat pääasiallisesti maatalouden typpi- ja fosforipäästöistä. Kuolleet merenpohjat ovat taas suoraa seurausta Itämeren runsaasta rehevöitymisestä. Itämeren hapettoman pohjan pinta-ala on suurempi kuin koko Tanskan ala.

2020-06-12 15:00 - 10:49

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Maataloudesta mereen valuvat lannoiteet sekä ilmastonmuutokset ovat suurin syy päänsärkyyn. Itämerta kutsutaankin heikoksi potilaaksi, tosin se on parantumaan päin.

2020-05-20 06:00 - 5:29

Ruotsalais-suomalaiset kielimokat voivat olla elämän ja kuoleman asioita. Tässä jaksossa toivotaan kirjaimellisesti pahinta, mutta kohotetaan myös itsetuntoa uusiin ulottuvuuksiin.

2020-05-20 06:00 - 5:12

Ruotsalais-suomalaiset mokat laskeutuvat tällä kertaa riman alle. Anni ja Pamela ovat saaneet kuuntelijoilta erikoisen mehukkaita tarinoita muun muassa moninäkökulmaisista työpresentaatioista.

2020-05-20 06:00 - 5:09

Ruotsalais-suomalaisiin kielimokiin pystyvät niin lapset kuin aikuiset. Tässä jaksossa punastutaan pääsiäisostoksilla ja vieraillaan rennossa puhelinvaihteessa.

2020-05-20 06:00 - 5:24

Ruotsalais-suomalaisia kielimokia sattuu juuri siellä missä ei pitäisi. Tässä jaksossa käydään läpi kyseenalaisia lastenhoitovihjeitä ja kuullaan muun muassa intohimoisesta museokäynnistä.

2020-05-20 06:00 - 5:43

Anni ja Pamela tarttuvat ruotsalais-suomalaisten kielimokien klassikoihin. Nyt näet etsitään kestäviä työkaluja, kasvisläheisiä diagnooseja ja käydään napakoilla leivonnaisilla.

2020-05-18 06:05 - 32:31

Syyriaa, suomea ja ruotsia tai suomea, ruotsia ja englantia? Käydäänkö äidinkielten välillä kilpailua siitä, kuinka paljon lapset kieltä käyttävät? Entä pitääkö Hannojen epätieteellinen teoria paikkansa, eli onko monikielisessä perheessä vähemmistökielen ylläpito helpompaa kuin kaksikielisessä perheessä?

2020-05-11 06:05 - 36:05

Tässä jaksossa saamme apua ongelmiin, joita syntyy nimenomaan monikielisessä parisuhteessa. Miten saada Hannan ruotsalainen puoliso seurustelemaan suomenkielisten appivanhempiensa kanssa ilman yhteistä kieltä? Kuinka paljon ummikkopuolisolle täytyy kääntää ruokapöytäkeskustelun sisällöstä?

2020-05-04 06:00 - 34:43

Mervi Müllerin 6-vuotias poika ei enää halunnut puhua suomea, eikä hän enää halunnut jakaa asioitaan äidin kanssa, vaan kääntyi ruotsinkielisen isänsä puoleen. Mitä on tapahtunut, ihmettelee Mervi ja alkaa syyttää itseään siitä, että on tehnyt jotakin väärin.

2020-04-27 06:00 - 30:30

Tora Larusdottir on toisen polven islantilainen Ruotsissa. Hän puhuu omaa äidinkieltään vastasyntyneelle tyttärelleen Solveigille, mikä ulkopuolisista kuulostaa sekä coolilta että eksoottiselta. Veli Brijani sitä vastoin vältti puhumasta lapsilleen romania yleisillä paikoilla, sillä hän ei halunnut luoda kanssaihmisille itsestään kuvaa vaarallisena tai outona. Kuinka kielen status yhteiskunnassa vaikuttaa meihin vanhempina?

2020-04-20 06:00 - 34:39

Kaikki lapset ovat erilaisia, myös kielten oppimisessa. Tämän on kokenut neljän lapsen äiti Helena Duplantiskin. Kun hänen pojastaan, amerikanruotsalaisesta seiväshyppääjä Armand Duplantiksesta tuli koko Ruotsin kansan urheilusankari, päätyivät myös Armandin ruotsin kielen taidot suurennuslasin alle. Monien mielestä Armandia ei voinut pitää ruotsalaisena, koska hän ei puhunut ruotsia, kertoo Helena Duplantis. Miltä tuntuu, kun ulkopuoliset arvioivat oman lapsen kielitaitoa?

