Nuvemperissä 2026 tullee kolme vuotta sitä ko tottuus- ja sovintokomisuuni tornionlaaksolaisille, kväänile ja lantalaisile jätti heän loppuraportin hallituksele. Stefan Aro, komisuunin sihteeri, sen työstä, merkityksestä ja tuloksista.
Feed-URL
Kryssa i valen ovan så skrivs feed-URL:en om - kopiera den sedan till din poddspelare.
Avsnitt (111)
Mimmi Snell besökte Gränslöst och berättade om sitt två månader långa äventyr i Nepal där hon blev den första svenska kvinnan någonsin att bestiga toppen av Mount Everest och det närliggande berget Lhotse inom 24 timmar.
Alexander Stubb onnistuu siinä missä moni politikkeri epäonnistuu: sosiaalisessa meetiassa. Mutta miksi? Ja miksi komikkeri Pernille Haaland oon ihastunu Stubbiin? Praatima kans tulevan kesän menovinkeistä Pohjoiskalotilla.
1959 Emil Verner Mannfeldt, Kitkiöjärvi (1889-1973) praatii kieli- ja sukututkijan Erik Wahlbergin kans elämästä,työstä ja ihmisistä. Siittä ajasta ja niistä tapahtumista ei ennää ole kukhaan kertomassa.
Grundmaterialet används med tillstånd från ISOF, Institutet för Språk och Folkminnen, Folke.
Rajatonta ja ihmisläheistä ohjelmaa meänkielelä. / Gränslösa och vardagsnära program på meänkieli.
Norges regering vill förbjuda sociala medier för barn under 16 år - är det en bra idé? Sari, Tomi och Annika diskuterar om ett förbud leder någonvart, om inte föräldrarna själv minskar sitt mobilanvändande?
Norjan hallitus haluaa kieltää sosiaalisen meetian alle 16-vuotiailta - pitäiskö Ruottin ja Suomen ottaa mallia krannimaasta? Sotadroonit eli tröönarit Suomen alueela muistuttava kunka likelä Ukrainan ja Ryssän välinen sota oon.
96-vuotias Aarno Hiderud kertoo evakosta Turtolasta Ruotthiin syksylä 1944. Kevhäälä 1945 ko hään tuli takasi vain savupiput olit jäljelä. Kuulet kans miinasta joka soan jälkheen vei hengen ja joppauksesta.
Finska hem är fulla av finsk design - kanske en form av sund patriotism? Och vad symboliserar Muminmuggen egentligen? Tron på en bättre värld likt den i Mumindalen - eller är det bara en lyckad kommersiell produkt vars hype består år efter år?
Suomalaiset rakastava kotimaista designia. Muumimukit ja Marimekot leviävät ympäri maailmaa. Mutta voiko olla liian monta muumimukia? Ja miksi Norjalaiset laittava Norjan lipun joka vaatheeseen?
Om rennäringens framtid i Sverige, Tromsös pressade ekonomi och risken för Robek-listan – samt säsongsarbetare i finska Lappland som vittnar om svåra arbetsvillkor.
Poroitten määrää ja poronhoijon vaikutusvaltaa häätyy vähentää Ruottissa, meinaa KD ja Krister Pounu, Kierunasta. Tromssan kunta vuotaa rahhaa ja saattaa joutua mustalle ROBEK-listalle. Lapin kausityöntekijöitä kohellaan heikosti - taasen.
Kirjailija Bengt Pohjanen sai tieon: Sulla oon syöpä jota ei mene parantaa. Aprillissa 2026 Ahti Aasa kohtasi Bengtin hänen kotona Ylikaihnuula.
”Bara bada bastu” innosti kläpit oppimhaan ruottia Suomessa, mutta vain muutama vuosi sitten poristiin ”pakkoruottista”. Praatima kans meänkielen ja kväänin kielen asemasta Ruottin ja Norjan kouluissa.
Svenska är ett officiellt språk i Finland, som alla elever måste läsa i skolan. Men med jämna mellanrum blir det debatt om svenska språket, varför? Och är det möjligt att göra meänkieli obligatoriskt för att säkra språkets överlevnad i Pajala?
Debutromanen ”Din vilja sitter i skogen” har snart översatts till sju språk. Nu skriver Mattias Timander sin andra roman ”Lämmelvalsen”. Men utöver skrivandet hinner han också moderera samtal om minoritetsrättigheter - vad har han lärt sig av det?
