Soilin seurassa aloitetaan siitä, mihin small talk loppuu. Puhutaan tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, valinnoista, suljetuista ja avautuneista ovista. Joka viikko uusi vieras, josta tulee sinullekin tuttu.
Erkki ja Markku saivat kumpikin helmikuussa 2022 ruotsinsuomalaisen elämäntyöpalkinnon. Molemmilla on ollut vaikka kuinka monta rautaa tulessa vuosikymmenten varrella – kuuntele ja hämmästy!
Erkki Vuonokari sai elämäntyöpalkinnon ruotsinsuomalaisten arkiston johtamisesta ja kehittämisestä, Markku Huovila taas on tehnyt elämäntyönsä taiteen, satiirin ja huumorin alalla. Molemmat ovat ruotsinsuomalaisia merkkimiehiä, ja kuten Markku toteaa, palkinnosta saa potkua uuteen elämäntyöhön, joka alkaa tästä hetkestä.
"Mä en enää tunne olevani, eikä mua pidetä siellä (Tenstassa) suomalaisena, vaan pohjoismaalaisena tai jonkun näköisenä alkuasukkaana. Mun ei tarvitse puolustaa mitään suomalaisuutta." – Markku Huovila
"Opiskelin latinalaisen Amerikan historiaa, mutta se oli teoreettista ennen kuin tapasin ihmisiä, jotka tulivat sieltä pakolaisina Rinkebyhyn. Sellaiset kohtaamiset ovat muuttaneet ihmistä aika paljon." – Erkki Vuonokari
Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se
Miten vuodet taloustutkijana ja tutkimusjohtajana Ruotsissa ovat vaikuttaneet Juhana Vartiaisen ajatusmaailmaan ja urakehitykseen – se selviää Soilin seurassa.
Juhana Vartiainen on elokuusta 2021 lähtien Helsingin pormestari.
Hänellä on teräviä mielipiteitä niin Suomen kuin Ruotsinkin politiikasta, jengirikollisuudesta, johtamistaidosta eri maissa ja mentaliteettieroista maiden välillä. Suomalaiset ovat tunteikkaampia ja epäluuloisempia kuin ruotsalaiset, sanoo Vartiainen. Hänellä on myös aivan erityisiä terveisiä ruotsinsuomalaisille nuorille. Tervetuloa Soilin ja Juhana Vartiaisen seuraan!
Arja kertoo, miten hän lauloi tangot ja valssit myös ruotsalaisten sydämiin.
Arja Saijonmaa on kaikille tuttu, mutta miten paljon tiedät hänen taustastaan ja monipuolisesta urastaan?
Tässä ohjelmassa Arja kertoo yhteistyöstään niin kantaaottavien muusikoiden kuin iskelmätähtienkin kanssa, ajatuksiaan ruotsinsuomalaisuudesta ja tietysti saunan merkityksestä. Ja myös siitä, miten hän epäilijöistä piittaamatta toi suomalaisen tangon ruotsalaisiin salonkeihin.
Soili Huokuna
soili.huokuna@sverigesradio.se
Legendaarinen rocklaulaja ja rumpali Remu Aaltonen on paukuttanut rumpuja jo yli puoli vuosisataa. Vuonna 2018 tehty haastattelu lähetetään uudestaan Hurriganesin 50-vuotisen taipaleen kunniaksi.
Henry "Remu" Aaltonen puhuu suorat sanat karusta lapsuudestaan, rock'n'rollista, romanikulttuurista, rakkaudesta.
"Miksi tyytyä yhteen, kun silloin menettää kaikki muut?"
Ruotsista Suomeen muuttanutta rockmuusikkoa Dimitri Keiskiä Remu ylistää seuraavaksi rockin kuninkaaksi. Dimitri oli mukana lavalla Remun jäähyväiskonsertissa Helsingissä 2018 ja hän esitti pääosaa kevään Remu-musikaalissa.
Haastattelu on tehty Remun kotona Helsingissä tammikuun alussa 2018 ja myös Dimitri on siinä mukana.
