Kesäpuhujat på finska

2023-08-18 06:00 - 36:54

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Euroviisuartisti Kristina Hautala nousi nopeasti pop-musiikin kärkinimeksi Suomessa 60-luvun lopulla. Hän kuvaa artistintaivaltaan ja euroviisuprosessia vuoristoradaksi, jossa huimaa nousua seuraa syöksyminen pohjamutiin. Kesäpuheessa selviää, miksi suosittu artisti katosi yhtäkkiä parrasvaloista ja miten kotiolojen kaoottisuus teki hänestä taiteilijan.

Euroviisuartisti ja psykologi Kristina Hautala paljastaa, miten kaoottiset kotiolot värittivät lapsuutta, mutta myös tekivät hänestä taiteilijan. "Isä edusti turvallisuutta ja vakautta, mutta äiti oli kuitenkin se, joka hallitsi kotonamme vallitsevaa kaaosta." Kristina Hautala kertoo myös, millaista oli elämä 1960-luvun popmusiikin maailmassa ja miksi nouseva artisti katosi täysin julkisuudesta. "Euroviisujen jälkeen elin pienessä ja ahtaassa kuplassa ilman kontaktia maailmaan ympärilläni." Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat. Tuottaja: Laura Santala laura.santala@sverigesradio.se

2023-08-11 06:00 - 34:51

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Daniel Haataja on neljännen sukupolven amerikansuomalainen, jonka äidinkieli on englanti. Hän lähti 16-vuotiaana vaihto-oppilaaksi Suomeen vuodeksi, ja toimii nyt suomen kielen lehtorina Uumajassa.

Daniel Haatajan esivanhemmat muuttivat Suomesta Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopussa. Danielin kotikielenä on ollut englanti, mutta suomalaisuus on kuitenkin aina ollut iso osa hänen identiteettiään: "Amerikkalaisena on ihan ok sanoa I'm Finnish, mutta kun puhun suomea, en ikinä sanoisi Olen suomalainen, koska merkitys on toinen." Vierailulle tulleet suomalaiset sukulaiset innostivat 1970-luvun loppupuolella Danielia hakemaan vaihto-oppilasohjelmaan, kun he huomasivat kuinka innokas nuorukainen oli oppimaan suomea. Hän on toiminut suomen kielen lehtorina Minnesotassa, ja myös vuoden Norjan Tromssassa, ennen kun hän vuoden 2023 alussa aloitti työt Uumajan yliopistossa. Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat. Tuottaja: Jan Jacobson jan.jacobson@sverigesradio.se

2023-08-04 06:00 - 34:34

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2023: Fängelseprästen Hanna Backman möter några av Sveriges farligaste fångar på sitt jobb på anstalten Hall i Södertälje. I sitt sommarprogram berättar hon om yrket där hon hela tiden måste vara beredd på det värsta – men också lita och tro på människorna hon möter.

Hanna Backman är född i Finland, och hon studerade både journalistik och kriminologi innan hon blev präst. På sitt jobb på anstalten Hall möter hon många personer som gjort sig skyldiga till grova brott, och hon säger att det har sitt pris att ta del av starka och stundtals mörka livsberättelser. Hanna Backman blir ofta berörd av lojaliteten bland de intagna, och hon möter många empatiska och intelligenta människor. En dålig dag kan hon känna att hon jobbar med huggormar. "Om det här är de mest hopplösa människorna i Sverige, Sveriges mest grovt kriminella, ja då finns det ändå hopp." Alla Sveriges Radio Finskas sommargästprogram finns i Sveriges Radio Play-appen. Använd sökordet Kesäpuhujat. Producent: Hanna Sihlman

2023-07-28 06:00 - 42:52

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Konfliktitutkija Marco Nilsson on tavannut ja haastatellut monia ruotsalaisia jihadisteja, ymmärtääkseen mikä saa ihmisen radikalisoitumaan. Konflikteja tutkiessaan hän on päätynyt lähelle IS:n etulinjoja, ja hän on oppinut paljon siitä, miten sota muuttaa ihmisiä.

Marco Nilsson on konfliktitutkija Jönköpingin yliopistolla. Vuonna 2011 Marco näki, miten hänen kotikaupungistaan Göteborgista lähti paljon jihadisteja Syyriaan taistelemaan. Marco halusi selvittää mikä sai nämä ihmiset radikalisoitumaan, ja seuraavien vuosien aikana hän tapasi monia jihadisteja. Hän vietti lapsuutensa Kirkkonummella ja leikki juoksuhaudoissa. Hänen kotiseutunsa, ja koko Porkkalan alue oli vuokrattu vuodesta 1944 vuoteen 1956 sotilastukikohdaksi Neuvostoliitolle, ja Marcon lapsuudessa joissakin juoksuhaudoissa oli vielä puiset konekiväärin tukipuut jäljellä. Alun perin Marco Nilssonista piti tulla pappi, mutta hän keskeytti teologian opinnot Helsingin yliopistolla ja muutti Linköpingiin opiskelemaan valtiotieteitä. Marcon molemmat isoisät sotivat Suomen puolella Neuvostoliittoa vastaan, ja lapsena Marco oli kuunnellut paljon vaarien kertomuksia sodasta. Monet näistä muistoista ovat nousseet Marcon mieleen, kun hän on tutkinut konflikteja ja vieraillut sota-alueilla. "Sotien inhimilliset kasvot ovat usein hyvin samanlaiset, huolimatta missä ja kuka taistelee. Kolmas jihadisti kertoi, kuinka hän oli päättänyt palata Syyriasta Ruotsiin nähtyään haavoittuneiden kärsimyksiä ja kertoi, kuinka hän eräänä yönä oli kauhuissaan herännyt suuren kranaatin räjähtämiseen nukkumapaikkansa vieressä. Isäni isä nukkui Jatkosodan aikana teltassa, kun kranaatti oli räjähtänyt lähettyvillä. Ilmeisesti teltan kamiina oli osittain suojannut häntä, mutta silti häneen osui paljon kranaatin siruja. Niitä ei kaikkia koskaan saatu pois hänen selästään mutta hän jäi henkiin. Moni muu hänen aseveljistään, jotka olivat olleet samassa teltassa, kuitenkin kuoli. Sota on aina täynnä kärsimystä." Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat. Tuottaja: Hanna Sihlman

2023-07-21 06:00 - 38:22

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Suomenruotsalainen kääntäjä Janina Orlov pureutuu kesäpuheessaan kieliesteisiin. Suomessa hän ei lapsena osannut valtaväestön kieltä, suomea, ja koki sen takia ulkopuolisuutta. Muutettuaan Ruotsiin häntä taas odotti toisenlainen kielimuuri. Hän ei tullut ymmärretyksi puhuessaan omaa äidinkieleltään, suomenruotsia.

Suomenruotsalainen kääntäjä ja kirjallisuustieteilijä Janina Orlov on kääntänyt lukuisia suomenkielisiä menestyskirjoja ruotsiksi, muun muassa Sofi Oksasen sekä Rosa Liksomin kirjoja. Hän kuvailee suomenruotsalaista lapsuuttaan Suomessa ja miten hän pikku hiljaa oppi hevostalleilla suomea ja uskalsi käyttää sitä. Muutettuaan Ruotsiin 1990-luvun loppupuolella Janina Orlov uskoi elämänsä muuttuvan yksinkertaisemmaksi ruotsinkielisessä ympäristössä, jossa hän voisi käyttää äidinkieltään. Edessä odotti yllätys: ”Kun ensimmäisen kerran kävin vaatekaupassa ja pyysin neuvoa myyjältä, ’vad säger du?’ myyjä kysyi, toistin asiani ja olin hämilläni sekä tunsin itseni kömpelöksi. Vielä 26 vuoden jälkeen kuulen kommentteja ruotsin kielestäni, sitä matkitaan, tai kysytään ’kan du säga kul.’” Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat. Tuottaja: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

2023-07-07 06:00 - 39:12

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2023: "Hotell Romantik"-deltagaren, sjubarnsmamman och tidigare kultur-/fritidsförvaltningschefen Merja Haanpää. Hon berättar i sitt sommarprogram om att plötsligt tvingas flytta till ett nytt land och om utanförskapet som väntade där, om vuxnas ansvar mot barnen och om hur det är att söka kärleken i mogen ålder.

Uppsalabon Merja Haanpää blev rikskänd efter att ha deltagit i tv-programmet Hotell Romantik, som är ett dejtingprogram för 65-åringar och äldre. Hon ville möta passionen och förälskelsen en gång till i livet. Merja Haanpää föddes i Finland, nära Björneborg, och familjen flyttade till Sverige i början av 1960-talet. Som barn visste Merja inte vad hon skulle förvänta sig av det nya landet: ”Jag förstod inte vad det innebar, jag kände mig orolig. Skulle det finnas träd och sjöar där?” De första skolåren i Sverige var inte lätta, då hon inte kunde svenska. ”Att inte kunna språket och tvingas gå fram till svarta tavlan i klassrummet är en utsatthet som många har svårt att begripa.” Att alla barn ska bli lyssnade på och tas på allvar är viktigt för Merja Haanpää. Hon berättar i sitt sommarprat om vilken enorm och livslång inverkan en mellanstadielärarinna har haft på hennes liv, i stort och smått. Sveriges Radio Finskas sommargästprogram finns i Sveriges Radio Play-appen. Använd sökordet Kesäpuhujat. Producent: Mika Tahvanainen ja Virpi Inkeri mika.tahvanainen@sverigesradio.se

2023-06-30 06:00 - 29:37

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Sotatutkija Ilmari Käihkö keskittyy ohjelmassaan sodankäynnin logiikkaan ja siihen, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 on muuttanut maailmaa. Ilmari Käihkölle Ukrainan sota on merkinnyt myös henkilökohtaisia menetyksiä, moni hänen ukrainalaisista ystävistään on menehtynyt taisteluissa.

Ilmari Käihkö on Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevä sotatieteiden dosentti sekä yliopistonlehtori, joka on usein kommentoinut suomalaisessa ja ruotsalaisessa mediassa Ukrainan sotaa. Kesäpuheessaan Ilmari Käihkö käsittelee muun muassa Ukrainan sodan leviämisen riskiä, aikaisempien sotien jättämää traumaa ja pohtii, miten Ukraina voidaan sodan jälkeen rakentaa uudelleen. Sodan alkaminen oli Ilmari Käihkölle myös henkilökohtainen järkytys: "Itkin kuullessani Venäjän hyökänneen Ukrainaan herättyäni 24.2.2022. Itkin, sillä tiesin monen ukrainalaisen ystäväni lähtevän sotaan, josta kaikki eivät palaisi hengissä tai fyysisesti tai psyykkisesti ehjänä." Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat. Tuottaja: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

2023-06-23 06:00 - 30:58

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2023: Tukholman Suomen Instituutin johtaja Anders Eriksson katsoo taakseen vuosikymmeniä kestänyttä suhdettaan Suomeen. Aikojen alussa hänelle tarjottiin kirjeenvaihtajan paikkaa Helsinkiin, ja päätös ottaa vastaan tehtävä on ollut käännekohta, joka on vaikuttanut koko elämään. Yhtä lailla suomen kielen opetteleminen on ollut paras investointi.

Anders Eriksson on miltei neljän vuosikymmenen ajan seurannut kuin aitiopaikalta Suomen ja Ruotsin välisiä suhteita. Ensin Sveriges Radion kirjeenvaihtajana Helsingissä, sen jälkeen Ruotsin Helsingin suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvoksena ja viimeiset 12 vuotta Tukholman Suomen Instituutin johtajana. Kun Anders Eriksson aloitti radion kirjeenvaihtajana Helsingissä, hän oli käynyt Suomessa vain kerran aikaisemmin tutustumismatkalla. ”Mitä on tapahtunut?, oli ensimmäinen oppimani lause suomeksi”, kertoo Eriksson. Sen jälkeen hän kartutti suomen kielen taitoaan muun muassa Turun kauppatorilla tinkiessään mansikoiden hintaa ja Tampereella naisten iltapäivätansseissa. Suurin inspiraatio suomen kielen oppimiseen tuli kuitenkin Eino Leinon runoista, joita Vesa-Matti Loiri tulkitsee levyillään. ”Näin syntyi minun rakkaustarinani suomen kieleen, ja se tarina jatkuu yhä”. Suomen ja Ruotsin välit eivät koskaan ole olleet lähempänä sitten vuoden 1809, jolloin maat erotettiin toisistaan, toteaa Eriksson. Maiden välisiä suhteita on kuitenkin hoidettava. Uudet sukupolvet, niin ruotsinsuomalaiset kuin ruotsalaisetkin, on saatava kiinnostumaan Suomesta. Kesäpuheessaan Anders Eriksson palaa myös dramaattisiin hetkiin, jolloin hänen sydämensä oli pysähdyksissä lähes 14 minuuttia. Anders Eriksson on vuosikymmeniä ollut ikään kuin Suomen ja Ruotsin yhteinen lähettiläs. Hän on edistänyt ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa, ja päin vastoin suomen kieltä ja kulttuuria Ruotsissa. Hän päättää 12 vuotta kestäneen työnsä Tukholman Suomen Instituutin johtajana tänä vuonna ja jää eläkkeelle. Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Playsta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat. Tuottaja: Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

2022-08-19 06:00 - 36:34

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Suomen Ruotsin suurlähettiläs Maimo Henriksson kertoo keväästä 2022, jolloin sekä Ruotsi että Suomi tekivät historialliset Nato-päätöksensä. Hän paljastaa myös hurjia yksityiskohtia matkoistaan Venäjällä ja vie mukanaan päivään, jolloin hänen varhainen lapsuutensa loppui.