I Sverige och Finland är den fria skollunchen en självklarhet - men inte i Norge. Statsminister Jonas Gahr Stöhre lovade införa skolmåltider 2026 - men än så länge har inget hänt. Är matpakke-traditionen starkare än vallöftet?
Polttoaihneen hinta saa monen piilin kääntymhään Ruottiin tankille. Miksi Norjassa ei tarjota kouluruokaa kläpille? Praatima kans tuulivoiman korvauksista ja Suomesta - miksi se oon maailman onnellisin kansa?
Vilket nordiskt land har levererat det bästa Eurovisionbidraget - och vilket land kommer sist i vår omröstning? Och över världens fredligaste gräns har svenska militärfordon passerat under den gångna veckan, vi pratar om NATO-övningen Cold Response.
Millä maala oon paras euroviisu-kappale? Ruotti, Norja, Suomi eli Tanska? Kalottipoddissa se selviää. Kuulet kans NATO-harjotuksista Pohjoiskalotilla ja skuutterisäännöistä joita kattothaan tiukemmin Norjassa entä Ruottissa.
I norrbottniska Överkalix föddes det bara 17 barn under hela 2025. Kan kommunerna göra något för att få fler barn att födas? Medan Finlands Iivo Niskanen lämnade OS i tårar så jublade Norge över hela 41 medaljer - hur är det möjligt?
Heikko syntyvyys suuri haaste Pohjoiskalotin kunnile - kläppiä syntyy histuuriallisen vähän, ainaki Norrbottenissa. Miksi Norja pärjää niin hyvin talviolympialaisissa? Norjalainen jalkapallolaaki Bodö/Glimt jatkoon Champions Leaguessa.
87-vuotias Ellen Lundgren synty Hinttajärvessä, Suomen Kolarissa, ja Lapin sota ja evakko oon färjäny hänen lapsuutta. Vaikka Ellenin elämässä oon ollu kovia koettelemuksia, hään oon vieläki utelias ja nauttii elämästä Tjautjaksessa.
I Norge är det ofta förbjudet att kasta vatten på bastuaggregaten och i Sverige läser somliga tidningar på bastulaven. Hur blev det såhär? Kalottpodden reder ut vad man bör och inte bör göra i en sauna.
Norrbottenin lääninhallitusta tutkithaan maholisesta korruptiosta. Norjassa saunoissa ei saa heittää löylyä - miksi? Meänkieltä ja kväänin kieltä piethään monesti ”yksinkertasina” - kannattaako sen ottaa kehuna?
I det sista poddavsnittet knyter vi ihop säcken och frågar Maja, Frida, Isak och Hannes vad som hände sen? Hur ser det ut på kärleksfronten och är de fortfarande singlar?
37 av 40 finska värnpliktiga fick köldskador efter en isvaksövning i -34 grader. Norge blickar mot EU när alliansen med USA blivit osäker. Svalbards befolkning kan inte dricka vattnet från kranen - varför?
Ruottin finanssiministeri haluaa selvittää tulisko kruunut vaihettaa euroiksi? Norjassa praatithaan enemän EU:sta kriisiaikoina. Suomessa ja Norjassa sotihlaat paleltuvat harjotuksissa ja miksi Norjassa rakastethaan kaksoisetunimiä?
93-vuotias Seth Mannfeldt, Kitkiöjärven kylässä, ei kau sitä mitä hään oon pruuanu, esimerkiksi ette laittaa ison kasvihuonheen. Hään kertoo koulusta ja pilkkamisesta, soasta ja mettätöistä, ja friiausreisusta ympäri Suomea.
Polaricas förra vd i rättegång om människohandel, som omfattar 78 bärplockare. Norge oroas över att Svalbard kan bli nästa Grönland. Alkoholförsäljning i matbutik - en fråga där Finland, Norge och Sverige skiljer sig åt. Inspelat 16 januari.
Miksi Svalbardin puolesta peläthään Norjassa nyt ko Trump haluaa Grönlannin? Polarica entinen vd ja hänen thaimaalainen bisneskumppani käräjillä Rovaniemellä ja praatima kans ruokakauppojen alkoholivalikoimasta Norjassa, Suomessa ja Ruottissa.
Sari Pöyhönen oli töissä Suomen konsulaatilla Murmanskissa 2010-luvun alussa. Se oli vaphaampaa aikaa Venäjällä, mutta pikkuhiljaa asiat muuttuivat ja yhteys ystäviin katkesi ko sota alkoi Ukrainassa. Mitä tapahtui 15 vuen aikana?