Huom – Ohjelma sisältää runsaasti kirosanoja.
Ohjelma on uusinta.
Haastattelija: Soili Huokuna, jonka Remu luokittelee hyväksi jätkäksi.
soili.huokuna@sverigesradio.se
Ellis on asunut neljännesvuosisadan Suomessa, neljännesvuosisadan kaukomailla ja puoli vuosisataa Ruotsissa. Lapset asuvat Espanjassa ja Kanadassa ja satavuotisjuhlat vietettiin Espanjan auringossa.
Kun Ellis syntyi sata vuotta sitten oli Suomi itsenäistynyt vain muutamaa vuotta aikaisemmin. Hän oli jo 10-vuotiaana pikkulotta, ja talvisodan syttymispäivän marraskuussa 1939 hän muistaa kuin eilisen.
Kuuntele Elliksen värikäs elämäntarina, joka on myös sykähdyttävä kertomus niin sodan kuin mannerten välisen etäisyydenkin kestävästä rakkaudesta.
Tapaa ilmastotieteen professori, tutkija Markku Rummukainen Sollentunasta. Hän on Ruotsin ääni YK:n ilmastopaneeli IPCC:ssä – mutta myös perheenisä ja mökinrakentaja.
Ei olisi suomen kielen huolto ja opetus Ruotsissa näin hyvissä kantimissa ilman Paula Ehrnebon sinnikästä, vuosikymmeniä kestänyttä työpanosta. Kuuntele Paulan elämäntarina sota-ajan Suomesta tähän päivään!
Nadja koki raskaan menetyksen, kun hänen ainoa lapsensa kuoli kohtuun juuri ennen synnytystä. Suru ei lannistanut sisukasta Nadjaa. Hän ryhtyi miehensä kanssa sijaisvanhemmiksi pienelle pojalle, joka tarvitsi uuden kodin.
Virpi Pahkinen on esiintynyt tähän mennessä 47 maassa. Harjoitukset kuusi kertaa viikossa pitävät tanssitaiteilijan notkeana. Virpi ehtii toki harrastaa muutakin, kuten käsitöitä ja sienestämistä.
Toni Tuunainen teki vuonna 2003 epäonnistuneen arvokuljetusryöstön ja oli vähän aikaa Ruotsin etsityin rikollinen. Tänä päivänä hän ohjaa nuoria pois rikollisuudesta kertomalla heille rankasta elämästään.
"En kerro pääkirjoituksissa, miten ihmisten tulisi ajatella, vaan annan näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun," sanoo Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja vuodesta 2005, Heidi Avellan.
Liisa syntyi Kurikassa, kasvoi Lahdessa, opiskeli Helsingissä, on asunut sekä Kööpenhaminassa että Tukholmassa. Nykyinen kotipaikka on Helsingin Munkkiniemi. Hän viihtyy yleensä juuri siellä missä on.
Yvonne Wirnes ja hänen lapsensa joutuivat tuhopolton uhreiksi 26. elokuuta 2005. Yvonnen ex-mies ei kestänyt jätetyksi tulemista ja teki huumepäissään hirvittävän teon: sytytti perheensä tuleen.
Sandran isoisän isoisä oli Venäjän tsaarin henkivartija. Sandran vanhemmat tapasivat Ruotsissa, vaikka ovat kumpikin kotoisin Pohjois-Karjalasta. Sandra kertoo työstään ja elämänsä koukeroista.
Lapsuus ja ensimmäiset kouluvuodet Rinkebyssä Pohjois-Tukholmassa, sen jälkeen hevoskoulu Skånessa ja työelämä Tornionlaaksossa. Ruotsi on tullut tutuksi Kaisulle etelästä pohjoiseen.
Simon Scott löi rytinällä läpi Suomessa 70-luvun alussa. Keikkailu ja rakkaus toivat hänet Västeråsiin. Laulu raikaa edelleen, nykyään pääasiassa karaokessa. Vaikea sairauskaan ei ole lannistanut.