Maimo Henriksson on tehnyt yli 30-vuotisen uran Suomen ulkoministeriön palveluksessa. Hänen ensimmäinen tehtävänsä vuonna 1989 liittyi Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatjovin Helsingin vierailuun, joka muistetaan myös Gorbatjovin ensimmäisestä kännykkäpuhelusta. Sittemmin Maimo Henriksson on ollut paljon tekemisissä Suomen Venäjän-suhteiden kanssa ja myös asunut Venäjällä: "Jokaisen matkan jälkeen minulla oli tapana istahtaa nojatuoliini Moskovan kotimme pienessä kirjasto- ja TV-huoneessa ja huokaista helpotuksesta – taas yksi matka, josta selvisin hengissä!" Ruotsiin Maimo Henrikssonilla on ollut vahvat siteet ensin ruotsalaisen isoisänsä ja sittemmin myös äitinsä puolison kautta. Suomen suurlähettiläänä Ruotsissa hän aloitti syksyllä 2021 ja on jo ehtinyt olla mukana historiallisissa hetkissä täälläkin. Suomen presidentti Sauli Niinistö teki päätöksen Suomen liittymisestä Naton perussopimukseen ollessaan valtiovierailulla Tukholmassa: "Itse hetki oli hyvin koruton, Tasavallan presidentti etäyhteydellä suurlähetystön kokoushuoneessa, Suomen hallitus etäyhteyden päässä Helsingissä. Tarkkakuuloisimmat kollegat kokoushuoneen ulkopuolella kuulivat kynän koputuksen – siinä se oli!" Tuottaja Sari-Anna Söderman sari-anna.soderman@sverigesradio.se

2022-08-12 07:00 - 37:51

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Uumajalainen oopperalaulaja Susanna Levonen kertoo, kuinka Tukholman lähiössä kasvaneesta ujosta lapsesta kasvoi oopperalavat valloittanut laulaja.

Oopperalaulaja Susanna Levonen oli pienenä mietiskelevä unelmoitsija ja ujo lapsi, mutta rakkaus laulamiseen johti ammatiin, jossa yhdistyvät urheilijan, näyttelijän sekä musiikon taidot. Kesäpuheessaan Susanna Levonen kertoo, miten hän päätyi oopperalaulajaksi ja mitä tämä ammatti on häneltä vaatinut ja antanut. "Laulunopettajani sanoi, että minusta täytyy tulla oopperalaulaja, ja että minulla on dramaattinen ääni! Vasta vuosia myöhemmin aloin luottaa itseeni ja omaan vaistooni", Susanna Levonen sanoo. Tuottaja: Jan Jacobson jan.jacobson@sverigesradio.se

2022-08-05 06:00 - 28:20

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2022: Liam Kalevi Hytönen berättar om sin krokiga väg till humortoppen.

Liam Kalevi Hytönen ville bli akademiker och det krävdes några riktigt tråkiga dagar under lockdown i Spanien, innan han insåg att han kunde leva på sin humor. Liam Kalevis familj flyttade flera gånger under hans uppväxt och han blev tidigt van vid förändringar och nya kulturer. "Det är faktiskt först när jag skriver den här texten som jag inser att jag har en tendens av att åka iväg när jag blir osäker", säger Liam Kalevi. Producent: Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

2022-07-29 07:00 - 38:53

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Entinen missi, itse nimitetty muuttoasiantuntija Sanna-Kaisa Saari kertoo, miten kuusi viikkoa ilman ajokorttia sai hänet kyseenalaistamaan kaikki elämänsä suuret valinnat. Alkoi muutosten sarja.

Kun Sanna-Kaisa ajoi ylinopeutta Tampereen moottiritiellä ja menetti ajokorttinsa, ymmärsi hän, että hän asui väärän miehen kanssa, väärässä paikassa ja väärässä maassa. Edes Miss Finlandiksi tituleeraaminen ei antanut Sanna-Kaisalle tunnetta, että hän olisi aito suomalainen. Ei myöskään Suomen passi, suomalainen pankkitili, eikä edes talo, jossa oli sauna sekä sisällä että ulkona. Sanna lähti tervehtimään ystäviään Ruotsissa: "Siellä, kuppikakkujen, koristeiden ja vaippakakun keskellä päätin, että minä muutan kotiin, Tukholmaan." Sanna-Kaisa Saari on valittu kesäpuhujaksi Sveriges Radio Finskan yleisön joukosta. Tuottaja Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

2022-07-22 07:00 - 38:07

Sveriges Radio Finskas Sommargäster 2022: Jessika Sillanpää är dansaren och företagaren, som via egen erfarenhet av att vara barn till en brottsförövare gick till att hjälpa andra anhöriga till gärningsmän.

Jessika Sillanpää vill förändra samhället så att barn till brottsförövare får stöd och inte behöver känna skam eller ansvar för brott som inte är deras ansvar. Jessika berättar om sitt livs trauma, då hennes pappa hamnade i fängelse för mordförsök på hennes mamma. Det resulterade i både stor skam och enormt ansvar för Jessika. Jessika är en dalkulla som är bosatt i Sörmland. Trots sin unga ålder är hon rik på både livserfarenhet och olika kulturer. Producent Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

2022-07-15 07:00 - 32:43

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Ruotsin ainoa suomen kielen professori Jarmo Lainio kertoo, miten hän on valloittanut kielen toisensa jälkeen – myös suomen kielen. Joulukortista se alkoi, polku johti professuuriin ja matkoihin ympäri maailmaa.

Jarmo Lainiota kiusattiin koulussa suomalaistaustan takia. Hän vaihtoi identiteettinsä ruotsalaiseen, mutta halusi aikuisiässä oppia suomen kielen uudelleen. Kun Jarmon isä kuoli, oli suru niin suuri, että Jarmo uppoutui töihin ja kehitti itselleen työhulluuden taakan – vielä tavallisen suomalaisen työhulluuden lisäksi. "Kolmekymppisenä sain identiteettini tasapainoon, valitsin molemmista parhaat ilmiöt: sauna, kalastus ja itsepäisyys Suomesta. Urbaani tyyli, Janssonin kiusaus ja kompromissin taito Ruotsista." Kaikki Sveriges Radio Finskan kesäpuhe-ohjelmat löydät Sveriges Radio Play:sta, käytä hakusanaa Kesäpuhujat. Tuottaja Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

2022-07-08 07:00 - 37:31

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Jemina Hämäläinen kertoo matkastaan hautausurakoitsijaksi.

Tie hautausurakoitsijaksi kulki omien läheisten menettämisen kautta. Aivosyöpä johti Jeminan äidin kuolemaan ja hänen isänsä puolestaan kuoli odottamattomasti saunaan. "Olen oppinut ajan tärkeyden, turhan riitelyn tarpeettomuuden sekä kärsivällisyyden tärkeyden. Ei tarvitse olla täydellinen, kunhan osaa kuunnella." Tuottaja Johanna Dickson johanna.dickson@sverigesradio.se

2022-07-01 07:00 - 36:25

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2022: Pianisten, låtskrivaren och poeten, Franska Trions Matti Ollikainen är Ullatti-sonen som kom hem till Göteborg.

Matti Ollikainens storslagna liv består av små stunder som inte sällan innebär ett inslag av rock'n'roll. Matti leder lyssnaren in i hans värld där musikerlivet visar sitt rätta ansikte – alltifrån travtidnings-gig till alldeles för små hotellrum. Göteborg är Mattis hemmaplan, fast barndomsminnen från Ullatti lever kvar och får honom att skratta gott. Producent: Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se

2022-06-24 07:00 - 42:00

Sveriges Radio Finskan kesäpuhujat 2022: Tubettaja Beatrice Reiman kertoo miten omat vaatimukset ja liian kova työnteko ajoivat hänet työuupumukseen vasta 17-vuotiaana – ja miten hän selvisi.

Tukholmalainen Beatrice Reiman nousi 14-vuotiaana suosituksi tubettajaksi ja elämä tuntui täydelliseltä – kunnes kolme vuotta myöhemmin stressi sai hänen kroppansa lamaantumaan ja hänen ilonsa katosi. Kuraattorin vastaanotolla Reiman sai 17-vuotiaana diagnoosin: uupumus ja uupumuksesta johtuva masennus. Kesäpuheessaan Beatrice Reiman kertoo, miksi hän rakastaa tehdä töitä – mutta miksi hän on myös opetellut suhtautumaan töihin ja suorituksiin uudella tavalla. Tuottaja: Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

2021-08-20 07:00 - 33:02

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Tukholman yliopiston lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen professori Arniika Kuusisto pureutuu kesäpuheessaan, miten lasten arvomaailma ja käsitys maailman synnystä muovautuvat.

Kansainvälistä uraa tehnyt professori Arniika Kuusisto on työmatkoillaan törmännyt mitä erikoisempiin kysymyksiin. Australiassa esimerkiksi ihmeteltiin, miten on mahdollista, että Suomessa opettaja voi pienemmissä kouluissa itse päättää koulujen alkamisajoista. Se oli australialaisyleisön mielestä suurin piirtein sama asia kuin, että opettaja voisi päättää, milloin aurinko nousee ja laskee. Arniika Kuusisto kävi viisi vuotta sisäoppilaitosta ja sanoo kiinnostuksensa arvojen ja sosialisaation tutkimiseen heränneen osin siellä vietettyjen kouluvuosiensa pohjalta. ”Arvojen siirtymisessä vanhemmilta lapsille on tutkimuksen tulosten mukaan tärkeää se, että vanhemmat elävät myös itse opettamiensa arvojen mukaan.” Tuottaja Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

2021-08-13 07:00 - 42:17

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Biologi Urpo Taskinen ymmärsi ilmastonmuutoksen vakavuuden vuosia sitten. Hän myi autonsa ja hankki sen sijaan velomobiilin eli polkuauton.

Vuosia sitten biologi ja ilmastoaktivisti Urpo Taskinen teki lupauksen vielä syntymättömille lastenlapsilleen, että hän tekisi kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hän myi autonsa ja on sen jälkeen polkenut tuhansia kilometrejä ensin pyörällä ja sitten velomobiililla, eräänlaisella polkuautolla. Sillä hän matkasi m.m. Pariisin ilmastokokoukseen. "Ihastuin. Vauhdin hurma oli yksi asia, mutta myös se, että tuo velomobiililla ajaminen oli niin leppoisaa. Olisi kuin olisin istunut kotona TV-sohvassa, istuin jopa paremmin!" "Jos haluamme lapsenlapsillemme tulevaisuuden joka on hyvä ja vakaa niin ilmastonmuutos ja luonnon moninaisuuden pelastaminen on tärkeämpää kuin mikään muu." Tuottaja Heidi Herrmann heidi.herrmann@sverigesradio.se

2021-08-06 07:00 - 27:11

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Johanna Parikka Altenstedt lähti opiskelemaan oikeustieteitä 53-vuotiaana, sillä hän halusi itse vaikuttaa vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen, mutta myös susien asemaan Ruotsissa.

Kesäpuhuja Johanna Parikka Altenstedt on sosiologi, toimittaja, kieli- ja susiaktivisti sekä juristi ja hän aikoo pureutua ruotsinsuomalaisuuteen kolmen eri teeman kautta. Sudet, sisu ja suomalaisuus ovat johdattaneet Johanna Parikka Altenstedtin lakiopintojen pariin 53-vuotiaana. ”Se joka ei ole taistellut kielensä ja identiteettinsä puolesta vieraassa kulttuurissa, ei ymmärrä, kuinka kuluttavaa se on.” Tuottaja Tytti Jussila tytti.jussila@sverigesradio.se

2021-07-30 07:00 - 31:03

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Mertajärveläinen eläkeläinen, entinen kuorma-auton ja metsäkoneen -kuljettaja Sture Karlsson on kiintynyt pohjoiseen kotiseutuunsa. Kotikylään, jonka koulussa hänelle tehtiin kallonmittaus lapsena. Mertajärvellä hän myös tienasi ensimmäiset rahansa riekon- ja kärpänpyynnillä. Siellä hän asuu koiransa valitseman norjalaisen vaimonsa kanssa.