Porisemma joulumyrskystä joka pisti lentokentät sekasin ja jonka jäljissä kuoli kolme ihmistä Ruottissa. Kirjasuosituksia ja menovinkkiä kans Pohjoiskalotilla - kuulet Mordoria muistuttavasta paikasta Norjassa.
Hannes Mäki och Isak Jakobsson om varför det är så jobbigt att vara nykter på krogen. Och varför är det så svårt att lyfta fram bra saker om sig själv? Vad tror killarna om livslång kärlek - existerar den?
Podden är ett samarbete mellan Meänraatio och SVT Meänkieli. Du kan även följa våra singlar i SVT:s program ”Singel i Tornedalen - Hur svårt kan det vara?”.
Singlarna Isak Jakobsson och Hannes Mäki beskriver vad en flirt kan vara och diskuterar huruvida man vågar vara ärlig på dejting-apparna. De frågar sig om det är en del av den Tornedalska kulturen att killar har svårare att prata känslor.
Podden är ett samarbete mellan Meänraatio och SVT Meänkieli. Du kan även följa våra singlar i SVT:s program ”Singel i Tornedalen - Hur svårt kan det vara?”.
Frida Alanentalo och Maja Luttu berättar vad de söker i en framtida partner. De resonerar också kring dejtingappar och hur man flirtar på sociala medier - hur ska man tolka en like på sin story? Betyder det att man vill ha en fot in?
Podden är ett samarbete mellan Meänraatio och SVT Meänkieli. Du kan även följa våra singlar i SVT:s program ”Singel i Tornedalen - Hur svårt kan det vara?”.
Singeltjejerna Maja Luttu och Frida Alanentalo om svårigheterna med att dejta på glesbygden. Får man dejta en kompis ex? Hur träffar man någon som man inte redan känner? Kärleksexperten Linda Berggren ger singlarna råd i jakten på kärleken.
Podden är ett samarbete mellan Meänraatio och SVT Meänkieli. Du kan även följa våra singlar i SVT:s program ”Singel i Tornedalen - Hur svårt kan det vara?”.
Bertil Isaksson, Sari Pelttari-Heikka ja Tomi Vaara praativa Pohjoiskalotin uutisista ja mistä tingathaan juuri nyt.
Bertil Isaksson, Sari Pelttari-Heikka ja Tomi Vaara praativa Pohjoiskalotin uutisista ja mistä tingathaan juuri nyt.
Bertil Isaksson, Sari Pelttari-Heikka ja Tomi Vaara praativa Pohjoiskalotin uutisista ja mistä tingathaan juuri nyt.
Lennart Rohdin kallar sig själv för minoritetsaktivist och har i tre decennier jobbat med frågor som rör de nationella minoriteterna - och han har inga planer på att ge sig, trots att minoritetspolitiken står och stampar.
Bertil Isaksson, Sari Pelttari-Heikka ja Tomi Vaara praativa Pohjoiskalotin uutisista ja mistä tingathaan juuri nyt.
Jahtikoira joka karkasi Suomesta Ryssään nousi uutiseksi Suomen Lapissa. Lapin saihraanhoijon säästöt herättävä suurta keskustelua Meri-Lapissa ja vastaava ministeri Kaisa Juuso suuttui.
Många unga tornedalingar, kväner och lantalaiset känner inte till sin egen historia eller att de tillhör en nationell minoritet. Det vill Karin Keisu, Fanny Eriksson och Hannah Rane från Met Nuoret ändra på.
Mikael Niemis roman ”Koka Björn” har blivit tv-serie och visas inför en internationell publik hösten 2025. ”Prosten” i tv-serien bygger på en historiskt verklig person, nämligen Lars Levi Laestadius. Varför just han?
Valtiopäivämies, maaherra, Meänraation ”farfaari” ja paljon muuta. Ääniä ja kertomuksia Ragnarista ja kans pätkiä hänen raatiotyöstä.
Har meänkieli en chans att hänga med i den blixtsnabba digitala utvecklingen? Kommer din dator någonsin kunna prata meänkieli? Språkteknologerna på Institutet för språk och folkminnen berättar om nya digitala verktyg för meänkieli.
87-vuotias Gunhild Mangi Lainiossa oon syntyny, kasunu ja eläny koko elämänsä poronhoijossa. Hään kertoo ilosesta lapsuuesta mettässä ko ympäri vuen olthiin poroitten rinnala, ja siittä ko saamelaiset ja lantalaiset elit vieräkhäin ja autoit toisia.