Pertti Koistinen Tukholmasta auttaa työkseen kerjäläisiä. Hän on vähemmistötaistelija, eikä hän arkaile lähettää sähköpostia jos epäkohtia jossakin huomaa. Sitä kautta hän sai jopa roolin tv-sarjassa.
Kurt syntyi Turun saaristossa 1923. Hänen isänsä toimi vartijana vankileirillä Suomen sisällissodassa. Kurt muistaa hyvin talvisodan ajan -39 ja hän osallistui itse jatkosotaan aivan sen loppuun asti.
Linda Lampenius oli 8-vuotias, kun hän lähti ensimmäiselle konserttikiertueelleen. Linda kärsi syömishäiriöistä 23 vuotta, mutta hän sanoo, ettei syynä ollut tiukka harjoittelu, vaan perhesalaisuus.
Tapaamme tuhansien keikkojen miehen. Päivällä hengellisiä keikkoja, illalla kitara kainaloon ja kapakkaan, näin kului useita vuosia Keijon elämästä. Kuuntele Keijon ajatuksia elämästä Soilin seurassa.
Mauri Antero Numminen kehitti oman laulutyylinsä, kun kukaan muu ei suostunut hänen silloisen bändinsä solistiksi. M. A. kertoo myös ystävyydestään Unto Monosen ja Rauli Badding Somerjoen kanssa.
"Teki mieli mennä ulos ja huutaa: eikö joku voisi halata minua?" Läheisyyden kaipuu miehen itsemurhan jälkeen oli valtava. Myös Pirjon poika teki itsemurhan. Silloin suru oli viedä Pirjonkin hengen.
"Vaikka on neutraali, se ei tarkoita, että on hissukka!" Näin tokaisee toimelias Liisa. Suomella on hänen mielestään paljon tarjottavaa Ruotsille - kuten ripaus suomalaista hulluutta.
Jake Nymanin ääni on tuttu YLEn musiikkiohjelmista, joita hän on toimittanut 70-luvun alkupuolelta lähtien. Jaken juontama Nuorten sävellahja oli suosittu toive- ja terveisohjelma, oman aikansa some.
Maria Sid valitsi alunperin näyttelijän ammatin siksi, että oli ujo. Toinen uravaihtoehto olisi ollut maatalon emäntä. Rempseä ja rohkea Maria työskentelee tätä nykyä sekä Suomessa että Ruotsissa.
Eivor Olofsson työskenteli neljännesvuosisadan Haaparannan svefi-kansankorkeakoulun räväkkänä rehtorina. Nyt hän on eläkkeellä, ja asuu miehensä ja kolmen koiran kanssa lapsuudenkodissaan Karungissa.
Markoolion äiti Irma kertoo, että on sata miljoonaa kertaa pyytänyt lapsiltaan anteeksi nuoruudenaikaista liiallista alkoholinkäyttöään. Hän on myös saanut anteeksi, eikä deppaa vaan katsoo eteenpäin.
Markku Putila perusti ensimmäisen kuoronsa Skinnskattebergissä 1976. Sitten tuli muutto Haaparannalle. Siellä hän perusti 1985 Gränsklangen/Rajansävelkuoron, joka on voimissaan yhä tänäkin päivänä.
Legendaarinen rocklaulaja ja rumpali Remu Aaltonen on paukuttanut rumpuja jo yli puoli vuosisataa. Nyt kun ikää on 70 vuotta, päättää hän keikkauransa näyttävästi. Mukana on myös Dimitri Keiski.
Minni syntyi 50-luvun puolivälissä Keski-Suomessa. Rakkaus toi hänet Tukholmaan 1984. Elämä muuttui tapaninpäivänä 2004. Minni menetti miehensä ja kaksi lastaan tsunamissa. Mutta elämä ei loppunut.
Seppo Karmitsa on luonut omin käsin itselleen ja perheelleen hyvän elämän, vaikka lähtökohdat olivat vaikeat. Sota, köyhyys ja isän alkoholismi vei ilon lapsuusvuosista. Seppo on selviytynyt sisulla.