Sture Karlsson ei ole koskaan hylännyt kotikyläänsä, Mertajärveä, vaikka hän onkin kuljettajan työnsä takia asunut muuallakin. – Tämä oon mailman paras paikka, täälä saattaa vielä jua joka purosta vettä", hän sanoo. Kylän yhteishenki ja vapaus ovat Sturen mielestä korvaamattomia asioita, mutta uhattuina keskustelun käydessä kuumana maa-, ja vesioikeuksista. Sture koki 1950-luvulla pääkallonmittauksen koulussa. Kun hän näytti päähän tulleita arpia kotonaan, äiti tuumasi, että kyse oli "Hitlerin hommista". Koulu, missä äidinkieltä, meänkieltä, ei saanut puhua, oli monelle muutoinkin ankara. Närväksikin kutsuttu Mertajärvi tuntureiden lähellä on Ruotsin pohjoisimpia kyliä, mutta Sture Karlssonin mielestä se ei ole syrjässä. Yhteydet ovat tiiviit ja hyvät niin Suomeen kuin Norjaankin. Sturen vaimokin on rajan toiselta puolelta. " Koira valitti mulle vaimon ja tulin tutuksi norjalaisten kansa" , Sture kertoo kesäohjelmassaan. Tuottaja Bertil Isaksson bertil.isaksson@sverigesradio.se

2021-07-23 07:00 - 33:00

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2021: Rektor Maria Erlandsson tilldelades det pedagogiska ledarskapspriset 2020 i Uppsala kommun. "Genom fortbildning, en evig tilltro till vår förmåga och kärlek lyfter hon oss vuxna, så att vi ska vara de absolut bästa versionerna av oss själva för att forma kommande generationer", lyder motivationen.

När Maria var 8 år skickades hon hem från lekkompisen eftersom kompisens mamma hade fått veta att Maria är rom. Hon vet hur det känns att försöka gömma sin identitet för att man är rädd för hur folk ska se på en. Idag ser hon sitt ursprung som något fint, något som gett henne möjligheten att få det bästa av många världar. "När jag firade första gången midsommar med min svenska make och hans familj - jag som är uppvuxen på lenkkimakkara lärde mig att käka sill!" "Det märkliga är att jag har fått höra så många gånger: Men Maria du är ju som svensk! Speciellt när det har gått bra i mitt liv. Men sekunden som något dåligt hände - då var man svartskalle." Om någon hade sagt till Maria när hon var en bråkig tonåring att hon en dag skulle bli rektor, hade hon skrattat högt. Men idag är det precis det hon är: både rektor och ledarskapscoach. Producent Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

2021-07-16 07:00 - 29:06

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Haaparantalaisesta Sebastian Westin-Viippolasta tuli maailman nopein parabob-kelkkailija itsemurha-aikeiden, Intian meditaatiokurssin ja Himalajalla tapahtuneen onnettomuuden kautta.

Vielä terveenä nuorukaisena Sebastian Westin-Viippola hautoi itsemurhaa, kunnes ymmärsi, että muita ilahduttamalla voi kasvattaa omanarvontuntoaan. Pyörätuoliin jouduttuaan hän sai valita jäädäkö masentuneena sohvalle vai alkaako testata, mitä elämällä vielä on annettavaa: vuonna 2021 Westin-Viippola voitti vuoden 2021 parabob-kelkkailun maailmancupin. "Meidän täytyy vain jaksaa ja käyttää sitä sisua, mitä meillä on", kannustaa Sebastian Westin-Viippola. Teija Nurminen teija.nurminen@sverigesradio.se

2021-07-09 07:00 - 28:02

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2021: Artisten och låtskrivaren Ana Diaz berättar om sitt händelserika liv – om det italienska äktenskapet i Detroit, låtskrivarkarriären i Los Angeles och varför hon var så tyst i Så mycket bättre.

Artisten och låtskrivaren Ana Diaz har alltid simmat motströms men hennes ärlighet och sårbarhet har lett till framgång. I år vann hon två Grammisar – som årets textförfattare och årets pop. I sitt program får vi följa hennes krokiga musikaliska och personliga resa från Detroit och London till Los Angeles och slutligen till Stockhom – fram till året då hon blir hela Sveriges Ana Diaz. Hennes liv präglas av en inre känsla som driver henne framåt. En vind eller en eld: "När jag tittar på min släkt, i Finland och Spanien, så verkar vinden och elden finnas i dom också. Dom brinner." Producent Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se

2021-07-02 07:00 - 40:19

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Karjalan evakko Pentti Käppi kertoo, miten sota vei häneltä kodin kerta toisensa jälkeen ja kuinka perhe jaettiin kahteen maahan ja kolmeen osaan.

88-vuotiaan Pentti Käpin elämä alkoi Karjalan kannakselta, mutta on tuonut hänet vuosien saatossa useita kertoja Ruotsiin, jonne hän asettui 1952. Talvi- ja jatkosota veivät Käpin perheenjäseniä niin evakoksi, rintamalle kuin sotalapsiksikin, Pentti heidän joukossaan. "Palasimme kahden sotalapsivuoden jälkeen Suomeen. Tilanne oli muutaman kuukauden vähän eriskummallinen, koska neljä perheenjäsentä puhui vain suomea ja neljä vain ruotsia. Minä puhuin molempia kieliä ja sain näin ollen tärkeän roolin tulkkina." Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se

2021-06-25 07:00 - 32:04

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2021: Koronapotilaita kuntouttaneen fysioterapeutti ja avantouimari Tanja Lappalaisen mennyt vuosi on ollut hänen elämänsä pisin maastojuoksu.

Fysioterapeutti Tanja Lappalaisen menneeseen vuoteen mahtuu paljon iloa ja surua, niin työssä kuin yksityiselämässäkin. Ero, kylmäuinti, ja koronapotilaiden kuntoutus sekä uudenlaisten työasujen käyttö. Vaikka Tanja on vuoden aikana nähnyt monta eri kohtaloa, on yksi potilas, jota Tanja ei koskaan tule unohtamaan – ruotsinsuomalainen potilas, jonka korona vei. "Pidin potilasta kädestä kiinni koko toimenpiteen ajan. Olin siinä, kun hän nukahti ja sai letkun. Käden ote hellittyi. Hän jaksoi olla intubaatiohoidossa muutaman päivän, mutta valitettavasti ei hän siitä unesta koskaan herännyt." Pauliina Rinne pauliina.rinne@sverigesradio.se

2021-06-18 07:00 - 38:04

Sveriges Radio Finskas sommargäster – Kesäpuhujat 2021: Opinions- och kulturskribenten Lotta Ilona Häyrynen berättar om sitt liv, där resan gått från knarkarkvarter via hårdrocksbarer till vinmingel med ministrar.

Lotta Ilona Häyrynen kom till Norrköping från Björneborg som sexåring. Flytten till Sverige rörde ihop allt som har med klass att göra. Referenser och nätverk försvann. Hon förstod inte ABBA:s storhet och visste inte vilka Hasse och Tage var förrän i sena tonåren. Lotta Ilona Häyrynen växte upp med sin ensamstående språkvetarmamma som gjorde allt för att historien inte skulle upprepa sig. ”Kriget, hennes barndom, fädernas alkoholism, skammen. Inget skulle få lasta mig.” Kaksikielisessä kesäpuheessa kuulemme Lotan koskettavasta – ja ainoaksi jääneestä tapaamisesta isänsä kanssa. "Isäni joi puoli pulloa konjakkia, ennen kuin pystyi istumaan pöytään kanssani. Ymmärsin heti, mihin äitini oli rakastunut. Isälläni oli huumoria ja järkeä." Producent: Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se

2020-08-21 08:00 - 37:13

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2020: När Pauli Jokela blev artisten Paul Rey förlorade han sina rötter i Sverige, Finland och Chile. Men hur mycket kostar den amerikanska drömmen?

"I ett försök till att gömma min språkliga osäkerhet till mina föräldrars ursprung förkortar jag bort namnens nationella klang. Pauli blir till Paul och Reyes blir till Rey. Genast känner jag mig mer bekväm", berättar Paul Rey om de första stegen till hans internationella karriär. Men någonstans på vägen går han förlorad i den amerikanska imagen. I Sverige får han ett överraskande mottagande: "Du är ju en så att säga amerikansk artist! – Där blir ironin fulländad. Hur hamnar jag här?" I Finland blir han istället tagen som deras egen artist: "Här var det Pauli Jokela som var i fullt fokus. Jag var nu varken en amerikansk eller svensk artist. Jag var den finska artisten med den internationella karriären och den stora hitten för stunden." Producent: Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se

2020-08-14 08:00 - 31:44

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Työelämätutkija ja professori Susanna Toivasen matka tieteen maailmaan kävi kymmenien työpaikkojen kautta.

Työelämätutkija Susanna Toivasen omalle työtaipaleelle mahtuu hyvää johtajuutta opettanut ruotsinsuomalainen siivousyrityksen pomo, koulukaverin hengen vaatinut traaginen työpaikkaonnettomuus sekä lopulta sysäyksen lentoemännän työstä kohti tutkijanuraa antanut pahoinpitely Seattlen kaduilla. Susanna Toivasen vaiherikas työura ylä- ja alamäkineen on antanut myös paljon aineksia hänen nykyiseen työhönsä, jossa hän tutkii työelämän hyvin- ja pahoinvointia. "Joskus opiskelijat ovat ahdistuneita ja epäröivät, ovatko he valinneet oikean koulutuksen. Kannustan heitä sanomalla, ettei kaikkea voi aina heti tietää, on annettava itselleen aikaa miettiä. Minä otin opinnoista 15 vuoden tauon, ja hyvin on mennyt." Laura Santala laura.santala@sverigesradio.se

2020-08-07 08:00 - 27:21

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Helsinkiläinen toimittaja ja kirjailija Päivi Storgård kertoo sukunsa vaietusta surusta: sedästä, joka lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin ja isästä, joka menetti isoveljensä.

Päivi Storgård on koonnut vuosien ajan tietoa sukunsa vaietusta salaisuudesta yhdessä serkkunsa, ohjaaja ja kirjailija Anna Takasen kanssa. Päivin setä Timo Takanen oli täyttämässä viisi vuotta, kun hänet lähetettiin sotaa pakoon Ruotsiin. Vain kolmevuotias pikkuveli Leevi, Päivin isä, jäi Suomeen. Veljekset löysivät toisensa uudelleen murrosikäisinä. "Aikuisena Timo ja Leevi soittivat usein puheluita, joissa ei oikeastaan sanottu mitään. Kuunneltiin toisen hengitystä ja sanottiin juu, kaikki on hyvin", Päivi Storgård kertoo. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

2020-07-31 08:00 - 40:16

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Lääkäri Jouko Pirhonen sekä kätilö Tiina Pirhonen ovat tuoneet suomalaista synnytysosaamista muihin Pohjoismaihin.

Finska handgreppet –tekniikassa, jota Jouko sekä Tiina Pirhonen opettavat, on kyse vakavien synnytysvaurioiden ehkäisemisestä. "Vakavan synnytysrepeämän saaminen on todella invalidisoivaa naiselle", kätilö Tiina Pirhonen kertoo. "Se on suuri häpeä, ja siitä ei mielellään puhuta." Synnytyslääkäri Jouko Pirhonen toteaa, että hienointa ammatissa on se tunne, kun näkee että kaikki menee synnytyksessä hyvin: "Siinä tulee kyynel silmään edelleen." Tuottaja: Tytti Jussila tytti.jussila@sverigesradio.se

2020-07-24 08:00 - 28:52

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Ilmakehätieteiden tutkija Ilona Riipinen puhuu elämän tärkeimmistä asioista: ilmasta, tiedosta ja rakkaudesta.

Professori Ilona Riipinen tutkii elinehtoamme ilmaa ja sitä, miten ilman pienhiukkaset vaikuttavat terveyteen ja ilmaston lämpenemiseen. "Olen halunnut uskoa, että pelko ei ole kestävä motivaattori tekemään niitä muutoksia, joita ympäristön pitäminen elinkelpoisena ja terveellisenä edellyttää. Luulen, että olen ollut väärässä", Riipinen sanoo. Ilona Riipinen puhuu myös siitä, miltä lapsen saaminen tuntui monen vuoden toivomisen ja pettymisen jälkeen: "Tajunnan räjäyttävä rakkauden, merkityksellisyyden ja juurtumisen tunne on kaiken vaivan arvoista". Tuottaja: Heidi Herrmann heidi.herrmann@sverigesradio.se

2020-07-17 08:00 - 28:56

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Jalkapalloilija Joona Toivio kertoo, miten Suomen miesten jalkapallomaajoukkue ensimmäistä kertaa koskaan saavutti EM-kisapaikan marraskuussa 2019.

Ruotsin Allsvenskanissa göteborgilaisjoukkue BK Häckenissä pelaava Joona Toivio kertoo, mitä erityistä on nykyisessä Suomen maajoukkueessa, joka saavutti maan historian ensimmäisen EM-kisapaikan. Toivio kertoo myös lapsuudestaan perheessä, johon kuului perhehoitoon sijoitettuja lapsia. "Jalkapalloilijana minulta on monesti kysytty, kuka tai ketkä ovat esikuviani. Vastaus on aina ollut omat vanhempani", Joona Toivio sanoo. Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

2020-07-10 08:00 - 28:58

Sveriges Radio Finskas sommargäster 2020: Nina Wähä, författaren till den prisbelönta romanen Testamente återvänder till sin barndoms somrar hos sin mormor i Lohijärvi i finska Tornedalen.

"Jag minns när vi skulle plocka hjortron på myren. Kläpit, vi storstadsbarn, klev runt på de gröna kuddarna och var livrädda för att sjunka ner i en hålighet och uppslukas av världen för evigt", berättar Nina Wähä. När hennes mamma träffar sina syskon säger de ”Syö sika, huomenna tapetaan” till varandra. "Alla släkter har en jargong, humor eller förenande kraft, i en eller annan form." Producent: Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se

2020-07-03 08:00 - 28:38

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Janne Raninen, elinkautisvanki, joka pohtii valintojaan, mennyttä ja tulevaa.