Norjan tottuus- ja sovintokomisuuni oli monela laila samanlainen ko Ruottin. Mutta isoja eroja oon kans - kunka siittä päätethiin, ketä siinä oli matkassa ja kunka sovintotyö oon alkanu. ”Täälä ei ootettu isotingan päätöstä, sovintotyö alko varsin”.
Anna-Kaisa Räisänen tekkee nyt kväänin kielen kans töitä Kainun instituttissa Pyssyjoela, pohjosnorjassa.
84-vuotias Sören Isaksson assuu hänen lapsuuen koissa Yli Sopperossa. Hään kertoo lapsuuesta isossa perheessä, maanpruukista pohjosessa ja siittä mitä Lainionväylä merkitti. Sören kertoo kans mitä hään kaipaa ”vanhasta” ajasta.
71-vuotias Svante Pounu, Kuttasen kylästä, oon entinen tullimies. Monta isoa muutosta kerkisi tapahtua siittä ko hään alko, kahen viikon koulutuksen jälkhiin. Jauhopussin jahista, sumusta jonka läpi ei ees kättä nähny ja siittä ko joutu ottahmaan pistoolin framile.
75-vuotias Holger Jakobsson oon vieläki mokkarin hommissa. Reisu viepii Juoksengista Matarinkhiin, Kierunan kautta Jellivaarhaan ja takasi kotia. Holgerin kertomuksheen mahtuu kans Vietas-kuppen, Austin Mailer ja Sven-Åke Lundbäckin olympiakulta.
92-vuotias Svea Laestadius jatko vanhemitten maanpruukia kotikylässä hänen miehen kans. Heän navetta oli se viiminen joka panthiin kiini. Svea kertoo lapsuuen kesistä, lentokonheista jokka äänsit kovemin ko Lainioväylän koski, ja kylän enismäisestä piilistä.
66-vuotias Mirja Niva oon jakanu postia Karesuanon aluheela jo 36 vuotta. Piililä, venheelä ja mopola hään oon tuonu postia ihmisten tykö. Nykyhään ei ole tarvetta, eikä aikaa, käyä sisälä ja hään kertoo ette työn merkitys oon muuttunu. Mutta ilo ja huumori oon kuiten Mirjan tavaramerkki.
80-vuotias Börje Fjellborg ja veli Sören 73 vuotta, asuva Kaalasjärven kylässä Kierunan länsipuolela. Het oon osa isoa perhettä ja leipä ei tullu ittesthääns perheele. Onkaverkko, jänkkäniityt ja ahmanpyynti oon kaikki osa niitä muistoja mistä veljekset kertova.
89-vuotias Sven-Erik Stöckel synty koassa Kattuvuoman kylässä. Kylä Tornionjärven pohjospuolela johon ei vielä tänäpäivänäkhään pääse piililä. Sven-Erik kertoo yhteistyöstä, ikävästä kouluajasta Kierunassa ja siittä miksi hään oon ko karhu.
79-vuotias Sture Karlsson muistelee väärtisysteemiä, yhteistyötä ja vaihtokauppoja 1940 ja 50-luvula. ”Silloon luotethiin toishiin”, Sture meinaa. Hään kertoo kans vetohärkien taamomisesta ja ”tromsanlääkheestä”.
90-vuotias Bror Utsi ootti sitä aikaa syksylä ko tunturista päin tuli se väki joka seurasi porojen myötä. Koti oli pieni mutta sopu anto siiaa. Aika työtuvassa Karesuanossa ”ei ole parasta minun elämässä”. Hään kertoo kunka sota näky koulun klasista.
91-vuotias Hubert Lantto oon ollu mettätyömies ja hään oon kokenu suuren muutoksen mettässä. Kirves ja käsisaha, eli kaappari, ja sitten tuli muturisaha. Hevonen ja reki ja sitten traktori. Uitto ja sitten lastipiilit. Ja kans se muutos ko rasti-kyyri ja kuukausipalkka tuli 1975.
84-vuotihaan Anna-Siiri Vasaran perhe oli poronhoitajia. Jutaminen, eli porojen kans liikkuminen, seurasi vuenaikoja. Talvet vietethiin Ruottin pohjosissa mettämaissa, kesät Norjassa vuonon niemessä. Anna-Siiri kertoo väärti-sanan syvästä merkityksesta ja vahvoista sitheistä.