Kerttu syntyi Savossa 1937. Hän lähti nälkää pakoon Tukholmaan 1958. Työpaikka löytyi kulkutautisairaalasta, eikä Kerttu säikähtänyt edes silloin, kun ensimmäiset aids-potilaat hakeutuivat hoitoon.
Viihdetaiteilija Danny tulee Suomesta esiintymään #MittFinland Live -konserttiin 29.11. Jo 60-luvulla hän oli Suomi-popin kruunamaton kunkku ja Danny-Shown kautta on syttynyt monta muutakin tähteä.
Suomenkielestä on työssä ollut hyötyä, sanoo Pirjo Svegreus. Piilotettu puukkokin löytyi kerran näppärästi, kun Pirjo kuuli, mitä väkivallantekijät supattivat suomeksi poliisiauton takapenkillä.
Hannu Laitinen on mediakonkari, joka on elämässään kiertänyt muutakin kuin tahkoa. Hän on myös toimittanut ja kehittänyt ruotsinsuomalaisia radio- ja tv-ohjelmia 1970-luvun alkupuolelta asti.
Brigitte Bardosta ja Tipitiistä se alkoi 60-luvun alussa. Menestys on jatkunut halki vuosikymmenten ja edelleen keikkaa pukkaa. Eikä yhtään kyllästytä esittää Eviva Espanjaa, vakuuttaa iloinen Marion.
Martti Wallénin komeaa bassoääntä kuultiin Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Eläkepäiviksi oli tarkoitus lähteä Italiaan, mutta uusi rakkaus veikin Mallorcalle.
Martti Paananen aloitti viime vuoden lopulla kirkkoherrana lähes 500-vuotiaassa Tukholman suomalaisessa seurakunnassa. Aiemmalta ammatiltaan hän on lehtimies.
Leena Lindantytär työskenteli 30 vuoden ajan äidinkielenopettajana ja hän on vakaasti sitä mieltä, että ruotsinsuomi on oma kielensä. Vaikka hengenheimolaisia ei oikein löydy, ei Leena anna periksi.
Vegan Flava eli nuoruutensa Trollhättanissa vahvan jengikulttuurin aikaan. Skeittilauta ja spraypurkki olivat Veganin tunnusmerkkejä. Taidekorkeakoulunkin hän kävi, mutta palasi katutaiteilijaksi.
Tarja Halonen on uudistanut suomalaista arvomaailmaa muun muassa yhteiskunnallisen tasavertaisuuden osalta. Halosen mukaan Suomella on paljon opittavaa Ruotsista.
Mia Halonen on Suomessa tunnettu radio- ja tv-juontaja, ja hän on toimittanut viihdeuutisia myös Sisuradiolle. Opastettuaan muita rakkauden polulle on nyt hänen vuoronsa olla itse juhannusmorsiamena.
Ikuista kutinaa – tarinoita maanteiltä ja kulissien takaa. Näin on Tapio ristinyt elämänsä monologin. Kutina on esiintymistarve, joka alkoi kutkuttaa Tapiota jo pikkupoikana, kun hän pääsi näyttämölle.
Suomalaistanssit ovat saaneet uutta nostetta Månskensorkesterin ansiosta, ja Darya Pakarinen orkestereineen on opettanut myös ruotsalaisen yleisön rakastamaan suomalaista tangoa.
Liinu on syntynyt Tukholmassa, mutta viettänyt lapsuusvuotensa Chilessä. Nyt hän muuttaa Guatemalaan. Maailma on Liinun koti ja hänen sydämenasioitaan ovat ihmisoikeudet ja taistelu köyhyyttä vastaan.
Pisin työpäivä on ollut 48 tuntia, kertoo Jukka. Hän on kolmen lapsen isä, lehtimies, paino- ja latomoalan yrittäjä, päätoimittaja, toimitusjohtaja, ja aiemmin myös järjestöaktiivi.