Janne Raninen on tuomittu vankeuteen kahdesta eri murhasta. Vuonna 1998 hän sai tuomion gangsterijohtaja Dragan Joksovicin murhasta Solvallan raviradalla, vuonna 2003 osallisuudesta rikollisen lapsuudenystävänsä Volkan Ünsalin murhaan. Kesäpuheessaan Janne Raninen kertoo, miten hän aikoinaan teki huonoja valintoja, miten kaksi murhaa ja 23 vuotta vankilassa ovat muokanneet häntä, miten hänen tyttärensä syntymä muutti hänen elämänpolkunsa, miten hän on viettänyt aikansa vankilassa sekä mitä hän ajattelee tulevaisuudesta nyt, kun hän on pääsemässä koevapauteen tämän vuoden lopussa. "Tiedän, että edessä on suuria haasteita. Nyt asun yksin kahdeksan neliömetrin kokoisessa sellissä, joka on lukittuna 16 tuntia vuorokaudesta. Muutaman kuukauden päästä asun perheeni kanssa normaalikokoisessa asunnossa, jonka ovesta voin tulla ja mennä kuten haluan". Elinkautisvanki, restonomi, kirjailija Janne Ranisen kesäpuhe on äänitetty Riihimäen vankilan studiossa vankilan opinto-ohjaajan avulla. Tuottaja: Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

2020-06-26 08:00 - 29:17

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2020: Lina Puranen, ruotsinsuomalainen TV-tuottaja, joka nosti esiin työläisluokan elämänkohtalot ja sai yleisön liikuttumaan ja suuttumaan.

TV-tuottaja Lina Purasen sarja Kova työ raivostutti ja ihastutti katsojia viime syksynä. Nyt Puranen kertoo, miten omaan postilaatikkoon tipahtanut vihakirje pysäytti. Puranen vie kuuntelijan myös lapsuutensa kesiin Keski-Suomeen ja kertoo suvun neljän sukupolven ihmiskohtaloista Ruotsin ja Suomen välillä. "Hyvästelyt olivat mummille tosi rankkoja, ja sain usein huonon omatunnon kun lähdin pois. Varmaankin vaikeus hyvästellä on ollut jonkinlainen trauma lapsuuden sotalapsikokemuksista. Ja muutenkin, luulen että osaan nyt, kun olen itse äiti, kuvitella miltä tuntuu kun omat lapset ja lapsenlapset asuvat toisessa maassa. Että se kaipuu on valtava", Puranen kertoo. Producent: Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

2019-08-23 08:00 - 31:31

Sisuradion kesäpuhujat 2019

Richard Nyman syntyi Eskilstunassa ja kasvoi Upplands Brossa. Lapsena hänen elämäänsä kuuluivat näpistelyt, pahoinpitely ja luvaton autolla ajaminen. Nyt Richardilla on korkeakoulutodistus, ja hän tekee työtä romanikysymysten parissa Eskilstunan kunnassa. "Lapsuus ja nuoruus oli niin ja näin, jouduttiin poliisin kirjoihin, mutta yksi ilta muutti elämäni", Richard kertoo. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

2019-08-16 08:00 - 20:48

Kesäpuhujat 2019

22-vuotias jalkapallolupaus Kaisa Collin pelaa Suomen maajoukkueessa ja ammattilaisena Eskilstuna United-joukkueessa. Kaisa puhuu omasta jalkapallourastaan, unelmistaan sekä naisten ja miesten jalkapallon eriarvoisuudesta. "Jos miespelaaja pelaa yhden kauden vaikka Kiinassa rahakkaalla sopimuksella, on koko loppuelämä turvattu, kun taas naispelaaja joutuu aina jännittämään, millä tulee toimeen peliuran jälkeen", Kaisa Collin kuvailee. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

2019-08-09 08:00 - 43:31

Sisuradios sommargäster 2019

Jojo Tuulikki Oinonen avled i slutet av januari 2022 efter en längre tids sjukdom. Hon arbetade som terapeut med skam som specialområde. Att vara sverigefinne var länge skamfyllt för Jojo, hon försökte att inte vara alltför finsk inför sina kompisar, men lyckades inte alltid. "Jag skulle vilja hylla alla sverigefinnar, allra mest de finska mammorna som inte velat stå i förgrunden, men aldrig heller vikit undan", säger Jojo Tuulikki Oinonen i sitt sommarprat 2019. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

2019-08-02 08:00 - 31:10

Sisuradion kesäpuhujat 2019

Leena Häyrynen oli mukana, kun Sveriges Radion suomenkielinen toimitus perustettiin 50 vuotta sitten. Hän teki radiota 42 vuotta ennen eläköitymistään. Lähetysaikaa oli aluksi kuusi tuntia viikossa, ja tavoitteena oli täyden palvelun vähemmistöradio samaan tapaan kuin Suomessa oli suomenruotsalaisilla oma radiokanavansa. "Sisuradio on ja on ollut maan suurin ruotsinsuomalainen kulttuurilaitos ja meidän ruotsinsuomalaisten ääni", Leena Häyrynen toteaa. Niki Bergman niki.bergman@sverigesradio.se

2019-07-28 16:03 - 27:43

Sisuradion kesäpuhujat 2019

Jari Salonen on ludvikalainen rockmuusikko ja tatuoija toisessa polvessa. Mustanaamio, Elvis ja isoisä Leo ovat muokanneet Jari Salosen elämää. Salonen oli kaksi viikkoa koomassa rankan huumeputken seurauksena ja oli kuolla yliannostukseen:"Olen onnellinen siitä, että sain vielä toisen mahdollisuuden, nyt mennään päivä kerrallaan". Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se

2019-07-19 08:00 - 33:02

Sisuradion kesäpuhujat 2019

Skånessa sisätauti- ja ylilääkärinä työuransa tehnyt 96-vuotias Raili Eyrich kertoo muistojaan Suomen talvisodasta ja jatkosodasta. Raili oli sota-aikaan aluksi tornilottana Helsingin olympiastadionin tornissa ja myöhemmin rajalottana itäisessä Suomessa. "Keväällä 1942 minut lähetettiin Karjalan kannakselle aivan rintamalle, tietenkin minua pelotti. Piti oppia kuulemaan milloin ammukset menivät yli tai tulivat kohti", kuvailee Raili Eyrich. Tytti Jussila tytti.jussila@sverigesradio.se

2019-07-12 08:00 - 27:33

Sisuradios sommargäster 2019

Minerva Ekrelius är en queer, polyamorös grafisk designer som vurmar för djurens rättigheter och veganism. Minervas mamma är finsk och Minerva har bott tio år i Finland där hon säger sig ha hittat sig själv. "Finland har skapat den jag är, där blev jag vuxen och skapade mina värderingar och det är det som gör att jag vet var jag står idag", säger Minerva Ekrelius. Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se

2019-07-05 08:00 - 25:43

Kesäpuhujat 2019

Kesäpuheessaan Keijo J Salmela kertoo, miten hän sai roolit kahdesta Harry Potter -elokuvasta ja mitä Cloe-koira hänelle merkitsee. Helsingborgilainen paikallisjulkkis, 1,15 metriä pitkä näyttelijä, on värikäs näky. "Minulla on aina mukavan näköiset vaatteet, keltaista, roosaa ja hattuja. Minusta päällä pitää olla väriä, kun mustia vaatteita on joka paikassa", hehkuttaa Keijo J Salmela. A-L Hirvonen Nyström anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

2019-06-28 08:00 - 38:06

Sisuradion kesäpuhujat 2019

Mosambikin Beirassa liikkunut valeuutinen oli vähällä viedä entisen sosiaalityöntekijän Marjatta Mäkelän hengen. Kesäpuhuja Marjatta Mäkelä on tehnyt sosiaalityötä lapsiperheiden parissa yli neljä vuosikymmentä, pääosin Tukholmassa sekä viisi vuotta Mosambikissa aikana, jolloin maa oli sisällisodassa. "Täällä 'sossu' on pahinta, mitä on olemassa. Monille jopa pelottavampi kuin poliisi. Mosambikissa olimme toivottuja vieraita, joiden apua pyydettiin ja arvostettiin", Mäkelä kertoo kesäpuheessaan. Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

2019-06-21 08:00 - 33:28

Sisuradion kesäpuhujat 2019

Susanna Pettersson aloitti Nationalmuseumin pääjohtajana elokuussa 2018. Museo on yksi Euroopan vanhimmista, sillä se on perustettu jo vuonna 1792. Museojohtaja puhuu tiedosta, uteliaisuudesta, vaikuttamisesta ja kulttuurin merkityksestä. "Tämän päivän maailmassa pärjäämisen edellytyksenä on kyky käsitellä tietoa ja pystyä arvioimaan onko se luotettavaa", Susanna Pettersson korostaa. Kyösti Hagert kyosti.hagert@sverigesradio.se

2018-08-08 06:00 - 18:49

Ruotsinsuomalaiskysymysten parista eläkkeelle jäänyt Mirjaliisa Lukkarinen Kvist tekee kesäpuheessaan kuolinsiivousta. Vastaan tulee rakkausrunoja, vanhoja valokuvia ja eläkeviraston oransseja kirjekuoria.

Hiljattain työt lopettanut Mirjaliisa Lukkarinen Kvist on nyt onnellinen eläkeläinen. Aikaa jää kulttuuriin, kuntoiluun ja ystävien tapaamiseen. Pitkän työuransa aikana Mirjaliisa Lukkarinen Kvist ehti tutkia ruotsinsuomalaisuutta sekä toimia hallintoaluetiedottajana Surahammarissa ja Tukholmassa. Kun hän muutti Ruotsiin ylioppilaskirjoitusten jälkeen, hänellä ei ollut työkokemusta. Vaikka repussa oli vain lukion rehtorin suosituskirje, töitä löytyi sairaanhoitoapulaisena. Työ vähemmistökysymysten parissa opetti kärsivällisyyttä Vähemmistötyönsä aikana hän tapasi monia järjestöaktiiveja ja tulisieluja ja sai myös oppia, että vähemmistöasioiden eteenpäin vieminen on välillä turhauttavan hidasta. Joskus asioiden ajaminen saattaa viedä jopa vuosia. Äitini oli se, joka ohjasi minut ensin keskikouluun ja sitten lukioon. Hän oli karjakko ja emäntä. Minussa hän ei nähnyt minkäänlaista emännän ainesta. Hän valitti aina, että olin laihan luiru ja mikä pahinta, pelkäsin lehmiä. Mirjaliisa Lukkarinen Kvist Kesäpuheessaan Mirjaliisa Lukkarinen Kvist puhuu opiskelun merkityksestä, lapsuuden hiihtokilpailuista, eläkepäivien iloista. Hän kertoo myös rakkaudestaan nykyiseen kotikaupunkiinsa. Jo pelkkä ajatuskin lomamatkasta synnyinseudulle Kärsämäelle saa hänet ikävöimään Tukholmaa. Mirjaliisa Lukkarinen Kvistin valitsema musiikki: Brita Koivunen: Polttava liekki Celia Cruz: Rie Y Llora Cesaria Evora: Tiempo Y Silencio Monica Zetterlund: Sakta Vi Gå Genom Stan Ohjelman tuotti Tuomas Ojala. Tuomas Ojala tuomas.ojala@sverigesradio.se

2018-08-01 06:00 - 16:31

Kesäpuheessaan väitöskirjatutkija Kristian Niemi vertailee Intian ja Ruotsin uskonnonopetusta, kertoo hyödyllisestä kielitaidosta ja paljastaa, mitä tapahtuu, jos Intiassa juoksee liian kovaa.

”Intia voi olla paljon, mutta harvoin se on tylsä! Kristian Niemi, uskontohistorian opettaja Uskonnon ja filosofian opettaja Kristian Niemi teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa vasta aikuisiällä. Matka suuntautui Intiaan, Karlstadin yliopiston opintokeskukseen Varanasiin, jossa hän opiskeli neljän kuukauden ajan. Intia yllätti monin tavoin, siellä oli muun muassa hyötyä suomen kielen taidosta ja intialaisten sosiaalisuus oli tarttuvaa. Kristian Niemi on syntynyt Suomessa, Karjaalla. Hän opettaa Karlstadin yliopistossa uskontohistoriaa, erityisesti buddhismia ja hinduismia, ja tekee väitöskirjaa Tukholman yliopistossa. Väitöskirjassaan hän tutkii muun muassa sitä, miten uskonto käsitetään ja miten sitä opetetaan Intian kouluissa. Kun ennen matkaa Niemen huolena oli, miten hän osaisi kertoa oppilailleen Intian uskonnoista, olikin matka jälkeen huolena se, miten hän ehtisi kertoa kaiken, mikä pitäisi kertoa. Intiassa hän oivalsi myös, että uskonto käsitetään eri tavoin Intiassa ja Ruotsissa. Länsimaissa usko tarkoittaa, että uskoo jotenkin johonkin, Intiassa ei ole paljon väliä sillä, mihin uskot vaan sillä mitä teet. Kristian Niemi, uskontohistorian opettaja Kesäpuheessaan Kristian Niemi pohtii sitä, miten muutto uuteen kulttuuriin vaikuttaa ihmiseen. Niemi paljastaa, miksi hänellä Ruotsiin muuton jälkeen hänellä oli leuka ylirasituksesta kipeänä ja kuinka todella vähäpuheisesta suomalaisesta voi tarvittaessa tulla lähes suupaltti, kun olosuhteet ovat oikeat. Kristian Niemen valitsema musiikki: S.P. Balasubrahmanyam ja P. Susheela: Nenu Varana Nuvvu Asi Eppu Normaali: Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset Ismo Alanko: Hetki hautausmaalla Madame Gandhi: Future is Female Zen Café: Stop Riitta Niemi riitta.niemi@sverigesradio.se

2018-07-25 06:00 - 14:04

Outi Niskala kertoo kesäpuheessaan lammasvuodesta ja paimenkoiran kouluttamisesta. Lampurilla riittää tekemistä, sillä lampaat tarvitsevat hoitajaansa ja border collie Kai harjoitusta.