Forskarna Lars Elenius och Curt Persson berättar om ”Historievetenskaplig rapport om området som idag utgörs av Talma samebys bosättnings- och markanvändningshistoria”.
Forskarna Lars Elenius och Curt Persson berättar om ”Historievetenskaplig rapport om området som idag utgörs av Talma samebys bosättnings- och markanvändningshistoria”.
Sarkajaosta, eli avvittringistä, 1800- ja 1900-luvula: ko valtio otti takasi maita mitä kerran annethiin ihmisille Väster- ja Norrbottenissa.
Poronhoito oon osa meän kulttuuria ja perintheinen elinkeino. Valtion laki 1886 muutti maholisuuet poronhoithoon.
Oonkos se niinku Ryssän johto väittää ette Länsimaat oon piirittänheet ja oon hyökkämässä Ryshään? Tukkeekos Ryssän kansa tätä sottaa? Saattaakos tästä syttyä atomipommisota? Kuinkas soan saapi loppumhaan? / Stämmer det som det ryska statsledningen hävdar, att NATO genom Ukraina har anfallit Ryssland? Ställer sig det ryska folket bakom angreppskriget? Kan det utvecklas till ett kärnvapenkrig? Hur kan kriget få ett slut?
Ryssän krannina osa 4 - Näin Ryssä vaikutti krannimaihin / Så påverkade Ryssland grannländerna
Ryssän krannina 3 - Ryssämaa ottaa vain puolet Tornionlaaksosta / Ryssland tar bara halva Tornedalen
1809 Ruotti menetti Suomen Ryssäle ja raja tuli Tornionlaakshoon. Miksi raja tuli tänne? Kunka se vaikutti ihmishiin? Minkälaista valtaa Ryssä piti Suomessa? Kunka tämä vaikutti Ruottin puolele? / 1809 förlorade Sverige Finland till Ryssland och gränsen drogs längs Torne-Muonio-Könkämä älvar. Varför drogs gränsen här? Hur påverkade det livet här? Hur utövade Ryssland makt i Finland? Vilka konsekvenser fick det i Sverige?
Ruottin/Suomen ja Ryssän suurvaltataistelut toit seurauksena nälkää ja kuolemaa kansale. Sotia ili soitten perästä. Vielä elävät muistot siittä kostosta minkä tornionlaaksolaiset järjestit kasakoitten hyökkäyksen jälkhiin. / Konflikterna mellan stormakterna Sverige/Finland och Ryssland ledde till krig efter krig och med det följde hungersnöd och död för befolkningen. Och än lever minnet kvar från 1700-talet när tornedalingarna hämnades ett ryskt anfall.
Det är 700 år sedan första gränsen mellan Sverige och det som var Ryssland då, Novgorod.
Kirjailia, kääntäjä ja förlaakin vetäjä Bengt Pohjanen siittä miksi se oon tärkeä ette meänkielisiä kirjoja kirjotethaan ja annethaan ulos.
Reportteri Ahti Aasa.
Forskaren Raija Sandström gjorde en undersökning 1991 om släktnamn i pajalatrakten och frågade folk varför de bytte till nya svenska efternamn.
Medverkande: Ahti Aasa, Meänraatio och Stefan Aro, sekreterare i sannings- och försoningskommissionen för tornedalingar, kväner och lantalaiset.
Med järnvägen ändrades de gamla namnen till nya svenska. Till exemepel blev Vittaniemi Risudden och Matarinki blev Övertorneå.
Medverkande: Ahti Aasa, Meänraatio och Stefan Aro, sekreterare i sannings- och försoningskommissionen för tornedalingar, kväner och lantalaiset.
På 1800- och 1900-talen var kyrkan en en statskyrka och det betydde att även kyrkan arbetade med försvenskningspolitiken.
Medverkande: Ahti Aasa, Meänraatio och Stefan Aro, sekreterare i sannings- och försoningskommissionen för tornedalingar, kväner och lantalaiset.
Rasbiologer mätte skallar och ville inte att "Norrbottens finnarna" skulle blandas med de högre stående svenskarna.
Medverkande: Ahti Aasa, Meänraatio och Stefan Aro, sekreterare i sannings- och försoningskommissionen för tornedalingar, kväner och lantalaiset.
1977 tog Länsskolnämnden i Norrbotten fram det första undervisningsmaterialet tänkt för meänkielitalande. I det användes ordet "meänkieli", kanske för första gången.