Toven isoisä perusti skutnabbilaisuuden, isovanhemmilta tuli myös luomuajattelu sekä kiinnostus kieliin ja tutkimukseen. Ei siis ihme, että Tovesta tuli kansainvälisesti arvostettu kielitieteilijä.
Tuskaisesta nuoresta naisesta kasvoi säteilevä monen alan osaaja. Irma unelmoi näyttelijän ammatista. Se jäi haaveeksi, mutta ura urkeni kumminkin teatterin ja elokuvan alalta. Hyvä näin, sanoo Irma.
Heli van der Valk syntyi sodanjälkeiseen Suomeen Pohjanmaalla. Siellä piti hillitä ittensä ja ajatella, että mitä grannit sanoovat. Heli kehitti herkät tuntosarvet, jotka tekivät hänestä selviytyjän.
Suomen Tukholman suurlähetystö sai tammikuussa 2017 uuden suurlähettilään. Hän on Matti Anttonen, kokenut diplomaatti, joka korostaa perinteisten arvojen, kuten rehellisyyden ja ahkeruuden merkitystä.
Marjo Manell Täbystä on monen toiminnan pioneeri: hän on ollut mukana perustamassa niin asperger-luokkia kuin ruotsinsuomalaisten virka- ja liikenaisten yhdistystäkin.
Äijäporukka - Kari ja hänen kaksi lapsuudenystäväänsä - on kruisaillut moottoripyörillä ympäri Eurooppaa jo kymmenkunta kertaa. Nyt toteutui vieläkin suurempi haave: kolmen kuukauden purjehdus.
Nean isosisko Carola oli yksi Suomen rakastetuimpia laulajia. Nean intohimo on muoti. Niin kuningatar Silvialla, kruununprinsessa Victorialla kuin prinsessa Madeleinellakin on Nean ompelemia asuja.
Sukutarinat, sukusalaisuudet, erot, hylkäämiset, jättämiset. Siinä teemoja, joita Kirsi Vikman käsittelee käsikirjoituksissaan. Omat kolttasaamelaiset juuret ovat usein Kirsin inspiraationlähteenä.
Kuplettilaulaja Tuula Sirjonen on kiertänyt Ruotsia jo 40 vuotta esittäen milloin räväkkää Hallstan Hiltaa, milloin hienostuneempaa Madame la Plumeta. Roolihahmojen takaa löytyy herkkä, lämmin Tuula.
Hanna Majanen kuuluu järjestöön Lääkärit ilman rajoja. Kymmenkunta matkaa Afrikkaan ja yksi Nepaliin on jo takana, uusia edessä, vielä tuntemattomiin määränpäihin. Hanna ei pelkää, ei edes ebolaa.
Noin joka sadas biisini on hitti, sanoo Jukka Kuoppamäki. Lauluja on hänen kynästään lähtöisin jo pari tuhatta, joten hittejäkin on aika liuta. Yksi on ylitse muiden: Sininen ja Valkoinen.
Merja on syntynyt Boråsissa, missä hänen vanhempansa ompelivat työkseen rintaliivejä. Nykyään Merja työskentee osastopäällikkönä maanpuolustuslaitoksessa, tanssii afrikkalaista tanssia ja maalaa.
Tuulan elämä ei ole ollut helpoimmasta päästä. Lapsena hän joutui seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja jo viisikymppisenä hän sairastui Parkinsonin tautiin. Silti hän sanoo olevansa iloinen tyyppi.
Eine Johansson on kotoisin köyhistä oloista Keski-Suomesta. Jo 8-vuotiaana hän päätti ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja lähteä sotalapsena Ruotsiin. Hänestä tuli poliisi, ja uranuurtaja ammatissaan.
Ilta WAD Girls -dragshowssa huipentuu loppunumeroon: Jussi Huusko esiintyy Paula Koivuniemenä. Arkioloissa Jussi on vain Jussi. Hän on ollut Prippsillä töissä ja on onnellinen Andersinsa kanssa.