Outi Niskala on asunut miehensä kanssa jo lähes parikymmentä vuotta Dalslannin Frändeforsissa. Kesäpuheessaan hän pohtii, kuinka pienellä lammastilalla voi pärjätä, jos satsaa laatuun, niin lihan, villan kuin taljojenkin suhteen. Vanha ja yleinen luulo, että lampaat hoitavat itse itsensä, on väärä Vuodenkierto lammastilalla noudattaa samaa aikataulua joka vuosi. Vapaa-aikaa ei juuri ole, mutta toisaalta harrastukset nivoutuvat nekin lampaisiin: Outi on alkanut kilpailla paimenkoiransa Kain kanssa paimentamisessa. Kumpi tuli ensin, lampaat vai border collie? Outi Niskala painottaa, että border colliella on synnynnäinen tarve paimentaa, eikä niitä koskaan pitäisi hankkia pelkästään seurakoiriksi. Outin border collie "Kai" saa harjoitusta viitenä päivänä viikossa. Harjoituksia tehdään paljon muuallakin kuin kotona, jotta koira oppisi erilaiset tilanteet ja olosuhteet ja eläimet, niin että kilpailussa sitten kaikki sujuisi niin kuin pitäisikin. Ennen kuin koiran kanssa voidaan harjoitukset aloittaa, on sen ehdottomasti toteltava paria peruskäskyä, sillä on oltava toimiva "seis - nappula". Eikä karjaan saa koskea. Paimenkoiran palkkio on saada jatkaa paimentamista. Kunnioitus ja luottamus rakennetaan jo pentuna ollessa. Koira tarvitsee selviä sääntöjä ja lempeyttä. Outi Niskala kertoo, että koiraa ei voi opettaa paimentamaan, se joko osaa sen tai sitten ei. Vähitellen koiran ja lampurin välisestä yhteistyöstä tulee saumatonta, pelkän pillin signaalien avulla tehtävää karjan siirtelyä. Outi Niskalan kesäpuheessa kuuluu kokemuksen ääni. Outi Niskalan musiikkivalinnat: Pave Maijanen: Maailman tuulet Allison Krauss: You´re just a country boy Willie Nelson, Chris Stapleton: My heroes have always been cowboys M A Numminen: Jenkka hevosen puhdistamisesta Tapio Rautavaara: Anttilan keväthuumaus Ohjelman tuotti Ulla Rajakisto. Ulla Rajakisto ulla.rajakisto@sverigesradio.se

2018-07-18 06:00 - 19:10

Teddy Lučić oli mukana Ruotsin jalkapallon kuuluisassa MM-pronssijoukkueessa 1994. Kesäpuheessaan hän kertoo sisusta, Suomesta, jääkiekosta ja jalkapallosta. Ja kehuu Lappeenrantaa ja Vehkataipaletta.

Teddy Lučić on pelannut Ruotsin maajoukkueessa useat EM - ja MM- kisat, voittanut Ruotsin mestaruuden IFK Göteborgin paidassa sekä pelannut Bolognan, Leedsin ja Leverkusenin joukkueissa. Nyt hän on siirtynyt valmennuspuolelle ja Häckenin U19- joukkue on saanut maailmanluokan kokemuksen omaavan valmentajan. Kesäpuheessa palataan lapsuuteen ja nuoruuteen, etsitään syitä onnistumiselle ja elämän valinnoille ja palataan hermostuttaviin hetkiin juuri ennen MM-ottelun alkua. Teddy Lučić on syntynyt ja kasvanut Göteborgissa, äiti on suomalainen ja isä Kroatiasta. Suomella on hänen sisimmässään oma selkeä paikkansa. Äiti saa erityiskiitokset, koska on puhunut pojalleen suomea, ja nyt poika voi seurustella sukunsa kanssa ja: pitää kesäpuheen suomeksi! Jalkapalloa oli pienenä joka paikassa koko ajan: koulussa, kotona, pihalla ja harjoituksissa. Mutta oli yksi urheilu joka kilpailu jalkapallourasta: jääkiekko! Jääkiekko liittyy Suomeen ja suosikkijoukkue on selvä: keltamusta SaiPa! Pienenä minulla oli vain yksi urheiluidoli, NHL:n Philadelphian maalivahti Pelle Lindberg. Fanatismi meni niin pitkälle, että olin päättänyt vaihtaa isompana nimekseni Pelle Lindbergiksi. Mutta minusta tuli jalkapalloammattilainen, isäni suureksi iloksi. Onnistuminen on yhdistelmä monesta asiasta. Teddy Lučić pohtii, että isän puolelta on tullut ymmärrys jalkapalloon, äidin puolelta päättäväisyys ja sisu. Isoisältään "Papalta" hän kuuli lapsena paljon tarinoita, ja yksi niistä on jäänyt erityisesti muistiin. Isoisä kertoi että ei koskaan saa nostaa päätään juoksuhaudassa ollessaan. Sitä opetusta hän on soveltanut jalkapallokentillä: Vastustajaa ei pidä aliarvioida, on oltava varuillaan ja hyviä ohjeita on kuunneltava. Silti hän päätyi joskus "sotaan" isänsä kanssa nuorena rajoja kokeillessaan. Kun hän huomasi silloin menneensä liian pitkälle, hän juoksi salamana ulos pihalle ja kuin stressaantunut orava kiipesi pihapuun yläoksille turvaan. Kunnes joku oli käynyt kaatamassa sen puun. Teddy Lučićin valitsema musiikki: Erkki Junkkarinen: Saimaanrannan laulu Erkki Liikanen: Lätkä lentää (SaiPan kannatuslaulu) 22Pistepirkko: Birdy Zaprešić Boys: Igraj moja Hrvatska (Kroatian virallinen jalkapallolaulu) Ulla Rajakisto ulla.rajakisto@sverigesradio.se

2018-07-11 06:00 - 17:09

Ann-Christine (Anki) Eriander kertoo kesäpuheessaan lapsuudestaan kolmikielisessä perheessä monikielisessä Kistassa. Hän puhuu myös mummostaan, voimistelusta, MM-kisoista ja tankotanssista.  

Tukholmassa asuva kiinteistöpäällikkö Ann-Christine eli Anki Eriander kilpailee Espanjassa tankotanssin eli poledancin maailmanmestaruuskisoissa parinsa Amandan kanssa tänä kesänä jo toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla pari voitti pronssia, nyt tavoitteena on olla paras ruotsalainen pari ja mielellään myös mitalisija. Tankourheilu oli alunperin miesten laji Tankotanssi tai tankovoimistelu on Ruotsissa vielä varsin uusi urheilulaji, silla lajin ensimmäiset Ruotsin mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 2012. Vaikka laji on Ruotsissa vielä nuori, on sillä vanhat juuret Intian kansallisurheilussa ja kiinalaisissa sirkusesityksissä. Kiinassa ja Intiassa tosin vain miehet esiintyvät Anki Eriander kertoo, että naisten tankotanssi juontaa juurensa strippi- ja tanssibaareista Yhdysvalloista. Tämä leimaa hänen mukaansa vieläkin urheilua, ja paheksumista saattavat herättää naisten ihonpaljastavat kilpailuasut. Se, että kilpailijalla on ihokosketus tankoon on kuitenkin Erianderin mukaan tärkeä turvallisuustekijä. Ihmisten negatiiviset asenteet tankourheilua kohtaan vaikuttavat myös minuun. Toimin kiinteistöpäällikkönä, ja siksi kerrron harvoin urheilustani, yleensä vain sanon, että tanssin. Anki Eriander Anki Eriander kertoo, että hänen perheensä ja ystävänsä ovat kuitenkin aina kannustaneet häntä. Ruotsin ulkopuolella poledance on paljon suurempi laji kuin Ruotsissa, ja Erianderin mukaan kansainvälinen polesport -liitto taistelee sen puolesta, että tankourheilu hyväksyttäisiin olympialajiksi. Ann-Christine Erianderin valitsema musiikki: AYO: Betongdjungelboken Kaija Pohjola: Onnen maa Avicii: Fleeling Good Calvin Harris: Slow Acid Justin Timberlake: Can't Stop The Feeling Axvell & Ingrosso: Sun is Shining Riitta Niemi riitta.niemi@sverigesradio.se

2018-07-04 06:00 - 19:33

Asianajaja Marko Tuhkanen kertoo kesäpuheessaan, millaista oli kasvaa Haaparannalla. Lisäksi luvassa on puhetta painista, läskisoosista, viinasta ja vankilasta. Mukana on myös rakkauden tunnustus.

Asianajaja Marko Tuhkanen perusti Haaparannalle vuonna 2008 oman asianajotoimiston, jonka työalueena on lähes koko Norrbotten. Suurelle yleisölle Marko Tuhkanen on tullut tunnetuksi useista huomiota saaneista rikosjutuista. Marko Tuhkanen on monelle tuttu myös television Brottsplats Sverige -ohjelmasta, jossa hän oli asiantuntijana vuonna 2015. Kaikki ansaitsevat uuden mahdollisuuden Kesäpuheessaan asianajaja Marko Tuhkanen kertoo tekevänsä asiakkaansa eteen kaiken, sillä hän tietää, millaista on olla syytetyn penkillä. Tuhkasen omaan menneisyyteen kuuluu niin painiminen, vankila kuin juridiikan opinnot. Nuorena voi tehdä tyhmyyksiä, mutta sen ei pidä antaa pilata ihmisen koko elämää. Nuoruuden synnit pitää antaa anteeksi ja antaa kaikille uusi mahdollisuus. Marko Tuhkanen, asianajaja Tuhkasen mukaan kaikki voittavat, jos ihminen saa mahdollisuuden korjata erehdyksensä ja valita rikollisen uran sijasta muun tien. Marko Tuhkasen valitsema musiikki: The Meänland: Nouse, seiso Jukka Raitanen: Kuka on viaton Yazoo: Only you Matti Esko: Olen suomalainen Riitta Niemi riitta.niemi@sverigesradio.se

2018-06-27 06:00 - 21:34

Näyttelijä Natalie Minnevik paljastaa kesäpuheessaan, mitä hän oppi Kumlan vankilassa ja mitä musiikkia hän salaa kuuntelee. Hän pohtii myös anteeksiantamisen ja äidin ja isän merkitystä.

Natalie Minnevik on 26-vuotias näyttelijä ja näyttelijäopiskelija, joka on ehtinyt tehdä jo paljon. Ensimmäisen elokuvaroolinsa hän teki 10-vuotiaana Klaus Härön elokuvassa Näkymätön Elina (2002). Hän on lisäksi näytellyt pääosan lyhytelokuvissa Myskväll (2007) ja Snöänglar (2007). Sen jälkeen hän on näytellyt muun muassa televisiosarjoissa Äkta Människor, Arne Dahl, Syrror ja Morden i Sandhamn. Opiskellessaan Örebrossa, Natalie Minnevik löysi vastauksen siihen, miksi hän haluaa näytellä. Haluan kertoa ihmisille tarinoita. Tehdä heidän elämästään, viikosta tai päivästä helpomman, kun he saavat kuulla tarinan, mihin he voivat samastua. Natalie Minnevik, näyttelijä Natalie Minnevik on opiskellut teatterikorkeakoulussa Göteborgissa elokuusta 2017 lähtien. Samana vuonna hän sai valmiiksi juridiikan opinnot Örebron yliopistossa. Natalie Minnevikin valitsema musiikki: Johnny: Ihana aamu Juhani Markola: Ääni puhelimessa Petri Laaksonen: Täällä Pohjantähden alla Paula Koivuniemi: Sata kesää, tuhat yötä Kari Tapio: Juna kulkee Juha Tapio: Sitkeä sydän Ohjelman tuotti Riitta Niemi. Riitta Niemi riitta.niemi@sverigesradio.se

2018-06-19 01:00 - 11:33

Bergen har kallat Said Belhaj sedan barnsben. Idag är han Sveriges enda professionell bergsklättrare.