Medverkande: Ahti Aasa, Meänraatio och Stefan Aro, sekreterare i sannings- och försoningskommissionen för tornedalingar, kväner och lantalaiset.
Walde Lorens Wanhainen, Erkheikki, var den ende som motsatte sig bilden av att svenskan skulle vara tornedalingarnas riktiga modersmål. Han var tydligt för tvåspråkighet.
Medverkande: Ahti Aasa, Meänraatio och Stefan Aro, sekreterare i sannings- och försoningskommissionen för tornedalingar, kväner och lantalaiset.
Arbetstugorna fungerade som ett internat där barnen bodde under skoltiden.
Medverkande: Ahti Aasa, Meänraatio och Stefan Aro, sekreterare i sannings- och försoningskommissionen för tornedalingar, kväner och lantalaiset.
"Språkresorna" var ett par månader under sommaren och barnen fick vara i vanliga hem för att lära sig svenska.
Medverkande: Ahti Aasa, Meänraatio och Stefan Aro, sekreterare i sannings- och försoningskommissionen för tornedalingar, kväner och lantalaiset.
Bibliotekarien Marita Mattsson Barsk om bland annat det statliga förbudet mot böcker på finska i Tornedalens bibliotek 1927-1957.
Medverkande Ahti Aasa, Meänraatio och Marita Mattsson Barsk, bibliotekarie.
Finskan var undervisningspråket när skolan kom till Tornedalen men 1888 beslutades svenska staten att undervisningen framöver skulle ske på svenska.
Medverkande: Ahti Aasa, Meänraatio och Stefan Aro, sekreterare i sannings- och försoningskommissionen för tornedalingar, kväner och lantalaiset.
När folkskolan kom var läroböckerna på finska eller samiska i de finsk- och samiskspråkiga områdena i Sverige.
Medverkande: Ahti Aasa, Meänraatio och Stefan Aro, sekreterare i sannings- och försoningskommissionen för tornedalingar, kväner och lantalaiset.
I serien "Vår historia" får du höra en del av meänkielis historia och samtidigt även den för tornedalingar, kväner och lantalaiset. Som grund för serien använder vi sannings- och försoningskommissionens forskare och arbete.
Medverkande: Ahti Aasa, Meänraatio och Stefan Aro, sekreterare i sannings- och försoningskommissionen för tornedalingar, kväner och lantalaiset.
På grund av en elakartad cancertumör opererades Ellens öga bort, och idag lever hon med ögonprotes - Hör familjens berättelse.
Det har varit en tumult start på 2023 för familjen Airijoensuu-Kangas. I januari kom beskedet att tvååriga Ellen drabbats av en elakartad cancertumör i ögat. Bara nio dagar efter beskedet var ögat bortopererat, och nu har Ellen en ögonprotes i plast.
Ryssän hyökkäys-sota Ukraihnaan oon vain vielä yks esimerkki monta sattaa vuotta vanhaasta imperialistisestä ajattelusta Ryssässä. Maata pittää vallottaa ja valtaa lisätä jos maholisuus oon, näin meinaa Kari Alenius, joka oon historian professori Oulun yliopistossa.
Ryssän-uhka tekkee ette Ruotti hakkee matkhaan NATHOON. Mutta onko semmosta uhkaa olemassa? Joo, sannoo historian professori Kari Alenius, Oulun yliopistossa. Ja hänen mukhaan, hyökkäys-sota Ukraihnaan ei sais loppua ko yhelä tavala jos siittä uhasta halvaa päästä. Aleniuksen mukhaan häymä olla valhmiit pitkäle konfliktile Ryssän kansa. Turvallisuuen kannalta, Ukrainan sota ei sais loppua ko yhelä tavala, ette Ukraina voittaa.
"Piethiin ette poikkinainti ja laestadialaisuus oon vahinko, sillä niissä oli suomen kieli ja ruottin kieltä tarttis parantaa", sannoo tutkija Birger Winsa.
Asimileerinkipulitiikala haluthiin esimerksi 1930-40-luvula kansakoulussa opettaa kaikki Ruottin lapset puhumhaan niin sanottua ”riikinruottia”.
Tutkija Raija Sandström teki tutkimusta (1991) Pajalan seuvula ja kysy kans ihmisiltä syytä miksi net muutit sukunimeä.
Rautatien mukana kylitten nimiä muutethiin - esimerkiksi Vittaniemestä tuli Risudden ja Mataringista tuli Övertorneå.