On osittain Liisa Lipsasen ansiota, että Suomen naiset vapautuivat hamepakosta ja vetivät farkut jalkaansa 1960-luvun alkupuolella. Nykyisen linnanrouvan menestyskonsepti on: olla hellästi kova.
Manne Mali on hiippakuntakonsulentti Västeråsista. Hän ei kursaile, vaan sanoo suorat sanat siitä, mitä ajattelee tämän päivän maailmanmenosta. Koulu esimerkiksi ei ole aina hyvästä, sanoo Manne.
Lähtökohtieni perusteella minusta olisi voinut tulla joko rikollinen tai mielisairas, sanoo Pirjo. Mutta kinnulalaisen Muholan kylän köyhän Mutkan talon tytöstä tuli psykologi, tutkija ja professori.
Anneli lähti Ruotsiin 1970 tuomaan kalakukkoa siskolleen. Sillä reissulla hän on vieläkin. Ruotsinsuomalainen kirjallisuus olisi varmasti nyt heikommissa kantimissa, jos hän ei olisi jäänyt tänne.
Tukholmalainen Olli Berg on vuodesta 2006 lähtien käynyt Unkarissa keskimäärin joka kolmas kuukausi viemässä sekä hengellistä että humanitääristä apua kurjuudessa eläville romaneille.
Pirjo on tätä nykyä vähemmistökoordinaattori Sundsvallissa. Hän on myös poliitikko, healer, yrittäjä ja kasvatusäiti. Hänellä oli myös sormensa pelissä, kun suomen kielen hallintoalueet perustettiin.
Solja Krapu-Kallio löysi miehen Suomesta ja otti uudelleen haltuun suomen kielen. Solja kirjoittaa runoja ja kirjoja, esiintyy, vetää autotalliteatteria ja remontoi taloa.
Mikaelin juuret ovat Södertäljessä, minne hänen vanhempansa tulivat 60-luvulla. Siellä alkoi myös hänen urheiluharrastuksensa. Jääkiekko ja maraton-juoksu ovat Mikaelin lajit.
Kirsti Hemmi innostui matematiikasta jo nuorena. Hän löysi laskutehtävistä lepopaikan kaiken muun touhun keskellä. Nykyään hän on erikoistunut matematiikan opettamiseen intohimolla ja innostaen.
Meeri Bodelid on monen lajin pioneeri ja mestari. Hän on ainoa urheilija, jolla on Ruotsin mestaruus sekä hiihdossa, pyöräilyssä että maratonjuoksussa. Elämän alkuvaiheen vaikeudet kasvattivat sisua!
Haaveiden maasta tuli 1987 hitti, joka edelleen soi sekä Suomessa että Ruotsissa ja Helenan konserteissa se on alati toivottu kappale. "En koskaan kyllästy esittämään sitä", sanoo Helena Salo.
Kolme kaupunkia on merkinnyt paljon Erkki Vuonokarille: Pori, Tampere ja Tukholma. Rinkebyn lähiö pääkaupungin länsiosassa on ollut hänen kotinsa jo neljännesvuosisadan.
Södertäljeläinen Janica on niin nuorekas, ettei häntä ensi silmäyksellä uskoisi suurperheen äidiksi. Hän myös laulaa, ja tietää senkin, että jos elämä kolhii, niin apua saa jos sitä osaa pyytää.
Erkki Tammenoksa oli legenda jo eläessään. Hän oli pitkän linjan sosiaalidemokraatti, urheiluaktivisti, pilapiirtäjä. Olof Palmen muistolaatan teksti Tukholman Sveavägenillä on Erkin laatima.
Forssa-Taalainmaa-Göteborg-Bangalore. Siinä joitakin Sakari Nuottimäen alias Zac O'Yeahin asemapaikoista. Hän on kirjailija, muusikko, maailmanmatkaaja, ajattelija, inspiraationlähteenään Intia.
Ville Virtanen on asunut perheineen Ruotsissa nyt kaksi vuotta ja he ovat tulleet tänne jäädäkseen. Menestysrooli Svinalängorna-elokuvassa toi kosolti uusia työtarjouksia.