Klätterlivet har tagit honom till de sex kontinenterna, över 40 länder och han talar sex språk flytande. I sitt program berättar Said Belhaj om det stundvis ensamma livet som proffsklättrare. Vi får följa med honom till Marocko, Frankrike och finska Österbotten - ett ort som har stor betydelse för Said. Finns det något som gör mig nostalgiskt är det finsk musik, sauna och vidderna i finska Österbotten. Said Belhaj, professionell bergsklättrare Och musik – den spelar en viktigt roll i programmet – för Said Belhaj är nämligen inte bara bergsklättrare men även musiker. Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se

2017-09-05 17:00 - 19:10

Hanna Outakoski on uumajalainen saamenkielentutkija, monikielisen kodin kasvatti, joka haluaa antaa saman perinnön omille lapsilleen ja myös muille lapsille.

Hanna Outakosken lapsuuden kylästä Suomen Lapin Outakoskelta pääsi Norjaan vähälumisina talvina kahlaten. Matkaa Tenojoen yli oli 70 metriä, mutta vesi oli kylmää. Rajalla Hanna sai jo pienenä monikulttuurisen identiteetin ja oli täysin luontevaa, että hän puhui eri ihmisten kanssa eri kieliä. Kesäpuhuja-ohjelmassaan Hanna kertoo lapsuuden ikimuistoisista tempauksista, elämästään kahden maan rajalla ja monen kielen rajamaastossa sekä monista rooleistaan, esimerkiksi työssään ja monikielisenä äitinä. Hanna Outakosken valitsema musiikki: ULLA PIRTTIJÄRVI-LÄNSMAN: Hold your colors KATARINA BARRUK: Evelina SOFIA JANNOCK: This is my land Ohjelman tuotti Kaarina Honkanen. tipsasisuradio@sverigesradio.se

2017-08-08 06:10 - 16:40

Vanhemmat jättivät tyttärensä sukulaisten hoitoon, mies jätti vaimonsa kolmen lapsen yksinhuoltajaksi, poika jätti äitinsä hämmennykseen ja suureen suruun.

Eläkkeellä olevan Sisuradion suosikkijuontajan, Oili Tuomenojan, vahva elämäntarina ei jätä ketään kylmäksi. Oili kertoo Kesäpuhuja-ohjelmassaan perheestään, monista työpaikoistaan, rakkaudesta ja myös suurimmista surun hetkistään. Oili Tuomenojan valitsema musiikki JUKKA POIKA: Rakastaa ja tulla rakastetuksi TIMO TURUNEN: Suurin arvoitus GEORG OTS: Rakastan sinua elämä HALOO HELSINKI!: Terveisin mä Ohjelman tuotti Erpo Heinolainen. erpo.heinolainen@sverigesradio.se

2017-08-01 06:00 - 16:28

Berndt Arell eli väkivaltaisessa parisuhteessa miesystävänsä kanssa. Mies löi, ja häpeä esti puhumasta siitä. Ruotsin kansallismuseon pääjohtaja kertoo myös työstään ja kesistään Turun saaristossa.

– Tuntui todella hienolta, että Ruotsin kulttuuriministeri Lena Adelsohn Liljeroth halusi nimittää minut Ruotsin kansallismuseon pääjohtajaksi. En olisi itse koskaan hakenut paikkaa. Työ Ruotsissa ei kuitenkaan ole ollut helppoa, kritiikkiä on tullut jatkuvasti. Ei Berndt Arellin taiteellisista linjavedoista, vaan arvostelu on kohdistettu henkilökohtaisesti häneen. Haasteita on ollut myös yksityiselämässä. Arell puhuu avoimesti ohjelmassaan tuskaisesta suhteestaan, jossa miesystävä pahoinpiteli häntä. Nyt kipeästä muistosta voi jo puhua. – Häpeän kynnys oli korkea, mutta nyt tunnen suorastaan, että minulla on missio puhua parisuhdeväkivallasta, Berndt sanoo. Berndt Arell palaa joka kesä lapsuutensa merimaisemiin, Turun saaristoon. Siellä on hyvä olla, ja rantakallioihin on painunut lapsuuden turvallisuus. – Meri, kalastaminen ja saaristo, ne ovat minun Suomeni! Berndt Arell valitsi nämä kappaleet ohjelmaansa: 1. Jenni Vartiainen: Ihmisten edessä 2. Ultra bra: Kaunis ja ylpee 3. Frida Hyvönen: Fredag morgon 4. Olavi Virta: Aamu Airistolla Ohjelman tuotti Virpi Inkeri. virpi.inkeri@sverigesradio.se

2017-07-25 06:00 - 17:38

Ängelholmissa asuvan Sinikka Neuhausin äiti on Karjalassa, isä Berliinissä ja hän itse Skånessa. Sinikka puhuu ruotsia paremmin kuin suomea ja saksaa, mutta tekevätkö nämä asiat hänestä ruotsalaisen?

Sinikka Neuhaus on tanssinut Euroopassa, opiskellut teologiaa Uppsalassa ja opettaa nykyään tulevia opettajia Lundin yliopistolla. Kesäpuhuja-ohjelmassaan hän kertoo omista juuristaan, kiinnostuksestaan historiaan ja historian nivoutumisesta nykyaikaan. – Tyttäreni sanoi että, on hämmästyttävää, että joku niin kamala asia kuin sota, myös aiheuttaa yllättäviä kohtaamisia, niin, että siitä syntyy lapsiakin, Sinikka kertoo. Sinikka muistelee myös tanssijan uraansa, joka vei hänet jo nuorena ensin Tukholmaan ja sitten Ranskaan. Sinikka Neuhausin valitsema musiikki TAISTO TAMMI: Kotkan ruusu KATE BUSH: Hello earth NICK CAVE AND THE BAD SEEDS: Straight to you TEHDASORKESTERI BONK FACTORY ORCHESTRA: Minä soitan harmonikkaa Ohjelman tuotti Anna-Lotta Hirvonen Nyström. anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se

2017-07-18 06:00 - 24:56

Det är nästan 30 år sedan Hannu Sarenström flyttade från Göteborgs nattliv till Kinnekullestugan med utedass. Nu är det återigen dags att flytta vidare.

Året är 1989. Hannu Sarenström är en utpräglad nattklubbsspecialist som är uppvuxen i Göteborgs "Europagården" - ett finskt kollektiv med en massa olika nationaliteter. Hannu Sarenström hade tröttnat på tryggheten och på att jobba. Han ville göra nåt nytt. Som 30-åring tänkte han flytta till Mexico men innan dess ville han bekanta sig med den svenska landsbygden. Av en slump hamnade han på Kinnekulle och blev en trädgårdsinspiratör som branschen inte hade skådat förut. Nu är det återigen dags att lämna den begränsande tryggheten för att söka efter något nytt. Efter inspelningen av tankar och funderingar bestämde han sig att flytta till Danmark. Men det blir en annan historia. Här får du höra vad som ledde till nästa förändring. Producent Ulla Rajakisto. ulla.rajakisto@sverigesradio.se

2017-07-18 06:00 - 24:02

Puutarha- ja ruokakirjailija Hannu Sarenström pohtii, miten göteborgilaiseen yöelämään erikoistuneesta nuoresta miehestä tuli Kinnekullen puutarhatietäjä, ja miten turvallinen elämä häneen vaikuttaa.

Hannu Sarenström kuvailee matkaansa Göteborgin yöelämästä Kinnekullen hiljaiseen mökkiin kulttuuriseksi luokkaretkeksi. – Mennään jostain hyvästä ja turvallisesta epävarmaan. Se on ihana kokemus elämässä, Hannu toteaa. Oman retkensä hän teki vuonna 1989. Siitä alkoi puutarhan kaivaminen, kirjailijan ura ja kokonaan uudenlainen suuntaus puutarhanhoidossa. Hannu Sarenströmin valitsema musiikki: Teijo Joutsela & Humppa-Veikot: Tulipunaruusut Håkan Hellström: Känn ingen sorg för mig Göteborg Reijo Taipale: Satumaa Ohjelman tuotti Ulla Rajakisto. ulla.rajakisto@sverigesradio.se

2017-07-11 06:00 - 21:44

Monta kertaa maailman parhaaksi salibandypelaajaksi valittu Mika Kohonen on saavuttanut valtavaa menestystä urallaan.

Mika Kohonen on valittu viisi kertaa maailman parhaaksi pelaajaksi. Hän on voittanut kolme MM-kultaa Suomen maajoukkueessa ja kymmenen MM-mitalia. Hänet on valittu monta kertaa sekä Suomen että Ruotsin parhaaksi pelaajaksi. Menestys on myös vaatinut hintansa kipuina ja uupumisena. Kesäpuheessaan Mika Kohonen kertoo kotiseudustaan, läheisistä ihmisistä ja masennuksesta toipumisesta. Ohjelmassa kuullut kappaleet: 1. Lynyrd Skynyrd: Simple Man 2. Dave Lindholm: Pieni ja hento ote 3. Florence+ Machine: Shake it out 4. Pear Jam: Just Breathe Ohjelman tuotti Riitta Huikko. riitta.huikko@sverigesradio.se

2017-06-27 06:00 - 17:43

Ari Riabacke on toisen polven ruotsinsuomalainen. Kesäpuheessaan hän vie meidät 1970-luvun työläiskortteliin ja kertoo, kuinka karvaat kokemukset lapsuudessa ovat opettaneet häntä arvostamaan elämää.

Kesäpuhuja, päättämistaidon tohtori Ari Riabacke pohtii vanhempiensa valintaa jättää kaikki Suomessa, ja lähteä vieraaseen maahan tehtaaseen töihin. Hän kertoo myös, kuinka hänen elämänsä muuttui, kun hänen isänsä teki itsemurhan ja muutkin läheiset poistuivat traagisesti elämästä. Ari Riabacken valitsema musiikki: Four Seasons: December 63 (Oh what a night) Christopher Cross: Ride like the wind Roxy Music: True to life Supertramp: Child of vision Ohjelman on tuotti Maynie Rantala. maynie.rantala@sverigesradio.se

2017-06-20 06:10 - 19:46

 Ilse Hammar on iskelmälaulaja Olavi Virran vanhin tytär. Kesäpuhuja-ohjelmassaan hän muistelee lapsuuttaan ja vanhempiensa rakkaustarinaa.

”Se oli se päivä, kun perheemme meni rikki” – Isä ei koskaan voinut kuvitella, että äiti voisi jättää hänet, Ilse kertoo. Perhe oli hänelle tärkeä. – Hän sanoi: ”Te olette oma perheeni, minun kaikkeni”. – Pari kuukautta sen jälkeen vei Birger Jarl äidin ja meidät tytöt Ruotsiin. Isä ja Pauli jäivät kotiin Helsinkiin, Ilse kertoo. – Se tekee aina yhtä kipeää, eikä tämä surullinen tunne mene koskaan ohi, kun ajattelen isää ja Paulia. – On ollut tummiakin muistoja, mutta niistä on tullut jo harmaita ja melkein valkoisia, Ilse Hammar summaa. Ilse Hammar asuu tänä päivänä Upplannissa, kauniissa Öregrundissa, jossa hän kesäisin seuraa auringon laskeutumista mereen. Hän kokee, että Suomi on lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana – aivan meren toisella puolella. Ilse Hammarin valitsema musiikki Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat: Maamme Olavi Virta: Häämuistojen valssi Olavi Virta: Yö kerran unhoa annoit Olavi Virta: Kun ilta ehtii Ohjelman tuotti Tytti Jussila. tytti.jussila@sverigesradio.se

2016-07-26 13:00 - 12:35

"Jos sinulla on päämäärä, niin osaat suunnistaa. Unelmat luovat päämäärän. Intohimo luo unelmat." Näin toteaa kesäpuhuja Mirjana Petrova Luulajasta.

Mallorcalla ymmärsin, että ketään en voi muuttaa. Parempi auttaa, auttaa siinä missä olen lahjakas: laulussa, äänessä ja sen ilmaisemisessa. Mirjana Petrova Mirjana Petrova johtaa yritystä nimeltä Röstcenter, ja hänet valittiin vuonna 2015 Vuoden Nuoreksi Yrittäjäksi. Kesäpuheessa Mirjana Petrova kertoo miten hänen isovanhemmat ovat vaikuttaneet hänen käsitykseensä moraalista, työstä ja elämänkatsomuksesta. Pekka Kenttälä pekka.kenttälä@sverigesradio.se

2016-07-19 13:00 - 12:14

Said Belhaj on Ruotsin ainoa ammattivuoristokiipeilijä. Suomalaisen äidin ja marokkolaisen isän poika kasvoi Göteborgissa, mutta kesäpuheessaan hän vie kuuntelijan maailmalle – ja juurilleen.

Said Belhaj puhuu kuutta kieltä ja työ on vienyt hänet kuuteen maanosaan. Koti on hänelle vaikeasti määriteltävä käsite, mutta ystäviä ja perhettä on ympäri maailmaa. Silti työ ammattikiipeilijänä on paikoin yksinäistä ja uhrauksia täynnä. Jotkut toivovat, että pian on aika lopettaa, olenhan harrastanut tätä niin kauan jo. Mutta se on itse asiassa toisin päin - tuntuu että olen just päässyt vauhtiin ja kaikki muu tuntuu kaukaiselta. Said Belhaj, ammattivuoristokiipeilijä Saidin ottaa ohjelmassaan kuuntelijat mukaansa Marokkoon, Ranskaan ja Pohjanmaalle. Ja musiikilla on erityinen osa ohjelmassa – onhan Belhaj paitsi vuoristokiipeilijä, myös muusikko. Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se

2016-07-12 14:00 - 12:29

Siinto Hämäläinen on varsinainen arjen sankari: Hämäläisen takapihalla asuu kolmisen kymmentä kerjäläistä ja Siinnon arki menee kerjäläisten merkeissä.