2020-04-13 06:00 - 36:31

Saksaa äidinkielenään puhuva itävaltalainen Elodie ja saksalainen Herbert ovat saanet kuulla kommentteja omasta järjestelmällisyydestään ja maidensa natsihistoriasta. Suomenkielistä Hannaa puolestaan luullaan vihaiseksi, eli ”tyypilliseksi suomalaiseksi naiseksi”. Pitäisikö lapsia suojella stereotyyppisiltä käsityksiltä, jotka liittyvät heidän kulttuuriseen taustaansa?

2020-04-06 06:07 - 33:50

Artisti Timo Räisänen kasvoi kodissa, jossa oli läsnä sekä intialainen, libanonilainen, brasilialainen että suomalainen kulttuuri. Hannat tapaavat Timon Göteborgissa ja huomaavat, että Räisäsen perheen monikielisyys pitää sisällään myös paljon huumoria. Timo kertoo muun muassa, kuinka inspiraatio pojan nimeen löytyi pitkästä suomalaisesta kirosanasta.

2020-04-06 06:05 - 30:43

40 vuotta sitten tutkijat varoittivat lasten puolikielisyydestä ja vanhempia kehotettiin puhumaan lapsilleen ainoastaan ruotsia. Nykyään tilanne on päinvastainen, ja oman äidinkielen siirtäminen lapselle on lähestulkoon itsestäänselvyys. Mutta onko se niin helppoa?

2019-12-13 08:00 - 39:22

1947 satte unga män från Fårö in en gemensam kontaktannons i finska tidningar. Selma och Anna var några av dem som svarade och flyttade till Fårö. Nu berättar deras barn hur livet på Fårö blev.

2019-12-13 08:00 - 45:16

40-luvulla fåröläiset poikamiehet etsivät suomalaisnaisia seuranhakuilmoituksilla suomalaislehdissä. Selma vastasi, ja muutti saarelle. Onnea hän ei löytänyt, ja 15 vuotta myöhemmin hän katosi.

2019-04-12 12:27 - 32:06

Reeta Akkanen ja hänen kaksi sisartaan ovat adoptoitu eri maista. Suomessa ventovieraat olettavat tuon tuosta, etteivät Akkasen perheen lapset puhu suomea. Ruotsissa taas Reetalle puhutaan lähes aina ruotsia.

2018-12-27 06:04 - 10:01

60- ja 70-luvun suuri muuttoaalto Ruotsiin tyhjensi pohjoissuomalaista Pudasjärven kaupunkia kyläkunnittain. Osa palasi, mutta moni löysi uuden, pysyvän kodin Ruotsista.

2018-12-27 06:03 - 10:00

60- ja 70-luvulla tuhannet pohjoissuomalaisen Pudasjärven kaupungin asukkaat lähtivät etsimään parempaa elämää Ruotsista. Moni jäi sille tielleen, mutta monet myös palasivat.

2018-12-27 06:02 - 9:59

Pohjoissuomalaisesta Pudasjärven kaupungista muutti 60- ja 70-luvulla tuhansia ihmisiä Ruotsiin. Muutto muutti kaupunkia, ihmisiä ja jopa maisemaa.

2018-12-27 06:01 - 9:59

Pintamon kylällä Pudasjärvellä asui 50-luvulla 500 ihmistä. Nyt asukkaita on enää muutamia kymmeniä. Tänä päivänä enemmän pintamolaisia asuu Boråsissa kuin kotikylällä Suomessa.

2018-12-27 06:00 - 10:00

Pudasjärven kaupunki pullisteli väkeä vielä 50-luvulla. Lapsia syntyi ja uusia kyliä rakennettiin. Kymmentä vuotta myöhemmin naulattiin lautoja ikkunoihin. Väki oli lähdössä kohti Ruotsia.

2018-12-26 06:00 - 36:55

Taalainmaalaisella hautausmaalla lepää mies nimeltä Antti Rokka, jatkosodan veteraani. Voisiko hänellä olla muutakin yhteistä Väinö Linnan tunnetun sotasankarin kanssa kuin nimi?

2017-12-18 17:13 - 10:24

Radiodraamasarjan 3 osa. Kun jättää jotakin, saapuu jonnekin uuteen. Att lämnat något är att komma till något nytt.

2016-02-16 11:00 - 5:56

Some, eli sosiaalinen media on uusi ilmiö, joka luo sekä epävarmuutta että hämmennystä. Maamme tulevaisuudessa on hiphop-henkinen teemaviikko: #haschtagi.