1800- ja 1900-luvula Ruottin kirkko oli valtiokirkko ja se meinasi ette se toimi ruottalaistamispolitikan puolesta.
Ruotti oli ensimäinen maa mailmassa mihinkä tuli Rotupiolookinen instityytti, Statens Rasbiologiska institut, vuona 1922. Valtio rahotti tämän instityytin.
1977 Länsskolnämnden Norrbottenissa otti framile ensimäiset koulumaterialit mikkä olit vasiten meinattu meänkielisille. Ja siinä käytetthiin kans sannaa meänkieli, piiain ensimäistä kertaa.
Walde Lorens Wanhainen, Erkheikistä, oli ainua joka oli vasthaan sitä kuvvaa ette ruottinkieli oli torniolaaksolaisten oikea äitinkieli. Hään olis halunu pittää suomenkielen ruottinkielen rinnala koulussa ja oli selvästi kakskielisyyen puolela.
Rajatonta ja ihmisläheistä ohjelmaa meänkielelä. / Gränslösa och vardagsnära program på meänkieli.
Rajatonta ja ihmisläheistä ohjelmaa meänkielelä. / Gränslösa och vardagsnära program på meänkieli.
"Ko puhuthaan Tornionlaaksosta niin sanothaan ette olema olheet erilaiset ja emmä oikhein ymmärtänheet asioita mutta se ei ole tosi, met olema olheet aivan tavaliset ihmiset niinko muuala kans", sannoo Marita Mattsson Barsk siittä ette kiinostus kirjalisutheen oli suuri.
Suomen kieli oli opetuskieli ko koulut tulit Tornionlaakshoon mutta 1888 Ruottin valtio päätti ette opetuskieli piti jatkossa olla ruotti.
Ko kansakoulu (folkskolan) alko niin opetus ja oppikirjat olit suomen- eli saamenkielelä pohjosessa osassa Ruottia.
"Meän histuuria"-sarjassa kuulet osan meänkielen ja samala kans tornionlaaksolaisitten, kväänien ja lantalaisitten histuuriasta. Pohjana oon tottus- ja sovintokomisuunin tutkijat ja työ.
Många känner sig ensamma under julen men vad gör ensamheten egentligen med oss? Vi diskuterar julens tyngre känslor med diakonen Riikka Gammelin och psykologen Anne Koskenniemi.
Varför promenerar folk på nypistade skidspår? Det undrar Charlotte Kalla, som får något sorgset i rösten när hon tänker på pistmaskinsförarnas arbete som blir förstört. Och varför insisterar folk att gå med hörlurar i öronen mitt på cykelbanor? Och varför är det hon som får en sur blick när hon passerar på cykel?
Tv-producenten Lina Puranen stör sig på passivt aggressiva människor i stan. Att vara rak och tydlig är lättare, än att gissa vad folk går och irriterar sig på. Hon vill också bli bättre på att själv säga ifrån, som den där gången då hon fick snuskiga förslag av en äldre man i Äkäslompolo.
Sven Olof Tornberg tycker det är sorgligt att se hur den mänskliga kontakten, gemenskapen och demokratin minskar i takt med digitaliseringen. Inte ens när man ringer till vårdcentralen får man prata med en riktig människa längre.
Lina Norberg tycker att vi dricker alldeles för mycket alkohol och har många gånger känt sig ensam i att vara den enda som avstår. "I början ville alla bjuda mig på alkohol för att få se mig full".
Ingrid Johansson och Bertil Rova ledsnade på att barnen och barnbarnen ägnade mer tid åt mobiltelefonen än samtalen vid köksbordet - nu råder mobilförbud för alla gäster.
Videon där Pontus Johansson klipper sig som Tiger King blev viral. Men vad hände sen? Och varför tycker han att vi alla borde vara lite konstigare?
Juristen Hanna Oja orkar inte med folk som tränger sig förbi i krogkön. "Tule ajoissa jos meinaat päästä Hooja-konsäärhiin sisäle!"
Vad irriterar oss på Meänraatio? Vad säger psykologen Anne Koskenniemi om vår ovana att kommentera andras kroppar?
Säkhömies jotako tansi ja teatteri iski - kohtaa meän tulisielun Bror Astermo joka nauttii nähä ko ihmiset kasvaavat seenilä.