Siinto Hämäläinen tunnetaan paremmin nimellä Papa Siinto vaikka hän itse on sitä mieltä, että ainoastaan jumalaa tulee kutsua isäksi. Hämäläinen on jo kolmen vuoden ajan majoittanut kerjäläisiä takapihallaan. Syy - hyvää hyvyyttään. – Näin kerran yhden kerjäläisen lähikaupan edustalla ja sanoin hänelle, että tule meille halkomaan puita ja siitä kaikki lähti. Siinto Hämäläinen ja kyseinen romanimies ovat tämän jälkeen olleet ystäviä ja Hämäläinen on myös vieraillut miehen luona Romaniassa. Halusimme nähdä minkälaista elämä heillä on ja olimme enemmän kuin tervetulleita. He pesivät meidän jalkojamme ja ruokapöydässä vahdittiin, että varmasti saimme syödä vatsamme täyteen. Vieraat eivät saaneet lähteä nälkäisenä pöydästä. Oma väki ehkä sai. Siinto Hämäläinen Kaikki olemme samanvertaisia Siinto Hämäläisen takapihalla elämää jatkuu ja ihmisiä tulee ja menee. Vaikka moni saattaa luulla, että Hämäläinen auttaa kerjäläisiä koska hän säälisi heitä, se ei pidä paikaansa. – Onhan meillä todella hauskaa yhdessä ja autamme toisiamme. Ja kunnioitus, mikä kerjäläisillä on Hämäläistä kohtaan, on hänen mielestään turhaa. Yritin kerran saada erään miehen sinuttelemaan minua, kun olin kyllästynyt kuulemaan romanilaisten teitittelyä jatkuvasti. Tämä mies, isoisä niin kuin minäkin, ei suostunut siihen. Hänen mielestä meidän välillä on suuria eroja. Ainoa ero minkä minä näen on se, että minulla on enemmän euroja taskussa, mutta entä sitten? Siinto Hämäläinen Mutta Siinto Hämäläinen ei halua olla Papa Siinto loppu ikänsä. – Niin kauan kun minua kutsutaan Papa Siinnoksi, maassa on kerjäläisiä. Mutta heti kun heidän elämä paranee minusta tulee vaan Siinto. Sitä odotan innolla. Tuottaja: Veronica Karlsson veronica.karlsson@sverigesradio.se

2016-07-05 14:00 - 15:47

Tara Salokorpi on huolehtinut yksin tulleista pakolaislapsista ja vetänyt Salut-terveysprojektia Länsi-Ruotsissa. Nyt hän toimii luokanopettajana ja kantaa huolta lasten liiallisesta ohjaamisesta.

Kesäpuheessaan Tara Salokorpi pohtii elämänvalintoja ja mikä meidät saa valintamme tekemään. Kiinnostus ihmiseen ja siihen, mitä vielä voi tapahtua, on pelastanut hänet menemästä liian pitkälle omassa hurjassa nuoruudessaan. Myös musiikkivalinnat ovat olennainen osa kesäpuhujamme tarinaa. Ulla Rajakisto ulla.rajakisto@sverigesradio.se

2016-06-28 14:00 - 16:34

Raviohjastaja Jorma Kontio puhuu urastaan ja elämästään. Hän on ollut tekemisissä hevosten kanssa koko ikänsä. 

Viime kesän ravikuninkuus Suomessa ja 10 000 voittoa ainoana pohjoismaisena ohjastajana olivat, Jorma Kontion mielestä, viime vuoden ja koko hänen ohjastajauransa suuria kohokohtia. Juhannuksena Kontio voitti ravikuningas Jokivarren kunkulla kaikkien aikojen ensimmäisen Nordic King -kisan pohjoismaisille kylmäverihevosille. – Itse on pitänyt kaikki voitot hakea, paljon on reissuja, 18 eri maata missä olen ajanut, ensi vuonna olen ajanut kilpaa 50 vuotta. Jorma Kontio asuu perheineen Enköpingissä, josta on hyvät yhteydet monille raviradoille. Muihin harrastuksiin ravilegendalla tuskin onkaan aikaa. Hevoset ovat aina vetäneet puoleensa, kaverit ja ystävätkin ovat ravipiireistä, kyllä siitä on tullut elämäntapa. Oulun Heinäpäässä syntynyt Kontio on lapsuudestaan saakka tottunut hevosiin koska hänen isänsä teki hevoskauppaa ja ajoi myös kilpaa. Kesäpuheessaan huippuohjastaja kertoo ajatuksiaan elämästä ja raviurheilusta ja soittaa lempimusiikkiaan. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

2015-07-08 18:00 - 21:02

Malou Zilliacus on vastavalmistunut näyttelijä, joka on esittänyt monologiaan Levande vatten jopa Kiinassa saakka. Hänen kesäpuheensa on ilotulitus ystävyydestä, tunteista ja nykyhetkestä.

Malou Zilliacus on dramatisoinut Levande vatten -monologin Clarice Lispectorin samannimisestä kirjasta, jonka alkuperäinen nimi on Água viva. Zilliacus on ollut Lispectorin tekstien ja ajatusten pauloissa jo useamman vuoden ajan, ja hän on rakentanut kesäpuheensa Levande vatten -lainauksien ympärille. Lispector ja Zilliacus yhdessä herättävät ajatuksia ja inspiroivat. "Ennen kuin panen itseni järjestykseen. Minun täytyy saattaa itseni sisäisesti epäjärjestykseen. Jotta voisin kokea vapauden hetkellisen, mutta tärkeimmän asteen. Vapauden tehdä virheitä, kaatua ja nousta uudestaan." Clarice Lispector, Água viva - Ajatuksen takana. Suomentanut Tarja Härkönen. Kai Rauhansalo kai.rauhansalo@sverigesradio.se

2015-07-01 18:00 - 16:57

Oopperalaulaja Gabriel Suovanen on esiintynyt lukuisissa oopperataloissa ja useiden konserttitalojen estradeilla. Elämänilonsa ja energiansa hän saa hetkessä elämisestä.

Gabriel Suovanen on palkittu oopperalaulaja, joka imee päivän aikana sisäänsä kaiken mahdollisen ja käyttää niitä tunteita ja kokemuksia illan esityksessään. Tästä syystä hän nousee lavallekin viimeisenä. Gabriel Suovanen ammentaa oopperahahmoihinsa kaikkea mitä hänen arjessaan tapahtuu. Ja siinähän tapahtuu: laulajan ura, perheen hevostila ja kissahotelli pitävät Gabrielin positiivisessa stressissä kiinni. Gabriel Suovanen muistelee kesäpuheessaan myös aikoja, jolloin hän kävi ukkinsa kanssa pilkillä, ja kuinka Veikko-ukki lauloi suurella tunteella vaimolleen Kyllikille. Kai Rauhansalo kai.rauhansalo@sverigesradio.se

2014-08-20 18:00 - 13:49

I jakten på att få vara som alla andra tappade Mary Juusela bort sig själv. Hon visste inte längre vem hon var bakom det glada ansiktet och det söndergråtna hjärtat.

Mary Juuselas sommarprat är en berättelse om att inte få vara med. En berättelse om att vara på botten, att söka efter identitet och tillhörighet och att kämpa för att bli sedd och älskad. Men det är också en berättelse om att hitta frid i att vara inhemsk och utländsk samtidigt. Att hitta kärleken till sig själv. Mary Juuselas låtlista: 1. Mmmbop - Hanson 2. Kiss the rain - Billie Myers 3. Crash and Burn - Savage Garden 4. Black or white - Michal Jackson 5. Waka Waka Waka - Shakira Producent: Helena Huhta helena.huhta@sverigesradio.se

2014-08-13 18:00 - 16:49

Musikern och skådespelare Jonte Ramsten är Sisuradios sommarpratare. Han pratar om sitt liv, karriär och resandet som är en central del av hans tillvaro.

Jonte Ramstens liv är ett konstant resande. Han bor i Stockholm, men hans band Fork har spelningar mest i Finland och annanstans i världen. Känslan av att man borde vara på flera platser samtidigt är vardagsmat för Ramsten. När bandet turnérar runt hela världen, gäller det att kunna släppa kontrollen och lita på att allting kommer att ordna sig. Låtarna som hörs i Jonte Ramstens program: 1. Som En Gummiboll Kommer Jag Tillbaks Till Dej - M.A. Numminen 2. Keep On Swinging: Rival Sons 3. En lektion i fakta - Flygande finländare 4. Fix You - Fork Producent: Tuomas Ojala tuomas.ojala@sverigesradio.se Lyssna på musiken i Spotify:

2014-08-06 18:00 - 21:36

Tohtorin väitöskirjaa kateudesta valmisteleva Nina Korvela tietää, millaista on nousta sairasvuoteelta kerta toisensa jälkeen. Hän kertoo kesäpuheessaan MS-taudin kanssa elämisestä.

Kesäpuhuja Nina Korvelan loistavasti alkanut ura psykologian saralla keskeytyi, kun hän sairastui MS-tautiin, joka lamaannutti hänet niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Tohtorin tutkinto ja väitöskirjan tekeminen jäivät kesken, eikä Nina pysty arvioimaan, saako hän tutkintoa koskaan suoritettua. Kesäpuheessaan Nina ottaa erityisesti esille MS-taudin aiheuttamat muutokset aivoissa. Ninan kesäpuheeseensa valitsemat kappaleet: 1. Louise Hoffsten: Only the dead fish follow the stream 2. Jenni Vartiainen: Suru on kunniavieras 3. Rasmus Seebach: Tusind farver Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntaiaamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play -appissa. Tuottaja: Johanna Dickson johanna.dickson@sverigesradio.se Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

2014-07-30 18:00 - 15:03

Puma Swede on yksi Ruotsin menestyksekkäimpiä pornotähtiä. Kesäpuheessaan hänellä aiheena onkin seksi: asia joka kiinnostaa, koskettaa ja puhuttaa.

Kesäpuhuja Johanna Jussinniemi on kotoisin Huddingesta. Hän muutti 24-vuotiaana Yhdysvaltoihin ja on viimeisen 10 vuoden aikana luonut siellä menestyksekkään uran pornotähtenä taiteilijanimenään Puma Swede. Hän puhuu ohjelmassaan seksistä - aiheesta, joka kiinnostaa lähes jokaista. Seksi on myös aihe, johon aina päädytään, kun hän Ruotsissa vieraillessaan tapaa vanhoja ystäviään. Hän paljastaa ohjelmassaan Sisuradion kuuntelijoille myös omat vinkkinsä seksielämän parantamiseksi. Johannan kesäpuheen lomassa kuullaan seuraavat kappaleet: 1. The xx: Missing 2. Moby: Flower 3. Depeche Mode: It's no good 4. Rihanna: Man Down 5. Tomoyaso Hotei: Battle without Honor or Humanity 6. Gheorghe Zamfir: The Lonely Shepherd Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntaiaamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa. Tuottaja: Tuomas Ojala tuomas.ojala@sverigesradio.se Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

2014-07-23 18:00 - 16:16

Muusikko ja näyttelijä Jonte Ramsten puhuu kesäpuheessaan elämästään, urastaan ja matkustamisesta, joka vie suuren osan hänen ajastaan. Ohjelmassa kuullaan myös musiikkia hänen uransa varrelta.

Jonte Ramstenin elämä on yhtä reissaamista. Hän asuu Tukholmassa ja työskentelee helsinkiläisyhtye Forkin riveissä. Olo, että pitäisi olla useassa paikassa samaan aikaan, onkin pienen lapsen isälle arkipäivää. Yhtyeen keikkaillessa ympäri maailmaa on osattava päästää kontrolli ja luotettava, että asiat tulevat hoitumaan parhain päin. Jonte Ramstenin kesäpuheen lomassa kuullaan seuraavat kappaleet: 1. Som En Gummiboll Kommer Jag Tillbaks Till Dej - M.A. Numminen 2. Keep On Swinging: Rival Sons 3. En lektion i fakta - Flygande finländare 4. Fix You - Fork Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntai-aamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa. Tuottaja: Tuomas Ojala tuomas.ojala@sverigesradio.se Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

2014-07-16 18:00 - 16:01

Tukholmalainen Sam Ghazi on lääkäri, kirjailija ja runoilija. Hän miettii kesäpuheessaan kahtiajakoisuuden etuja, kertoo alkuperästään, runoudesta - ja patologiasta.