Sandhja on viettänyt vilkkaan viikon Tukholman euroviisuhumussa toukokuussa 2016. Vaikka kilpailumenestys ei ollutkaan paras mahdollinen, on ESC-esiintyminen huikea kokemus nuorelle laulajalle.
Veijo jäi työmaalla 3000 kiloa painavan autolavan alle. Lavan ja lattian väliin jäi 60 cm rako. Toipuminen vei aikansa, ja pituudesta meni monta senttiä, mutta jalka nousee kansantanssin tahtiin taas.
Olosuhteet 1900-luvun alkupuolen Tornionlaaksossa olivat karut. Hilja on nähnyt nälkää, kokenut Pajalan pommituksen kauhun ja hän tietää, miten rietasta meno oli Korpela-liikkeen herätyskokouksissa.
Laustiolalla on levoton taiteilijan sielu. Alkoholia, naisia, jännittäviä rooleja, seikkailuja, niitä on riittänyt. Vuosi sitten Tuomas sai adhd-diagnoosin ja levottomuus sai selityksensä.
Tanja on laulaja, näyttelijä, tanssija. Hän on syntyisin Värmlannista ja sinne hän on nyt palannut, lapsuudenmaisemistaan Suomesta Venäjän rajalta Norjan rajalle.
Jorma oli alle vuoden ikäinen kun hänet lähetettiin ensimmäistä kertaa sotaa pakoon Skåneen. Huolimatta ankeista lähtökohdista on hän rakentanut itselleen ja perheelleen hyvän elämän.
Tuulikki tunsi jo nuorena vetoa papin ammattiin vaikka hän tiesi, että Ruotsiin pitää lähteä jos nainen papiksi mielii. Hänestä tuli maailman ensimmäinen piispaksi nimitetty suomalaissyntyinen nainen.
Kirsi Savolainen työskentelee energiavälittäjänä ja selvänäkijänä. Yliluonnollisia asioita ei hänen mielestään ole. Henkimaailma on yhtä luonnollinen kuin muukin todellisuus, sanoo Kirsi.
Yleisön pyynnöstä Soilin vieraana on SVT Uutisten toimittaja Olli Hörkkö. Olli kertoo elämästään ruudun ulkopuolella, karjalaisuudesta, matkoistaan ja myös vaikeuksista, joita hän on kohdannut.
Eija on vauhtimimmi. Musiikki ja matkustelu täyttävät hänen elämänsä - ja tietenkin myös työ yksityisyrittäjänä. Eija Källi kouluttaa suurten firmojen työntekijöitä ajan- ja stressinhallinnassa.
Mark syntyi 1964 Yhdysvalloissa, pohjois-carolinelaisessa sotilastukikohdassa. "Veljeni syntyi nunnasairaalassa ja hänestä tuli hetero, mulle, sotilasalueella syntyneelle, kävi toisin", nauraa Mark.
Sirpa Alho, entisiltä nimiltään Sirpa Ryd ja Sirpa Suvimetsä, on työskennellyt Ruotsisssa opettajana sekä kulttuuritöissä. Kesäpaikka on Samoksella, saarella, jonne pakolaiset tulevat meren yli.
Asko Sahlberg kirjoitti esikoisteostaan yövuorossa hoitokodissa. Hän kirjoitti käsin ja teksti siirtyi tietokoneelle kotona. Kyky vaihtaa tyyliä ja eläytyä eri aikakausiin on ominaista Sahlbergille.
Pirkko Sinkkonen työskentelee muiden hyväksi - hän avustaa sotaveteraaneja ja eläkeläisiä. Kalenteri on täynnä, tapaamisia on ministereitä myöten. Karjalainen huumori ja sisu auttavat eteenpäin.
Markku Reinikainen soittaa niin laulaja Kaija Koon kuin blueskitaristi Erja Lyytisenkin kiertueilla, joten keikkapäiviä kertyy toistasataa vuoden mittaan. Tapaamme miehen, joka on kutsumusammatissaan.