Poddisarja TULISIELUJA - ELDSJÄLAR oon SR Meänraation tuotanto vuele 2021. Sarja kuvvaa kuus meänkielistä tulisielua ympäri Tornionlaaksoa. // Elektrikern som blev förförd av dansen och teatern - möt vår eldsjäl Bror Astermo som njuter av att se människor växa på scenen. Serien TULISIELUJA - ELDSJÄLAR är SR Meänraatios poddproduktion 2021. Den porträtterar sex meänkielitalande eldsjälar runt om i Tornedalen.
Kulttuuritalonomistaja, kyläkehittäjä ja yks niistä joka oon pyörittäny Yöfestivaalia Korpilompolossa 17 vuotta.
Sarja TULISIELUJA - ELDSJÄLAR oon SR Meänraation poddituotanto vuele 2021. Sarja kuvvaa kuus meänkielistä tulisielua ympäri Tornionlaaksoa. // Kulturhusägare, byautvecklare och en av dem som har drivit Nattfestivalen i Korpilombolo i 17 år - möt vår eldsjäl Linnea Nylund. Serien TULISIELUJA - ELDSJÄLAR är SR Meänraatios poddproduktion 2021. Den porträtterar sex meänkielitalande eldsjälar runt om i Tornedalen.
Hään oon nuoresta saakka ja vielä pansuuninki jälkhiin neulonu nahkakenkiä. Hään oon syntynyt lestatialaiskristityssä perheessä ja elämäniän misuneeranu niin kotiseuvula ko Alpaaniassa ja Venäjässä.
Sarja TULISIELUJA - ELDSJÄLAR oon SR Meänraation poddituotantu vuele 2021. Se kuvvaa kuus meänkielistä tulisielua Tornionlaaksossa. // Han har sedan ungdomsåren och fram till pensionen sytt skinnskor. Han är född i en laestadiansk familj och har under hela sin livstid missionerat i så väl Albanien som Ryssland - möt vår eldsjäl Per-Enok Kero. Serien TULISIELUJA - ELDSJÄLAR är SR Meänraatios poddproduktion 2021. Den porträtterar sex meänkielitalande eldsjälar runt om i Tornedalen.//
Esikouluopettaja jostako tuli maitopunti ja sitte sinappivalmistaja - kohtaa meän tulisielun Åsa Pesula joka keskelä yötä saattaa lähteä liikheele kaameran kans.
Sarja TULISIELUJA - ELDSJÄLAR oon SR Meänraation poddi-tuotantu vuele 2021. Sarja kuvvaa kuus meänkielistä tulisielua ympäri Tornionlaaksoa. // Förskolläraren som sadlade om till mjölkbonde och sedan blev senapsproducent - möt vår eldsjäl Åsa Pesula som mitt i natten kan bege sig ut på äventyr med kameran. Serien TULISIELUJA - ELDSJÄLAR är SR Meänraatios poddproduktion 2021. Den porträtterar sex meänkielitalande eldsjälar runt om i Tornedalen.
Mies jonkako käet aina oon valhmiit auttamhaan - kohtaa meän tulisielun Tomas Westerberg joka huolehtii elävää kyllää.
Sarja TULISIELUJA - ELDSJÄLAR oon SR Meänraation poddituotantu vuele 2021. Se kuvvaa kuus meänkielistä tulisielua Tornionlaaksossa. // Mannen vars händer alltid är redo att hjälpa - möt vår eldsjäl Tomas Westerberg som värnar om en levande by. Serien TULISIELUJA - ELDSJÄLAR är SR Meänraatios poddproduktion 2021. Den porträtterar sex meänkielitalande eldsjälar runt om i Tornedalen.
Hänen ammatti oon polisi ja vapa-ajan hään mielelhään viettää Svansteinin sporttihallissa lapsitten ja nuoritten seurassa. Kohtaa meän tulisielun Mikael Rova, urheilu-freaikki joka välistä käypii avaruuessa.
Sarja TULISIELUJA - ELDSJÄLAR oon SR Meänraation poddituotanto 2021. Sarja kuvvaa kuus meänkielistä tulisielua ympäri Tornionlaaksoa. // Till yrket är han polis och fritiden spenderar han gärna tillsammans med barn och unga i sporthallen i Svanstein. Möt vår eldsjäl Mikael Rova, sportfreaket som ibland tar en tur till rymden. Poddserien TULISIELUJA - ELDSJÄLAR är SR Meänraatios produktion 2021. Den porträtterar sex meänkielitalande eldsjälar runt om i Tornedalen