Ruumiinavaus avaa Sam Ghazin kesäpuheen. Se on varta vasten käännetty suomeksi esikoisrunoteoksesta Sömn är tyngre än vatten. Se on ohjesääntö siitä, kuinka tehdä ruumiinavaus ja kuinka kirjoittaa elämästä. Siitä hän siirtyi tieteiskirjallisuuden pariin, ja onnistui. Sången ur det kinesiska rummet on saanut paljon huomiota ja hyviä arvosteluja, ennen kaikkea koska se ei ole mikään tavallinen scifi-kirja. Se onkin oikeastaan omaelämäkerrallinen tarina - pääosassa on robotti, joka haluaa runoilla eikä analysoida syöpäsoluja. Teoksesta huomaa, että sen on kirjoittanut patologian erikoislääkäri, joka mieluummin kirjoittaa kuin tapaa potilaita. Ilman äitiä ei olisi tullut kesäpuhetta Sam Ghazin isä oli kotoisin Syyriasta, varakkaasta perheestä. Äiti oli pientilallisen tytär Itä-Suomesta. Arabiaa Sam ei ole oppinut, mutta suomea kyllä, mutta vain lapsena. Nyt siitä on parikymmentä vuotta, joten miten selviytyä kesäpuhujatehtävästä kymmenvuotiaan sanastolla? No, äiti auttoi. Sam Ghazi miettii kahtiajakoisuuden etuja, kertoo alkuperästään, runoudesta ja patologiasta. Ja tähdentää, että kirjallisuus on kohtauspaikka, jossa voi ylittää rajat ja olla säälimätön. Parempi tehdä se siellä kuin todellisessa maailmassa. Sam Ghazin kesäpuheeseensa valitsemat kappaleet: 1. Kanada's death, Pt 2, Adagio in D Minor, John Murphy, Sunshine - music from the motion picture 2. Avenue of Hope, I am Kloot, Sunshine - music from the motion picture 3. Streetlight, We must become the pitiless censors of ourselves, John Maus 4. Fredmans epistel 72-Lämnad vid Cajsa Lisas säng, sent om en afton, Visorna, Nina Ramsby och Martin Hederos Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntai-aamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play -appissa. Tuottaja: Ulla Rajakisto ulla.rajakisto@sverigesradio.se Kuuntele Sisuradion Kesäpuhujat 2014 - soittolistaa Spotifyssa:

2014-07-09 18:00 - 16:44

Jenni Brahemark on 35-vuotias malmöläinen luomukahvilayrittäjä ja kahden lapsen äiti. Hän kertoo kesäpuheessaan, kuinka hän vaihtoi viran Tanskan postin palveluksessa epävarmaan yksityisyrittäjyyteen.

Jenni Brahemarkilla oli ennen turvallinen ja hyväpalkkainen työ Kööpenhaminan keskustassa. Vaikka kaikki oli hyvin, hän kuitenkin koki, että hän oli työtovereistaan ainoa, joka oikeasti halusi firman parasta. Eräänä päivänä hän sai kuulla, että on olemassa kahdenlaisia työntekijöitä: yrittäjiä ja työläisiä. Pian tämän jälkeen Jennistä tuli pienyrittäjä, mikä muutti hänen elämänsä täysin. Jenni Brahemarkin kesäpuheeseensa valitsemat musiikit: 1. Marzi Nyman: Outo tyttö 2. Nuket: Askeleet 3. Eppu Normaali: Tahroja paperilla 4. Dingo: Levoton Tuhkimo Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntai-aamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa. Tuottaja: Jyri Markkula jyri.markkula@sverigesradio.se Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

2014-07-02 18:00 - 17:43

Tämän viikon kesäpuhuja on näyttelijä ja ohjaaja Tomas Laustiola, jonka puheen teemana on muukalaisuus omassa maassa. Tomas on tehnyt päinvastaisen reissun moniin ruotsinsuomalaisiin verrattuna: hän muutti pikkulapsena Suomeen ja palasi aikuisena Ruotsiin.

Tomas Laustiola kertoo Suomen vuosistaan, perheestään ja paluusta aikuisena synnyinmaahansa Ruotsiin. Tomas Laustiola kertoo myös mieliharrastuksestaan moottoripyöräilystä. Hän kuuluu moottoripyöräyhdistykseen The Association on Recovering Motorcyclists, jossa huumeiden ja alkoholin käyttö on täysin kielletty. Tomas kertoo olevansa naimisissa kolmatta kertaa ja tuntee elävänsä hyvää elämää. Tomaksen kesäpuheohjelmassa kuullaan seuraavat kappaleet: 1. Tapio Rautavaara - Yölinjalla 2. Shania Twain & Alisson Krauss - Coat of many colors 3. Johnny Cash - San Quentin 4. Jill Johnsson, Doug Seeger, Magnus Carlsson - Going down to the river Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin klo 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntaiaamusin P2-kanavalla lähetettävässä Kulttuurisunnuntaissa. Kuunnella voit myös milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play -appin kautta. Tuottaja: Riitta Huikko riitta.huikko@sverigesradio.se Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

2014-06-25 18:00 - 13:48

Oli aivan tavallinen päivä vuonna 1999. 13-vuotias Henna oli leikkimässä serkkunsa luona, kun puhelin soi. Toisessa päässä oli itkevä äiti ja uutinen, joka laittoi koko perheen elämän uusiksi.

Henna Ohranen on opiskelija ja risteilylaivan ohjelmaemäntä Tukholmasta. Jokunen ehkä tunnistaa nuoren naisen muutaman vuoden takaisesta Krama mig-elokuvasta. Mutta kesäpuheessaan Henna ei puhu valkoisesta laivasta tai valkokankaasta vaan sisaruudesta, menetyksestä ja siitä, kuinka elämän tiellä ei ikinä tiedä, mitä seuraavan mutkan takaa paljastuu. Kun Henna oli vain 13, menetti hän siskonsa Leenan. Silloin 17-vuotias Leena menehtyi äkillisesti, ja mitä Henna ei voinnut tietää oli, että siskon kuolema vaikuttaisi hänen elämäänsä tavalla, jota kukaan ei osannut odottaa. Hennan kesäpuheen lomassa kuullaan seuraavat kappaleet: Nick Drake - One of these things first Fools Garden - Lemon Tree Lisa Nilsson - En kort En lång R.E.M. - Shiny Happy People Sisuradion kesäpuhujat keskiviikkoisin kello 18.30 P4-kanavalla ja uusintana sunnuntai-aamusin P2-kanavan Kulttuurisunnuntaissa. Sekä milloin ja missä vain netissä ja älypuhelimen SR Play-appissa. Tuottaja: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

2014-06-18 18:00 - 15:58

Kuka sinä olet? Oletko miettinyt tätä kysymystä? Sisuradion tämän kesän ensimmäinen kesäpuhuja Viktor Fors Mäntyranta miettii juuri näitä kysymyksiä ohjelmassaan.

Muusikko, Surunmaa-yhtyeen laulaja Viktor Fors Mäntyranta puhuu kesäpuheessaan identiteetistä. Mistäs tämä ihmisten suuri kiinnostus identiteethiin tullee? Mie en ole vain toisen sukupolven suomalainen, mie olen Pohjois-Suomalaista syntyperrää, tarkemmin sanottuna Tornionlaaksosta, Pellon kunnasta ja Lankojärven kylästä. Viktor Fors Mäntyranta Mitä tämä tausta merkitsee hänelle, ja kuinka monta palaa palapelistä voi poistaa, ennen kuin identiteetti katoaa? Musiikki Viktorin kesäpuheessa: 1. Kotimaani Ompi Suomi, Margareta Haverinen (soprano) & Jyväskylä Symphony Orchestra & Jorma Panula (conductor) 2. Kruuvamies, Fagervall Björkenvall 3. Loista Laakso, Laakso 4. Ramblin man, Hank Williams 5. Dementorer, Mattias Alkberg Tuottaja: Pekka Kenttälä pekka.kenttala@sverigesradio.se Kuuntele Sisuradion kesäpuhujat 2014 -soittolistaa Spotifyssa:

2013-06-20 18:00 - 19:53

Sisuradion ensimmäinen kesäpuhuja on muusikko Tiffany Kronlöf, joka on tunnettu mm. Youtube-hitistä Så jävla PK! Kesäpuhujana Tiffany kertoo kokemuksistaan musiikki-alalla, siitä kuinka vaikeaa on saada muut ymmärtämään, että ei halua laulaa kauniisti, vaan räppäillä. Kuinka menestyvät naiset nähdään yksittäistapauksina ja kuinka naisia, jotka ottavat tilaa pidetään epätavallisina.

2012-08-20 18:00 - 32:21

Kaarin Bonde-Jensen. Toimittaja Merja Laitinen

2012-08-12 06:00 - 34:37

Kesäpuhujat kertovat kesäpuheissaan elämän iloista ja suruista, voitoista ja tappioista. Från 2011-2023. Kesäpuhujat släpper inte längre nya avsnitt.

2012-08-05 06:00 - 25:00

Kesäpuhujat kertovat kesäpuheissaan elämän iloista ja suruista, voitoista ja tappioista. Från 2011-2023. Kesäpuhujat släpper inte längre nya avsnitt.

2012-07-13 18:00 - 28:43

Sisuradion kesäpuhujana 13.7 Petri Kivimäki. Toimittaja Erpo Heinolainen.

2012-07-06 18:00 - 21:05

Kesäpuhujat kertovat kesäpuheissaan elämän iloista ja suruista, voitoista ja tappioista. Från 2011-2023. Kesäpuhujat släpper inte längre nya avsnitt.

2012-06-21 18:00 - 32:21

Sisuradion kesäpuhujana Danny, Ilkka Lipsanen. Toimittaja Katri Nisula

2011-08-22 18:00 - 31:48

Kesäpuhujana Susanna kertoo nuoruudestaan, ja parantumisestaan psyykkisestä pahoinvoinnista. Tuottaja: Anna Tainio

2011-08-12 18:00 - 17:54

Eskilstunalainen ravivalmentaja Sami Saarela on pikkupojasta lähtien unelmoinut ravivalmentajan ammatista. Nyt unelma on toteutunut . Puolitoista vuotta sitten Sami Saarela avasi oman valmennustallin Sundbyholmin raviradalle Eskilstunaan. Valmennustalli on perheyritys, ohjaksissa on pääosin Sami, väliin hänen vaimonsa Kirsi. Lapsia on viisi ja vanhemmat toivovat heidänkin auttavan ravitallissa kun kasvavat isommiksi.

2011-08-05 18:00 - 27:28

Vellingeläinen Petri Soikkeli kertoo kertoo Kesäpuhuja-ohjelmassaan muun muassa lapsuudestaan Trelleborgissa, vanhemmistaan, omasta perheestään, musiikista ja saunan rakentamisesta.

2011-07-29 18:00 - 28:40

Oikeustieteiden opiskelija Aino Gröndahl on syntynyt ja kasvanut Uppsalassa. Hän on 23 vuotias, ja valitsi oikeustieteenopinnot voidakseen työskennellä ihmisoikeuksien ja erityisesti hbt kysymysten parissa.

2011-07-22 18:00 - 26:09

Susanna on 37 vuotias perushoitaja, joka on kasvanut Tukholman alueella ja asuu nyt Brommassa. Hän on ollut pois työelämästä ja muutenkin sivussa yhteiskunnasta yli kymmenen vuotta, ja kamppailut vakavan henkisen pahoinvoinnin kanssa. Tänä keväänä hän päätti 11 vuoden pituisen sairauslomien putken ja on nyt aktiivinen työnhakija. Susanna kertoo ohjelmassaan parantumisestaan ja kokemuksistaan sairaudestaan, mutta myös rohkeasta muutostaan 17 vuotiaana yksin Lontooseen, ja suhteesta suomalaisuuteen; miten se vaikutti häneen kouluaikoina, ja nykyisin.

2011-07-15 18:00 - 20:28

Jönköpingiläinen HV71:stäkin tunnettu jääkiekkoilija Teemu Laine kertoo Kesäpuhuja -ohjelmassaan lapsuudestaan, rakkaudestaan urheiluun, muutosta Valko-Venäjälle ja kaikkein tärkeimmästään eli perheestään.

2011-07-08 18:00 - 31:24

Henna Koponen on koripallon ammattilainen ja valokuvaaja. Pelikauden 2010-11 hän pelasi Uumajan Comets -joukkueessa. Henna on kotoisin Vantaalta. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän lähti USA:han pelaamaan koripalloa ja opiskelemaan. Hän pelasi neljä vuotta Etelä-Carolinassa pienen yliopiston joukkueessa. ja oli kolme vuotta joukkueen kapteeni. Hän on ollut joukkueen kapteeni myös Ruotsissa ja Suomessa. Ohjelmassa hän vertaa pelaamisen ja pelaajien eroja näissä maissa. Ja puhuu urheilun vastapainosta - kuvantekemisestä.Yliopistossa pääaineena hänellä oli taide ja valokuvaus.

2011-07-01 18:00 - 26:44

Sisuradion Kesäpuhuja Ville Lipiäinen on videotuottaja ja -ohjaaja, joka on työskennellyt yhdessä monien rockmaailman suurten nimien kanssa. Kesäpuhujat -ohjelmassaan hän kertoo kokemuksiaan maailmalta Libyasta Suomen Sotkamoon. Ohjelman tuottaja Kirsi Blomberg

2011-06-24 18:00 - 30:38

Runoilija, kirjailija ja kertoja Solja Krapu on Sisuradion ensimmäinen kesäpuhuja kesällä 2011. Näin hän esittelee itse itsensä: Minun nimeni on Solja Krapu. Minä olen runoilija ja lavarunoilija, kirjailija ja kertoja. Tänään kerron kokemuksista elämäni varrelta, työstä ja arjesta, unelmista ja niiden toteuttamisesta.