Johanna Koljonen on yksi tunnetuimmista suomalaissyntyisistä mediaprofiileista Ruotsissa. Soilin seurassa hän kertoo savolaiskarjalaisista juuristaan, urastaan ja haaveistaan.
Vuosikymmenet vaihtuvat, Pelle Miljoonan suosio säilyy. Pelle on punkkari, rokkari, kirjailija, runoilija, ajattelija, maailmanmatkaaja - sanalla sanoen taiteilija.
Aichan elämän alkutaival ei ollut helppo. Perhe hajosi ja uusi isäpuoli pahoinpiteli Aichaa vuodesta toiseen. Aikuisiässä Aicha on löytänyt elämälleen myönteisen suunnan muunmuassa joogan avulla.
Kirkkomuusikko Tuomaala on tuttu mies Länsi-Ruotsin suomalaisille. Hän laulaa, säestää, johtaa Da Capo-kuoroa, on siellä missä pätevää muusikkoa tarvitaan. Kuuntele Kimmon ajatuksia elämästä.
"Sun särkyä anna mä en" lienee tuttu biisi Sisuradion kuuntelijoille. Se on yksi Johannan hiteistä. Johanna laulaa herkällä äänellä vaikeista asioista - surusta, masennuksesta, voiman löytymisestä.
Birgitta Ulfsson kertoo olevansa täynnä iloa, kuitenkin niin, että pohjasuru on aina läsnä. Ilo ja suru pulppuavat molemmat lapsuudesta - lapsilla oli leikeissään hauskaa vaikka oli sota ja oli nälkä.
Ritta reputti ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kielessä - nyt hän on Ruotsissa palkittu kirjailija. Tampereen tytöstä on tullut yksi Ruotsin tuotteliaimmista nuorisokirjailijoista.
Mikko Alatalo lienee Suomen tunnetuimpia artisteja. Hän on laulaja, lauluntekijä, kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu. Tule Soilin seuraan ja tutustu Mikkoon ja maalaispojan mietteisiin.
Dimitri Keiski tuli suuren yleisön tietoisuuteen 2011, kun hän voitti TV3:n TrueTalent-kilpailun. Ura lähti nousuun ja monista haaveista on tullut totta. Uusi rakkaus vei Dimitrin keväällä Suomeen.
Jaana Ilmola vietti lapsuutensa Lahdessa, tuli kesätöihin Tukholmaan 1978 ja jäi Ruotsiin. Hän on huonostikäyttäytyvä ja kovaääninen nainen - miehestä sanottaisiin vahva ja fiksu, nauraa Jaana.
Kari Lumikerolla juttu luistaa. Hän kertoo elämänsä lähtökohdista, uransa alkutaipaleen kommelluksista ja ajatuksiaan ruotsinsuomalaisuudesta. Hiljattain eläköitynyt toimittaja ei laakereillaan lepää.
Ensi Ukkola on maailmankansalainen. Hänen lapsuudenkotinsa Suomen Lapissa on poissa: se jäi voimala-altaan alle. 46 vuotta Tukholma oli hänen kotinsa. Nyt hän on siirtänyt elämänsä Afrikkaan, Ghanaan.
Tiina Rosenberg herättää huomiota missä liikkuukin. Hänen ryhdikäs olemuksensa ja terävät mielipiteensä jäävät mieleen. Politiikka, taide, johtamiskulttuuri, äitiys - siinä aiheita Soilin seurassa.
Tukholman suomalainen kirjakauppa on toiminut jo puolen vuosisadan ajan. Mirja Huusko on yksi kirjakaupan tulisieluista."Olen elänyt ihanaa elämää", sanoo Mirja. Tule Soilin seuraan niin kuulet lisää!
Vieras tunnissa tutuksi! Ensimmäisenä Soilin seurassa on tunnettu tv-kasvo ja tv-ääni Pekka Heino. Pekka on seuramies, hänen kanssaan aika lentää kuin siivillä!
